AMK:n lopputöistä en kyllä tiedä mitään, epäilen että siellä ei olla sen tieteellisyyden kanssa niin tarkkoja.
Ei tietenkään, AMK:stahan tulee vaan legoinsinöörejä, jotka ei osaa kirjoittaa ilman tavuviivoja. :scared:
Hiukka haisee (ah niin yleinen) TKK:lainen snobius läpi.
Aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä vedät tosta kommentista!
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta AMK:n ja varsinaisten yliopistojen välinen ero on nimenomaan tieteellisyydessä: varsinaiset yliopistot ovat tiedeyliopistoja. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on valmistaa ihmisiä yritysmaailman tarpeisiin, kun taas tiedeyliopistoilla on tehtävänä myös valmistaa tulevia tutkijoita. Olisin jotenkin kuvitellut, että tämä ero näkyisi myös lopputyössä. Mitä järkeä on vaatia tieteellisyyttä AMK:n loppututkinnoista, jos niiden tarkoitus on valmistaa yritysmaailmassa työskentelyyn?
Ja ennen kuin kukaan vetää mitään hernettä nenukkiin, haluan korostaa, että tässä ei ole mitään erityistä arvolatausta mukana. Tieteellinen teksti ei ole yhtään sen parempaa kuin puhtaasti yritysmaailmaan suunnattu, ne ovat vain tarkoitettu eri tarkoituksiin ja eri lukijakunnalle.
Ylipäätään mun mielestäni tiedeyliopistoja arvostetaan liikaa ja AMK:ita liian vähän, erityisesti kun ottaa huomioon että vain harvasta tiedeyliopistosta valmistuvasta oikeasti tulee tutkija. Jossain määrin on jopa resurssien haaskausta opettaa tieteellisiä konventioita ihmisille jotka eivät niillä tiedoilla mitään tee. Jotenkin vaan itselläni on sellainen mielikuva, että yliopistoihin pyritään lähinnä sen maineen takia, vaikka samaa asiaa saisi opiskeltua käytännönläheisemmin AMK:ssa. Sitten kun joutuu sen tutkinnon eteen lukemaan kaikkea käytännön työhön liittymätöntä, tulee helposti turhautuminen.
Gradun suhteen turhautuminen näkyy ehkä kaikkein kärjistetyimmin, koska siinä tieteellisyyden vaatimus on niin selvänä. Monella motivaatio gradun tekemiseen on kovin alhainen juuri siksi, että sen relevanssi valmistumisen jälkeen tehtyyn työhön on välillä aika olematon.