Klubiskene nousussa?

Kovin nitkuinen perspektiivi, mutta en ainakaan ole huomannut mitään olennaista tapahtuneen, kun viimeks olin menossa Umekia kuuntelemaan. :scared:

Väännetään vielä:

R&B = Rhythm & Blues (eli se kitaravetoinen bluesjuttu jostain 60(?)-luvulta)

R'n'B = Rhythm & Beat (MTV-poppia)

Ihan turhaa vääntöä sikäli et olet väärässä. =) Eli R&B/RnB tulee kyllä molemmissa tapauksissa sanoista Rhythm&Blues. Siteeraan itseäni vanhemmasta keskustelusta täältä Plattarilta:

---


Otamme jälleen kerran käteen The Kirjan (Last Night a DJ Saved My Life) joka tietää kertoa rhythm & blues -termin alkuperäisestä merkityksestä seuraavaa (lihavointi allekirjoittaneen):

In 1942 Billboard introduced a music chart called the 'Harlem Hit Parade'. Three years later it became 'race records'. This wasn't meant to refer to any specific musical style, it just meant records made by black people. In 1945 Jerry Wexler [suggested] 'a term more appropriate to more enlightened times'. Wextler's suggestion, [...] would soon be the recognized catch-all term for black pop. [...] It was 'rhythm & blues' (R&B).

[...]

[Rock'n'roll] itself was nothing more than what was previously called rhythm and blues. [...] In a country dramatically divided by race, the term 'rock'n'roll' was simply a subtle way of making black music accessible to white kids.

Lyhyesti sanottuna, r&b oli siis alunperin yleiskäsite afroamerikkalaiselle kevyelle musiikille. Kun valkoiset muusikot ryhtyivät soittamaan samaa musiikkia, se sai nimen "rock'n'roll". R&b ei suinkaan syntynyt New Orleansissa vaan oli melko valtakunnallinen ilmiö; New Yorkin mustat kaupunginosat - ennen kaikkea Harlem - tosin olivat selvästi edelläkävijöiden maaperää. (Alkuperäinen) r&b ei ole siis yhtenäinen genre, ja löyhästikään genrenä sitä ajatellen en pitäisi sitä jazzin alalajina ellei sellaisena haluta yhtä hyvin pitää diskoa ja vaikka black metalia. Kuten nimikin jo kertoo, r&b:n lähin edeltäjä on selvimmin blues, kun taas 40-50 -luvun taitteen jazz oli jo edennyt melko kauas sotaa edeltäneestä suoraviivaisesta bailusaundista "älyllisempään" bebopiin ym.

60-70 -luvuilla termi "r&b" muodostui tarkoittamaan rockin blues-vetoisempaa, rosoisempaa laitaa (Rolling Stones, Yardbirds, Chuck Berry jne.), ja nykyisin termillä viitataan useimmin siihen musiikkigenreen jota voidaan pitää 60-70 -luvun soulin suorana jatkona - toki genre on ottanut vaikutteita myöhemmästä tulokkaasta, hiphopista, ja rajanveto r&b:n ja nu soulin välillä ei suinkaan ole yksikäsitteistä; välillä tuntuu että jaottelu tehdään puhtaasti kaupallisuuden perusteella (kärjistäen: jos se on kaupallista, se on r&b:tä, jos se on ug:ta se on nu soulia).

Jos tuollainen termin merkityksen muuttuminen tuntuu kummalliselta, niin pitää muistaa että se on kevyen musiikin puolella historiallisesti varsin tavallinen ilmiö. Esimerkiksi "pop" tarkoitti musiikillisena terminä alunperin nimenomaan Beatlesin ym. edustamaa pehmeää "rock"-sointia (tuolloin tosin puhuttiin yleisemmin beat- kuin rock-musiikista, "rock" viittasi terminä yleensä "alkuperäiseen" 50-luvun rock'n'rolliin) kun se nykyisin ymmärretään yleiskäsitteeksi kaikelle "modernille" länsimaiselle kevyelle musiikille. Tätä tarkoittava termi vielä 50-60 -luvulla Suomessa oli "iskelmä" joka nykyisin on vakiintunut tarkoittamaan perinteisempää kevyttä musiikkia. Samoin esimerkiksi termin "tekno" merkitys on vaihdellut vuosien varrella laajemmasta suppeampaan ja toisin päin.

juuso, hyvin vastattu! ja kiitos - säästit minulta vaivan! :cool: pikku lisäys vielä: vanha 40-50 -lukujen rhythm'n'blues ei pääosin ollut kovinkaan kitaravoittoista musaa, pääasiallisina soolosoittimina toimivat piano (mm new orleans -soundi, allen toussaint, professor longhair etc), puhaltimet (vaikkapa ray charles - mess around) tai huuliharppu (howlin' wolf - smoke, stack & lightning, nappy brown - coal miner). kitaravetoista r'n'b alkoi olla vasta 50-luvun lopulla bb kingin ja herran valkoisten brittiläisten kopioitsijoiden (mainitut rollarit etc + john mayall, alexis korner) myötä.

huih, mä voisin väittää vaiks että dnb tulee sanoista drum'n'bluegrass
jos sillä saa noin hullut replyt kalasteltua! :excellent:

ei mutta hyvä kun jengi korjaa...
... menee vähän offtopic taas. :right:

Ei saa kuitenkaan unohtaa T-Bone Walkeria joka oli esikuvana mm.
B.B.Kingille ja muulle Missisipin jengille. T-Bone rokkasi jo huomattavasti
aiemmin ja oli kait "ensimmäinen sähköinen bluesmies".

edit: Ja eihän täällä bluesista puhuttukaan! R&Bhen T-Bone taisikin
tutustua vasta 50-luvun alussa... menee nuo kitaristit liiaksi mutu-puolelle. :cool:

"modern rnb" on kai kans ihan ok, niin ei mene sekaisin edes puhuttaessa.

:D klubiskene nousussa! :D

samasta RnB-aiheesta tapeltiin offtopiccina jo muinoin täällä:
http://www.platinum.ac/phpbb/viewtopic.php?t=3712&start=0

:crybaby:

Jotenkin tuntuu että klubiskenen nousu kuulostaa liioitellulta,
lähinnä taitaa olla kyse vaan nuorempien sukupolvien tulosta
skeneen, uudet naamat aina vähän piristävät menoa. Ja vanhat
taitavat alkaa hiipumaan, mitä oman ikäisiin kavereihin tulee =)

liioiteltua tai ei, tänään oli Turun Sanomissa verrattain iso juttu "konemusiikista". Kyllä se aina jotain kertoo jos valtamediat kiinnostuu muustakin ku ekstaasi-pidätyksistä.

ei ilmeisesti "niin" kiinnostava että olis verkkolehteen mahtunut edes mainintaa. siinä käsiteltiin siis lähinnä turkua teknon menneenä mekkana, ja kerrottiin hiukan missä voi käydä kuuntelees musaa. niin ja selvennettiin joitan termejä kuten techno, jungle, house ja trance :D ja niin, haastateltiin "burdockkia".

eilen oli muistaakseni viikkoliitteessä juttua UMF:stä tai ainakin ihan just hiljattain.

doh tuplat

Hienoa JussiS! Saatiin vihdoin keskustelua klubiskenen tilasta. Tosin aika kevyttä läppää vielä. Kaipaisin enemmän perusteluja ja keskustelun viemistä syvemmälle.
Kommenteista näkee suuntauksen, jonka itsekin olen havainnut. Massat tulee, mutta ug:ssa ei kupli kunnolla. Osoittakaa ihmeessä viimeinen epäilyni vääräksi! Keskustelun perusteella uusien ihmisten tulo skeneen nähdään hyvänä asiana, mutta joskus törmää asenteeseen, jossa uusia kasvoja pidetään lähinnä uhkana omille asemille. Liekö syynä tulija vai oma ego..? Skene nousee, kun tulee uutta väkeä, mutta toisaalta se tarvitsee pienten piirien uugeilua. Tämä on se iän ikuinen dilemma vrt. rahastusta ei katsota hyvällä, mutta taiteilijan pitää elää.
Klubeihin liittyvä puhe on kuitenkin vain osa aihetta. Esimerkiksi: Mihin musiikki on menossa? Mihin levyformaatit? Väittäisin, että skene on näiltä osin jämähtänyt paikoilleen. Havaittavissa on jopa konservatiivisuutta! Biisejä tehdään vanhoilla kaavoilla ja cd:itä/mp3:sia soittavia ei arvosteta.
Eliot Nessin vinyylejä puolustava juttu elokuun Metropolissa kertoo selvää kieltä asenteista. Eikö musiikki ole olennaisempaa kuin formaatti?! Biisi on sama oli se vinyylillä tai digitaalisessa muodossa. Miksuastaidot toki kunniaan. Vinyylien etsimiseen käytetyn ajan voisi käyttää...vaikka johonkin skeneä eteenpäin vievään. (Pitäisikö aiheesta tehdä oma topikki, vai onko sellainen jo olemassa?)

^^ ton perusteella mieleen tulee muuan ilmaisu, jonka mukaan "yksi (lisää-mieleisesi-negatiivinen-titteli-tähän) ehtii kysyä paljon enemmän kuin kymmenen viisasta vastata". ja täältähän niitä besserwissereitä ei löydy, right?

Klubikulttuuri musatyylistä riippumatta (soul, hip hop, house, disco, latin, broken beat, house, techno, proge, trance jne.) ei nauti tämän maan medioissa (radio, TV, lehdet...) kovinkaan kummallisesta suosiosta, jonka seurauksena suuret massat eivät tiedä juuri mitään asioista, saatikaan musiikista. Ainoa jollain tasolla "perinteiseksi" tanssimusiikiksi luokiteltava tavara mitä Suomen radiosta ja TV:stä tulee nykyään on lähes yksinomaan hip hoppia, R&B:tä (loistavaa että näitäkin on opittu jo soittamaan, vaikkakin ovatkin etupäässä aika juustoista osastoa kyseisten genrejen tarjonnasta) ja sekalaiset radiohitit, jotka soivat tavisyökerhoissa yms. En valitettavasti näe älyttömän suurta nousua yleisen klubikulttuurin tulevaisuudessa niin kauan kuin mediat eivät tue edes jollain tavalla asiaa. Ajat muuttuvat aina ja iankaikkisesti... Ehkä joskus muutaman vuoden päästä sitten ;)

Vinyyli/CD/MP3 -keskustelu on ihan oman topikin asia (sellainen varmaan on jo tälläkin foorumilla?). Voin vannoutuneena ~20 vuotta vinyyliä keränneenä hulluna myöntää olevani nykyään sitä mieltä, että vinyyli on *minulle* edelleen se paras juttu, mutta en todellakaan tuomitse millään tasolla CD:n/MP3:sen soittajia, (ja nyt tulee se tärkein pointti) *kunhan biisit on ostettu virallisesti/laillisesti* ja meininki on soitettaessa hyvää. Olen itsekin soittanut CD:itä (vielä vinyyillä julkaisemattomia biisejä) keikoilla viime aikoina. Formaatin pitäisi olla toissijainen asia ja musiikin pääasia (tätä mä yritän muistuttaa paatuneena vinyylinarkkarina itsellenikin säännöllisesti ;)).

mutta en todellakaan tuomitse millään tasolla CD:n/MP3:sen soittajia, (ja nyt tulee se tärkein pointti) *kunhan biisit on ostettu virallisesti/laillisesti* ja meininki on soitettaessa hyvää.

Tässä on se ero tuohon Nessin Metropoli-artikkeliin, jossa täälläkin on jo viitattu. Jotenkin koko artikkelista sai sellaisen kuvan, että digitaalitiedostoja ei saa soittaa ollekaan keikoilla. Syy johtui (IMO) siitä, että kirjoittaja ei osannut vetää viivaa laillisesti ostettun mp3:n sekä vertaisverkoista (tjsp) imuroidun mp3:n välille.

Kirjoituksessa oli myös hyvä pointti. Totta kai biisille tulee tunnearvoa huomatavasti enemmän kun se löytää jostain hämärästä Rotterdamilaisesta hämärästä levykaupan tapaisesta loukosta kuin kätevästi himasta käsin surffaamalla ja yhdellä klikillä haltuunsa saamalla.

Asiaan.

Klubikulttuuri musatyylistä riippumatta ei nauti tämän maan medioissa kovinkaan kummallisesta suosiosta, jonka seurauksena suuret massat eivät tiedä juuri mitään asioista, saatikaan musiikista. -- yksinomaan hip hoppia, R&B:tä ja sekalaiset radiohitit, jotka soivat tavisyökerhoissa yms. En valitettavasti näe älyttömän suurta nousua yleisen klubikulttuurin tulevaisuudessa niin kauan kuin mediat eivät tue edes jollain tavalla asiaa.

Iltaravintola-alalla työskennellessäni olen huomannut sen, että tänä päivänä VAIN hitit toimivat yökerhoissa. IMHO koko yökerhokulttuuria vaivaa ns. NRJ-efekti, jolloin tyydytään (ja tunnetaan) ainoastaan tuoreimmat hitit.

"Jos biisi ei soi radiossa se ei voi olla hyvä" -asenne on juuri se, joka estää avoimuuden klubimusiikkia ja muuta hyvää musiikkia kohtaan. Toisaalta tämä estää myös tuoreemman musiikin soittamisen. Monesti olen tuskaillut hyvän (sanotaan vaikka R'n'B) biisin kanssa. Biisi on loistava, mutta se ei tanssita - vain koska ko. biisiä ei tunneta.


Näillä näkymin tuosta NRJ-putkesta ei ole pääsyä. Siispä toivonkin salaa, että radioon pärähtäsi uusi sandstorm ja callonme, jota valtakunnan nuoriso hoilaa ja pyytää ravintoiloissa tiskijukilta. Samalla toivon samoilta hemmoilta pelisilmää soittaa saman tyylistä musiikkia samaan lyssyyn ja tuomaan uusia hyviä (myös skenepusristien hyväksymää) musiikkia.

Liika UG-maisuus ravitolasoitoissa on kuitenkin pahasta. IMO myös klubibileissä parhaiten bilettäjille tuntuu maistuvan biisit jotka he tietävät.

--

Hullu idea (tm)

Bileet, joihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon "turisteja". Jokaiselle skeneilijän on tuotava mukanaan vähintään yksi turisti. Tästä hyvästä skeneilijä pääsee ilmaiseksi sisään, tai vaihtoehtoisesti juomalipun. :excellent:

Uskon että yksi keino bileissä käyvien määrän nousuun on "turistien" avulla. Jokainen bileissä kävijä on ollut joskus bileissä ensimmäistä kertaa, älkäämme unohtako sitä.

Jotenkin koko artikkelista sai sellaisen kuvan, että digitaalitiedostoja ei saa soittaa ollekaan keikoilla. Syy johtui (IMO) siitä, että kirjoittaja ei osannut vetää viivaa laillisesti ostettun mp3:n sekä vertaisverkoista (tjsp) imuroidun mp3:n välille

Miten vedetään viiva keikalla onko mp3 imutettu laillisesti vai vertaisverkoista? Mistään et sitä näe, soittajalla on lupa joka oikeuttaa soittamaan tietyn määrän mp3:ia vuodessa mutta mistä tiedät että juuri se mp3 joka on soitettu on ostettu laillisesti? Ainoa mahdollisuus on luottaa soittajaan ja siksi ehkä teoston/gramexin silmissä touhu on hieman kyseenalaista.