Seikkaulupelien surkea valikoima

56 posts, 3 pages, 7,230 views

Avatar
#1 • • Haitari Guest
Latailin internetin pimeiltä poluilta uusimman Larryn, ja mitä helvettiä sehän on jotain aivan muuta kun vanhat kunnon Larryt. Sama homma kävi Monkey islandille, jonka neljättä osaa jaksoin pelata ehkä 10 minuuttia.
Mikä pelin tekijöitä vaivaa kun nykyään ei julkaista ollenkaan seikkailu pelejä? Voisin melkein kuvitella että hyvällä markkinoinnilla jostain Lotrista saisi helposti oivallisen ja myyvän seikkailu pelin. Ainakin paremman kun 3d-mättämispelin. Varsinkin kun 3dmarkkinoille on tunkua, eikä sillä saralla hirveesti uutta ja ihmeellistä oo julkastu viimeaikoina. Miksi ei siis kehittäisi vuorostaan seikkailu pelejä? Vaikka mielestäni seikkailu pelit ei tarvikkaan mitään hirveitä uutuus härpäkkeitä vaan ainoastaan toimivan tarina.
Viimeisin peli jota on tullu pelattua on Syberia, se oli hienosti tehty mutta puzlet aika helppoja. Syberian kakkosversio on tosin vielä pelaamatta, että siitä taitaa saada hetkeksi iloa. mutta enemmän kaipaisin!

Niin onkos muut löytäny uusia seikkailu pelejä?
Ante

Posts: 16

#2 • • Edited Ante
Onhan noita mutta perin harvassa. Oma veikkaukseni on se, että harva nykypelaaja haluaa syventyä eeppisiin tarinoihin kymmeniksi tunneiksi. Lisäksi markkinoilla ei yksinkertaisesti ole perinteisten seikkailupelien Mariota tai GTA:ta, joka toimisi nosteena monelle muulle samankaltaiselle julkaisulle. Isot firmat kuten Sierra (Gabriel Knight 1-3) ja Lucas Arts (Monkey Island 1-4, Grim Fandango, Sam & Max, Full Throttle, Day of the Tentacle, Indiana Jones and the Fate of the Atlantis...) eivät ole puhuneet julkisuuteen tulevista hankkeistaan valitettavasti mitään. Microidsin Syberia oli kaunis ja omalla tavallaan tunnelmallinen. Siitä olisi voinut tulla hyväkin seikkailupeli. Tilasin jatko-osan itselleni jouluksi, ja suhtaudun siihen vähän kuin roskaromaaniin, joka on helppo nauttia, mutta ei tarjoa sen koskettavampaa sisältöä.

Ehkä paras uutinen toistaiseksi*) seikkailupelirintamalla on The Longest Journey -seikkailun jatko-osa.

19 February, 2004 - Dreamfall continues the story of The Longest Journey

Oslo, Norway - February 18, 2004 - Funcom was recently awarded a grant from the Norwegian Film Fund to partially finance the development of Dreamfall, the long-awaited follow-up to The Longest Journey . The Norwegian government has, for the first time, actively endorsed game development, marking a welcome shift in the cultural acceptance of computer games as a medium comparable to film and television.

http://www.dreamfall.com/

Joitain nimikkeitä, jotka vaikuttavat jokseenkin lupaavilta ovat mm.

Return to Mysterious Island - http://mysteriousislandgame.com/uk/
Still Life - http://www.stilllife-game.com/
Lost Paradise - Benoit Sokalin työstämä seikkailupeli, julkaisuajankohta ehkä joskus 2005
Divided - http://www.jeroenstout.net/divided/ - ilmainen, selaimella pelattava

Jos jaksaa lukea, niin http://www.theinventory.org/ on ollut hyvä julkaisu.

3D tuntuisi olevan päivän sana, vaikkei se ehkä puristeille putoaisikaan. Mielestäni seikkailupelin käsitettä laajentaneet "Beyond Good & Evil" ja "Shenmue" ja ehkä myös "Silent Hill"-sarja**) ovat olleet loistavaa vaihtelua sijoittuen toimintaseikkailut-kategoriaan.

*) Heh, kertokaa jos tiedätte parempaa
**) Hyvä ominaisuus esim. SH2:ssa on vaikeustason säätö niin toiminnan kuin pulmienkin osalta

edit: Dreamfallin linkki
Avatar
#3 • • jagip Guest
juu sasipa noita seikkailupelejä olla enemmän, itte tykänny aina ratkoa pulmia. Mutta nykyään noissa peleissäkin aika monessa alkaa olemaan se pulmien ratkontakin vaan sitä että tarvitset tavaran a ja b ja pulma ratkaistu. tavara a:n saat kun klikkaat millimetrin kokosta aluetta näytön oikeesta yläkulmasta ja tavara b saa kun puhuu jollekkin 3 sanaa. oonko se vaan mie vai onko noitten pelien pulmien tasokin laskenut?

itte en oikein noista 3d homista oo innostunut vielä, tottunut monkey island 3 ja full throthle tyliseen grafiikkaan, mutta kunhan noita nyt tulee muutamia lisää markkinoille niiin eiköhän ne ala toimimaan paremmin.
Avatar
#4 • • Hempp@ Guest
Itse olen tullut siihen johtopäätökseen että nykyään pelifirmat aliarvioivat meitä pelaajia.
Pelifirmat eivät yksinkertaisesti usko että ketään enää kiinnostaa Monkey Islandin tai Larryn tyylinen seikkailu jossa ratkotaan pulmia ja jutellaan muille hahmoille vinkkien toivossa.

Muutenkin pelin tuottaminen on nykyään jo riskisijoitus, eivät ne pelit mitään halpoja ole jos niitä tekemään ryhtyy ja kuka muka pelaa esim. nykykoneille päivitettyä Monkey Island-sarjaa kun on olemassa Halonen 2 ja Puoli-Elämä 2?

Graffat ne o nykyään kato se A & Å.

Itseäni ihan *tuttaa kun kuuntelee nykyisten kultasilmien vinkumista pelin grafiikoista, itse pelaan hymyssäsuin vanhaa Dig Dugia ja Pac-Mania.
He eivät tietenkään koske niihin, eihän niistä löydy edes realistista valaistusta, fysiikkamallinnuksesta puhumattakaan. :scared:

Muutenkin tuntuu että pelit ovat nykyään sitä varten että näyttökorttien valmistajat saavat hyvän tekosyyn tehdä markkinoille yhä tehokkaampia vääntimiä jotta se Far Cry pyörisi niin perkeleellisen hienosti.

Vähät ideasta, pääasia on että ne grafiikat ja muu scheibe peittoaa kilpailijan.

Ihan vituillaan koko pelikulttuuri nykyään. :mad: :angry:
Avatar
#5 • • mekaanikko Guest
Vois tietysti auttaa alkuun jos jengi vaikka ostaisi niitä seikkailupelejä kun ne tulevat markkinoilla eivätkä vain warettaisi.

Mutta kyllähän noita muutamia ihan asiallisia seikkailupelejä viime vuosinakin on tullut, tosin The Longest Journeyn (2000) jälkeen ei ole yhtään aivan täsosumaa kohdalle sattunut. Syberia oli itselleni kaikessa "Myst-mäisyydessään" aika pettymys (epäuskottava ja tylsä juoni, epäloogisia ongelmia, puupökkelötasoista dialogia, raivostuttavaa edestakaisin ravaamista...) mutta muutama ihan nautinnollinen pelikokemus viime vuosilta genressä on ollut:

Broken Sword III - The Sleeping Dragon
Ei valitettavasti samaa tasoa kahden edeltäjänsä kanssa mutta ihan viehättävä peli silti. Konsolien vaatimukset näkyvät "siirrä laatikoita" ja "hypi tasolta toiselle" -tyyppisten ongelmien runsaana määränä mutta myös ihan perinteistä inventory based -ongelmanratkaisua ja vipujen vääntelyä on tarjolla. Uskomattoman korni loppuratkaisu mutta se nyt on BS-saagan syntinä ollut alusta asti.

Black Mirror
Erittäin tunnelmallinen peli, hyviä pulmia ja erittäin hyvää ääninäyttelyä. Käsis on alkuun vetävä, joskin helvetin kliseinen. Harmi kyllä loppuratkaisu ei todellakaan lunasta alussa rakennettua jännitettä, helvetin moni johtolanka ei johda yhtään mihinkään ja muutenkin homma tuntuu loppuvan aivan kesken. Yksi paha suunnitteluvirhe jossa player can't die -periaatetta on rikottu niin että jos seivaa tietyssä kohdassa vanhan seivin päälle, voi jäädä jumiin niin että joutuu aloittamaan pelin jopa alusta.

Sitten yksi peli joka itselleni ei toiminut mutta on sinänsä tyylipuhdas klassisen seikkailupeligenren edustaja joka saattaa jollekin alan harrastajalle maistua:

Runaway
Hyvää pelissä on täysin perinteinen seikkailupelirakenne, eli kaikki ongelmat ovat dialogi- ja esinepohjaisia, toimintatehtäviä ei ole. Samoin pelillä on pituutta todella reippaasti, itse asiassa varmaankin ensimmäinen peli joka on mielestäni ollut liian pitkä. Pelissä on selvästi tavoiteltu Broken Swordien rentoa fiilistä mutta käsis on aivan hanurista ja ongelmat pääasiassa toinen toistaan epäloogisempia, niin että pelin läpipelaaminen ilman walkthrough'ta on lähes mahdotonta (no, sama pätee loppujen lopuksi useimpiin muihinkin seikkailupeleihin).

Seikkailupelit ovat hyvä genre siinä mielessä, että myös vanhemmat pelit säilyttävät kiinnostavuutensa, koska se ei perustu vain tekniseen loistokkuuteen vaan sisältöön. Näin ollen esimerkiksi 90-luvun lopun helmiä saa uusintajulkaisuina helpostikin (esimerkiksi LucasArtsin klassikkopelejä löytyy vaikka Akateemisen kirjakaupan hyllystä suoraan) ja sitä vanhemmat löytyvät usein abandonwarena.
Avatar
#6 • • Samus Aran Guest
Jeps, itsekin olen harmitellut erittäin potentiaalisen "genren" hiipumista. Pelimaailma on kuitenkin tolkuttoman nuori, joten veikkaisin seikkailupelienkin vielä nostavan päätään.

Tässä muuten taustaa tuolle uudelle Larrylle, kyseinen tapahtumaketju nollasi oman mielenkiintoni peliin jo aikoja sitten.
Avatar
#7 • • xor Guest
Jos on valmis unohtamaan grafiikan _kokonaan_, löytyy onneksi tekstiseikkailut, joita tehdään edelleen varsin laadukkaitakin harrastajavoimin.

Näissä on se hyvä puoli, että puzzlet ja pelimekaniikka voidaan tehdä paljon kiinnostavammiksi kuin mitä graafisissa peleissä.


http://www.wurb.com/if/
http://www.igs.net/~tril/if/best/index.html
Avatar
#8 • • zAo Guest
Harmillisen vähän on kyllä tullut hyviä seikkailupelejä
viime vuosina. Oikeastaan viimeisin peli, joka vakuutti, oli
Gabriel Knight 3. Syberiatkin pelasin, mutta mitään uutta
ne ei oikein tarjonneet. Vaikka olihan siinä graffat varsin tyylikkäät.

Olisikohan niin, että konsolit ovat syöneet markkinoita seikkailu-
peleiltä? Konsolipelien ominaispiirre kun on nopeasti omaksuttavat
ja pelattavat pelit, niin hitaat ja aikaa vievät ("pc-tyyliset") seikkailu
pelit eivät jaksa kiinnostaa ihmisiä.
Suuret firmat eivät viitsi satsata suuria summia jollekin seikkailupelille,
kun voittoa voi tehdä enemmän tekemällä jonkun aivottoman konsolivedätyksen.
Avatar
#9 • • phanatic Guest


Olisikohan niin, että konsolit ovat syöneet markkinoita seikkailu-
peleiltä? Konsolipelien ominaispiirre kun on nopeasti omaksuttavat
ja pelattavat pelit, niin hitaat ja aikaa vievät ("pc-tyyliset") seikkailu
pelit eivät jaksa kiinnostaa ihmisiä.
Suuret firmat eivät viitsi satsata suuria summia jollekin seikkailupelille,
kun voittoa voi tehdä enemmän tekemällä jonkun aivottoman konsolivedätyksen.



Toisaalta vuoropohjaisia strategiapelejä julkaistaan PC:lle koko ajan, vaikka nekään harvoin ovat hetkessä omaksuttavia (saati 10 tunnissa läpi pelattuja).
Avatar
#10 • • zAo Guest


Toisaalta vuoropohjaisia strategiapelejä julkaistaan PC:lle koko ajan, vaikka nekään harvoin ovat hetkessä omaksuttavia (saati 10 tunnissa läpi pelattuja).



Toi on kyllä ihan totta. Olisiko sitten niin, että seikkailupeli genrestä
otettiin kaikki irti 90-luvulla, eikä siitä sellaisenaan irtoa enään
mitään uutta, mistä johtuu genren hiipuva suosio...

Varsin samaa kaavaahan seikkailupelit ovat noudattaneet aina,
joten ehkä pelisuunnittelijoiden pitäisi keksiä jotain uutta.
3D kai jonkinlaisena tekohengityksenä toimi hetken, mutta pelillisesti
se ei mitään uutta tuonut genreen.
Avatar
#11 • • xor Guest
Kannattaa tosiaan kokeilla noita tekstiseikkailuja, jos ei ole aikaisemmin kokeillut.

Aloin juuri pitkästä aikaa pelaamaan yhtä, ja heti uppouduin. Grafiikan puute on toisaalta plussaakin, koska pitää itse kuvitella ympäristö - vähän kuin kirjaa lukiessa.

Ja nuo pulmat voivat todellakin olla paljon mielenkiintoisempia näissä. Olen ihan alussa eräässä pelissä. Yritän päästä talooni sisään, mutta avainta ei löydy. Kiipesin katolle ja löysin rännistä lehtien seasta vanhan tennispallon. Heitin sen toiseen ränniin ja sinnepä katosi. Koitin potkia ränniä talon takana, mutta siellä joku juuttui vaan tiukempaan :-)

Eli ihan simppeleistäkin asioista saadaan mielenkiintoisia...

Esineitä voi kosketella, haistella yms.

Koska noita pelejä on tehty satoja, ja vain osa on hyviä, voi olla aluksi vaikea keksiä mistä kannattaisi aloittaa.

Tämä näyttäisi olevan aika kätsy sivu hyvien pelien poimimiseen (myös pelin aiheen ja keston mukaan):
http://www.carouselchain.com/if/statistics.php

Ja nää on tosiaan lähes kaikki ilmaisia.
Avatar
#13 • • mekaanikko Guest

Harmillisen vähän on kyllä tullut hyviä seikkailupelejä
viime vuosina. Oikeastaan viimeisin peli, joka vakuutti, oli
Gabriel Knight 3.



Kyllä GK3:n (1999) jälkeenkin on tullut todella päräyttäviä pelejä, ainakin The Longest Journey (2000).

Vaikka 1998 kyllä varmaan oli seikkailupelien kehityksen kliimaksi. Sinä vuonna tulivat mm.

Blade Runner
Grim Fandango
Sanitarium

Seikkailupelien lisäksi vois muuten myös peräänkuuluttaa hyvin käsikirjoitettuja (ei-MMO) RPG:itä. Siis tyyliin Worlds of Ultimat, Falloutit, Planescape: Torment ja Arcanum. Tuoreista yrittäjistä SWKOTOR oli ihan asiallinen mutta ehkä not quite there yet, Neverwinter Nights taas kauheeta jöötiä.
Avatar
#14 • • Samus Aran Guest


Olisiko sitten niin, että seikkailupeli genrestä
otettiin kaikki irti 90-luvulla, eikä siitä sellaisenaan irtoa enään
mitään uutta, mistä johtuu genren hiipuva suosio...



Genressä itsessään on vielä aivan tolkuttoman paljon potentiaalia käyttämättä, joten syyt piilenevät vahvasti jossain muualla.

Perinteisten seikkailupelien uusi nousu on nähdäkseni konsolien (eli suurempien massojen) varassa. Enkä pidä sitä mitenkään mahdottomana yhtälönä.
Avatar
#15 • • J Raninen Guest

Neverwinter Nights taas kauheeta jöötiä.


No, siinä onneks on mahdollisuus kenen tahansa innokkaan vääntää seikkailua, ja niin näyttää tapahtuvankin. Ainakin kovasti tuntusivat kehuvan noita fanien tekemiä lisäseikkailuita.
Cutoff

Posts: 14

#16 • • Cutoff
GK3 oli viimeinen peli mitä pelasin oikeen kunnolla. Sen jälkeen sitten lopetinkin pelimaailman seuraamisen, koska seikkailupeligenre näytti vahvasti kuolleelta (pelasin vain seikkailupelejä ja UFOa). Tilanne ei siis ole vissiin muuttunut pahemmin? Olen aika nirso seikkailupelien suhteen. Vihaan Lucasartsin pelejä (en kaipaa replayta) vaan diggailen juuri "vakavahenkisemmistä" peleistä, kuten GK-sarja, Broken Sword, Tex Murphy...ja ei mitään energiapalkkia, eikä aseita joilla ammutaan monstereita tyyliin Alone in the dark.
Onko esim. Jane Jenssenin tulevasta seikkailupelisarjasta kuulunut mitään? Gabriel Knight ei vissiin enää saa jatko-osia (sääli!), mutta kehitteillä on Jenssenin mukaan ollut aivan uusi vastaava sarja.
Onko ehdottaa vuosilta 2000-2004 mitään hyvää seikkailupeliä mikä kannattaisi katsastaa (jo mainittujen lisäksi)? Plussaa helvetin hyvästä, mieluiten jollain tapaa fakta/historiapohjaisesta juonesta.
Avatar
#17 • • onnela Guest
Jes! Imuttelin eilen Indy 4 - Fate of Atlantiksen koneelle... Pitää pelailla
uudelleen läpi. Kivasti toimii WinXP:lläkin. Äänetkin saa toimimaan
VDMSoundin avulla. Wow! Helmi peli..
Avatar
#18 • • mekaanikko Guest
Bumpsis. Pitää nyt vähän nostaa topikkia kun pitkästä aikaa markkinoilla on perinteinen seikkailupeli joka kestää vertailun genren klassikoihin.

The Moment of Silence
Saksalaisen House of Talesin järjestyksessä toinen julkaisu oli todella positiivinen yllätys. Firman ensimmäinen tuotos, Mystery of the Druids on liioittelematta ehkä paskin peli ikinä (ainakin jos seikkailupeligenrestä puhutaan), joten edeltäjän asettaman riman ylittäminen ei ollut vaikeata. Positiivista on, että TMOS ylittää sen todella reippaasti niin että lähin historiallinen vertauskuva olisi mielestäni (loistava) The Longest Journey tai ehkä vielä paremmin Blade Runner.

Kyseessä on siis perinteinen inventaariopohjainen point-and-click -scifiseikkailu jossa on kohtuullisen mielenkiintoinen (joskin kaikessa alleviivaavuudessaan aika juustoinen ja loppua kohden vähän lapasista lähtevä) salaliittoteoriajuoni. Peli on *todella* nätti (paria välianimaatiota lukuunottamatta), äänipuoli on melko hyvin hoidettu (näyttely OK, musiikki hyvää) ja ongelmien vaikeustaso/kiinnostavuus melko kohdallaan (muutamassa kohdassa vähän liikaa edestakaisin juoksemista mutta kokonaisuutena menettelee). Erityisesti mainittakoon todennäköisesti miellyttävin "labyrintti-puzzle" kautta aikain joka perustuu tyylikkäisiin mutta suuntavaistoa sopivan haastellisesti sotkeviin kamerakulmien muutoksiin sen sijaan että olisi duunattu valtava samanlaisista huoneista koostuva megalabyrintti kuten useimmiten on tapana.

Mukavana käyttöliittymäfeaturena mainittakoon toiminto, jolla H-nappia pohjassa pitämällä saa näkyviin ruudun kaikki hotspotit (no more pixelhunting!). Harmi vain, itselläni ominaisuus ei valitettavasti toiminut. Pelissä on liuta muitakin bugeja, tosin useimmilla pelaajilla nämä eivät ilmeisesti aktualisoidu niin fataalisti kuin itselläni (peli veti koneen täysin jumiin n. 1,5-2 h välein). Bugeista huolimatta peliä jaksoi kyllä tahkota, koska se on todella mielenkiintoinen.

Arvosana 4/5, suositellaan kaikille seikkailupelien ystäville lämpimästi.
Avatar
#19 • • jorkki Guest


The Moment of Silence


Pitää tutustua peliin, heti kun vaan kerkiää.. Ei oo tullukkaan mitään seikkailupeliä hakattuakaan Syberia 2:n jälkeen :happyroll:
Avatar
#20 • • :t:c: : : Guest
Kaks sanaa: Final Fantasy

Esim 7, 10 ja 10-2 on ollu kyl vitun kovia. Pelattavaakin riittää ihan helvetisti, tyyliin kymppiin tuli tuhottua melkein 400h ku lähettiin dark aeoneita niittaileen. Toisaalta se loppuflaidis olikin sit vitun kuiva, ku siinä skillivaiheessa sephirot & co meni yhel kierroksella alas. Toista olikin sit näiden dark aeoneiden ja monster arenan kovimpien vastustajien kans. Pelin puzzletkin on paikoitellen aika kinkkisii, ainakin jos jättää sen 'easy way out':in käyttämättä.