Mike Singleton on mies joka väänsi aikanaan ensimmäisen pelin johon allekirjoittanut upposi täysin päiväkausiksi. Kyseinen peli on tietysti legendaarinen Lords Of Midnight.
Peli julkaistiin alunperin Beyond Softwaren toimesta Spectrumille, itse sain käsiini C64-version joskus vuoden 85 tienoilla. Kyseessä siis varsin Tolkien-vaikutteinen seikkailupeli jonka pystyi pelaamaan läpi kahdella tavalla: värvättiin Luxor The Moonprincen johdolla vihollisjoukkojen kanssa kilpaa armeijoita tavoitteena voittaa paha Doomdark tai vaihtoehtoisesti salakuljetettiin yksi päähenkilöistä,Luxorin poika Morkin,aina Doomdarkin linnoituksen vieressä sijaitsevaan Tower Of Doomiin asti ja tuhottiin The Ice Crown josta Doomdarkin mahti sikiää :)
Muistan vieläkin pelin kartan unissani, sen verran tätä tuli tahkottua. Peli piti otteessaan kuukausia senkin jälkeen kun keksi että kumpikin tapa pelata peli läpi oli suhteellisen helposti hoidettavissa kunhan aluksi kävi läpi riittävän määrän epäonnistumisia. Tunnelma pelissä oli käsinkosketeltava vaikka taustalla ei soinut pihaustakaan musiikkia vaan tarinaa kerrottiin seuraavan kaltaisilla tilannekatsauksilla:
He stands at the Tower of the Moon, looking Southeast to the Downs of Shadows.
It is dawn and Luxor is utterly invigorated. The Ice Fear is quite cold. Luxor is slightly afraid. He has with him the Moon Ring. Luxor the Moonprince commands no warriors and no riders.
Vihollisjoukot liikkuivat pelin kartalla öisin ja Ice Fear-indeksi kohosi aina mitä suuremmaksi Doomdarkin joukot kasvoivat. Grafiikka oli peliin täydellistä ja edelleen on vaikea kuvitella The Land Of Midnightia muun näköisenä vaikka pelistä onkin harrastelijapohjalta julkaistu päivitetyillä graffoilla shareware-versioita.
Pelille julkaistiin vielä erinomainen jatko-osa Doomdark's Revenge joka oli huomattavasti laajempi niin kartaltaan kuin henkilögallerialtaankin. Trilogiaksi suunnitellun pelisarjan kolmas osa Eye Of The Moon valmistui demo-asteelle muttei jostain syystä koskaan päässyt julkaisuun asti (tosin vuonna 1997 julkaistiin peli nimeltä Lords Of Midnight: The Citadel joka ilmeisesti perustuisi tuohon Eye Of The Moonin tarinaan, tätä en ikävä kyllä ole onnistunut saamaan käsiini.)
Tämän jälkeen Singleton siirtyi puuhastelemaan Amigan parissa ja julkaisi varsin mainion Midwinter-pelin ja tuohon vielä kaksi jatko-osaa 90-luvun alussa mutta sen jälkeen mies on kadonnut lähes tyystin. Tuorein merkintä minkä ukosta nopeasti löysin on Komodo-firman leivissä, jotain megalomaanista online-pelaushässäkkää ilmesesti yrittävät/yrittivät vääntää.
Suosittelen ehdottomasti Lords Of Midnightin testaamista jos sopivan version netistä löydätte, niitä on aika tukullinen jaossa ilmaiseksi, täältä lienee hyvä aloittaa:
http://directory.google.com/Top/Games/Video_Games/Strategy/Real-Time/Lords_of_Midnight_Series/
Pitänee itsekin tarkastaa tuoreimmat versioinnit, sen verran rupes näppis syyhyämään tätä naputellessa :)
t.The Utarg Of Utarg vs. Fawkrin The Skulkrin
Peli julkaistiin alunperin Beyond Softwaren toimesta Spectrumille, itse sain käsiini C64-version joskus vuoden 85 tienoilla. Kyseessä siis varsin Tolkien-vaikutteinen seikkailupeli jonka pystyi pelaamaan läpi kahdella tavalla: värvättiin Luxor The Moonprincen johdolla vihollisjoukkojen kanssa kilpaa armeijoita tavoitteena voittaa paha Doomdark tai vaihtoehtoisesti salakuljetettiin yksi päähenkilöistä,Luxorin poika Morkin,aina Doomdarkin linnoituksen vieressä sijaitsevaan Tower Of Doomiin asti ja tuhottiin The Ice Crown josta Doomdarkin mahti sikiää :)
Muistan vieläkin pelin kartan unissani, sen verran tätä tuli tahkottua. Peli piti otteessaan kuukausia senkin jälkeen kun keksi että kumpikin tapa pelata peli läpi oli suhteellisen helposti hoidettavissa kunhan aluksi kävi läpi riittävän määrän epäonnistumisia. Tunnelma pelissä oli käsinkosketeltava vaikka taustalla ei soinut pihaustakaan musiikkia vaan tarinaa kerrottiin seuraavan kaltaisilla tilannekatsauksilla:
He stands at the Tower of the Moon, looking Southeast to the Downs of Shadows.
It is dawn and Luxor is utterly invigorated. The Ice Fear is quite cold. Luxor is slightly afraid. He has with him the Moon Ring. Luxor the Moonprince commands no warriors and no riders.
Vihollisjoukot liikkuivat pelin kartalla öisin ja Ice Fear-indeksi kohosi aina mitä suuremmaksi Doomdarkin joukot kasvoivat. Grafiikka oli peliin täydellistä ja edelleen on vaikea kuvitella The Land Of Midnightia muun näköisenä vaikka pelistä onkin harrastelijapohjalta julkaistu päivitetyillä graffoilla shareware-versioita.
Pelille julkaistiin vielä erinomainen jatko-osa Doomdark's Revenge joka oli huomattavasti laajempi niin kartaltaan kuin henkilögallerialtaankin. Trilogiaksi suunnitellun pelisarjan kolmas osa Eye Of The Moon valmistui demo-asteelle muttei jostain syystä koskaan päässyt julkaisuun asti (tosin vuonna 1997 julkaistiin peli nimeltä Lords Of Midnight: The Citadel joka ilmeisesti perustuisi tuohon Eye Of The Moonin tarinaan, tätä en ikävä kyllä ole onnistunut saamaan käsiini.)
Tämän jälkeen Singleton siirtyi puuhastelemaan Amigan parissa ja julkaisi varsin mainion Midwinter-pelin ja tuohon vielä kaksi jatko-osaa 90-luvun alussa mutta sen jälkeen mies on kadonnut lähes tyystin. Tuorein merkintä minkä ukosta nopeasti löysin on Komodo-firman leivissä, jotain megalomaanista online-pelaushässäkkää ilmesesti yrittävät/yrittivät vääntää.
Suosittelen ehdottomasti Lords Of Midnightin testaamista jos sopivan version netistä löydätte, niitä on aika tukullinen jaossa ilmaiseksi, täältä lienee hyvä aloittaa:
http://directory.google.com/Top/Games/Video_Games/Strategy/Real-Time/Lords_of_Midnight_Series/
Pitänee itsekin tarkastaa tuoreimmat versioinnit, sen verran rupes näppis syyhyämään tätä naputellessa :)
t.The Utarg Of Utarg vs. Fawkrin The Skulkrin