En tiedä mihin markkinatutkimukseen viittaat, mutta voin sanoa ettei sillä loppujen lopuksi ole kanavan markkinoimisessa mainostajille mitään merkitystä kuinka paljon esim. pääkaupunkiseudulla on potenttiaalisia kuuntelijoita jos ne eivät ole sen kyseisen taajuuden kuuntelijoita.
No ei tietenkään ole paskankaan väliä. Pointtini taisi mennä ohi niin että kohisi. Väännän rautalangasta:
Sanoit aikaisemmin, että jokaisen kanavan tavoite on olla valtakunnallinen/saavuttaa maksimaalinen määrä kuuntelijoita tms. Olen eri mieltä. Joku kanava voi tehdä kuten Radio Helsinki ja erikoistua johonkin spesifiin, pieneen kohderyhmään.
Jos kanavan johto tekee läksynsä kunnolla, se miettiessään laajentumista muihin kaupunkeihin, hyödyntää markkinatutkimuksista saatavaa tietoa. Jos tämä tieto osoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella potentiaalisia kuuntelijoita on huomattavan vähän, voidaan todeta, että ei ole mielekästä laajentua.
Voidaan esimerkiksi laskea laajentumisen jälkeiset kustannukset ja jakaa ne potentiaalisten kuuntelijoiden määrällä ja verrata tätä lukua nykyisiin kustannuksiin jaettuna nykyisten potentiaalisten kuuntelijoiden määrään. Jos ensin mainittu luku on merkittävästi suurempi, lienee parempi pyrkiä laajentamaan markkinaosuuttaan nykyisellä kuuluvuusalueella. Ja on sekin mahdollista että saavutettavissa oleva kuulijamäärä on saavutettu, tai siis että uusien kuulijoiden saaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi saavutettavaan kaupalliseen hyötyyn nähden.
Näin ollen väitän, että jokaisen radiokanavan kannalta ei välttämättä ole hyötyä pyrkiä valtakunnalliseksi markkinajohtajaksi. Jos markkinatilanne on sellainen, että massamarkkinat ovat raskaasti kilpailtuja, mutta potentiaalisesti tuottoisia niche-markkinoita joilla kysyntä ylittää tarjonnan, on olemassa, on useimmiten (riippuen toki käytettävissä olevista resursseista kuten erityisosaamisesta) järkevää suuntautua niche-markkinalle kuin rankasti kilpailtuun valtavirtaan.
Suomessa ja täten myös ei kanavan liikevaihto kasva kovinkaan korkeaksi verrattuna valtakunnallisiin tai puolivaltakunnallisiin taajuuksiin, ellei ihmiset sitten halua tältä kanavalta kuunnella pelkkiä mainoksia.
Liikevaihto on toissijaista, olennaista on sijoitetun pääoman tuotto. Miljardienkin liiketoiminta voi olla tappiollista, toisaalta pienelläkin liikevaihdolla voidaan saada sijoitukselle huomattava (prosentuaalinen) tuotto. Toki usein liikevaihto korreloi ainakin absoluuttisen tuottavuuden kanssa.
Suomessa ei tällä hetkellä ole kovinkaan montaa vapaata taajutta johon uudet kanavat voisivat rynniä ja täten lähettää omaa ohjelmaansa ympäri Suomea.
Mutta eikö DABissa ole sama juttu kuin digi-TV:ssä, että samassa taajuusavaruudessa voidaan välittää moninkertainen määrä kanavia?
Ja mistä luulet, että raha löytyisi pyörittämään esim. valtakunnallista pelkästään hiphopille pyhitetttyä kanavaa? Jo pelkästään linkkien vuokrat ovat todella korkeita ja jälleen kerran joudun muistuttamaan, että kaupalliset taajuudet eivät ole mitään verorahoin tuettuja. Niiden olemassaolo rahoitetaan mainosmarkoilla. Luuletko tosiaan, että esim. juuri hiphopille pyhitetylle kanavalle löytyisi jostain niin paljon mainostajia, että sillä riittäisi rahaa toimia edes puolivaltakunnallisesti.
Toki ennen tämmöisen kanavan perustamista pitäisi tehdä hyvin tarkkaa tutkimusta potentiaalisista markkinoista. Mutta ymmärtääkseni nimenomaan tuo digitaaliseen radiotekniikkaan siirtyminen mahdollistaisi kanavakohtaisten lähetyskustannusten huomattavan alenemisen ja kun Teosto- ja Gramex-kustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia, merkittävimmiksi kiinteiksi kustannuksiksi tulevat henkilöstökulut.
Ilman juontajia jukebox-periaatteella pyörivä radiokanava voidaan uskoakseni rakentaa kustannusrakenteeltaan niin kevyeksi, että minimiliikevaihto jää huomattavasti pienemmäksi kuin nykyisillä kanavilla (siis edelleen olettaen nämä DAB-tekniikan tuomat kustannusedut). Ei se tietysti tarkoita, että jokaiselle kuviteltavissa olevalle kohderyhmälle on mielekästä pykätä oma radiokanava, mutta kyllä hiphop on niin suosittu musiikkityyli että voisin uskoa sille omistautuneen kanavan mahdollisuuksiin kaupallisesti. Vaikkei tuo kohderyhmä yhtä haluttu olekaan kuin kestosuosikki 24-36(?) -vuotiaat kaupunkilaiset naiset, ei se nyt silti ole suinkaan täysin vailla mainostajien mielenkiintoa.
Ei esim. suurin suunnitelmin lanseerattu Sport FM:kään menestynyt. Urheiluun keskittynyt kanava urheiluhullussa maassa.
Joo, mutta ei ainut selittävä tekijä jonkun kanavan menestymättömyydelle ole kohderyhmän koko, haluttavuus mainostajien silmissä tms. vaan myös liian kova kustannusrakenne, huonosti hoidettu myynti ja/tai markkinointi ym. voivat olla syynä kanavan toimimattomuuteen.
En usko, että analogisen radiotekniikan aikana Suomeen saadaan hiphopille dedikoitua kanavaa, mutta olen koko ajan puhunut digiradiotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista.
Ja mielestäni ei ole mitään järkeä verrata jotain Yhdysvaltoja, maata jossa asuu 200 miljoonaa ihmistä Suomeen.
No on ja ei. Jenkeistähän nämä nykyiset hittiradiokonseptitkin on kopioitu.
