Velkoholiaro

Mitähän te pojat tekisitte, ellei Markus Jansson olisi silloin joskus kirjoittautunut Klubitukselle? :king:

Kertokaapas ihmiset, että onko tämä alkoliveron alennus muuttanut teidän juomatottumuksianne? Kestääkö teidän himaetkonne nykyään pidempään? Tuleeko nykyään juotua enemmän, kun viina on halpaa?

Mä kulutan alkoholia sen verran maltilla, ettei sen hinnalla ole erityisemmin väliä.

Varmaan tiesitkin tämän, jos et, johtuuhan se puhtaasti siitä että itse viina edustaa aika pientä osaa ravintolan pyörittämisen kustannuksista. Suuriin kuluihin, kuten henkilöstökuluihin, viinan hinta ei vaikuttanut mitenkään.

Tietenkin, en minä odottanut suurta alennusta hintoihin, mutta jos viinan ostohinta laskee, mutta myyntihinta ei, tietää se myyjälle isompaa katetta. Vähän sama juttu kuin sähkönkin kanssa, kun hinta kerran saadaan ylös ei sitä lasketa millään.

No, onneksi tulee hyvin harvoin ravintolassa mitään juotua, hinnat on muutenkin olleet sitä luokkaa, että mieluummin on selvinpäin ;)

Mä kulutan alkoholia sen verran maltilla, ettei sen hinnalla ole erityisemmin väliä.

Kuin myös.

Tietenkin, en minä odottanut suurta alennusta hintoihin, mutta jos viinan ostohinta laskee, mutta myyntihinta ei, tietää se myyjälle isompaa katetta. Vähän sama juttu kuin sähkönkin kanssa, kun hinta kerran saadaan ylös ei sitä lasketa millään.

Joskus talvella oli jossain uutisissa, että ravintola-alalla aiotaan käyttää veronlaskusta tullut hyöty kannattavuuden parantamiseen, ts. eivät lupailleet alennusta. Mutta kun muistetaan, että pelkästään Helsingissä on ravintoloissa lähes 400 000 asiakaspaikkaa, niin voisi kuvitella, että ihan normaali kilpailu olisi sen verran vilkasta, että hinnoissa tuskin on liikaa löysää, oli verotaso mikä hyvänsä.

Nyt täytyy kumota yksi yleinen uskomus: päinvastoin kuin Suomen raittiusseurat sanovat, Keski-Euroopan nuoriso ei enää tunnusta kohtuukäytön rajoja samaan tapaan kuin vanhempansa.

Saattaa olla, mutta Suomessa kännäyskulttuuri on edelleen huomattavasti pahempi ongelma, koska sen ovat omaksuneet kaikki ikäryhmät. Nuo mainitsemasi parikymppiset vaihto-oppilaat (?) Shanghaissa irrottelemassa saattaisivat käyttäytyä kotimaansa liikakäyttöä paheksuvassa ilmapiirissä täysin toisin. Lisäksi parikymppinen on jo huomattavasti kypsempi alkoholinkäyttäjä kuin 15-vuotias, missä iässä Suomessa keskimäärin viimeistään aloitetaan alkoholikokeilut, humalahakuisesti tietenkin.

Kyllähän ihmiset kännäävät muuallakin Euroopassa, mutta se helvetin tärkeä ero on siinä, että perinteisissä olut- ja viinimaissa nämä juomat ovat kuuluneet iät ja ajat normaalina osana ihmisten arkeen, jolloin suhtautuminen alkoholijuomiin on päässyt muodostumaan monipuolisemmaksi ja terveemmäksi. Näissä maissa kulttuuri tarjoaa erittäin vahvan vaihtoehdon kännijuomiselle, siis kohtuukäytön, johon mm. ympäristön humalahakuisuutta paheksuva asenne ohjaa ihmisiä. Suomessa tällaista vaihtoehtoa ei käytännössä ole, vaan ensimmäisiä alkoholikokeilujaan tekevä nuori omaksuu automaattisesti perinteiset suomalaiset juomatavat.

Kyllä hinnalla on merkitystä kuluttajien päätöksiin, ja valitettavasti alkoholi on niin salakavalasti addiktoiva aine, ettei halvan hinnan aiheuttamiin riippuvuuksiin vielä tunneta toimivaa hoitoa. Vaikka kyseessä olisikin ohimenevä ilmiö, jotain seurauksia sillä varmasti tulee olemaan lisääntyneinä riippuvuuksina.

Hinnalla on merkitystä niiden kuluttajien päätöksiin, jotka etsivät halvinta etanoli/e -suhdetta, ei niinkään niiden, jotka arvostavat juomiensa laatua ja niiden tarjoamia makuelämyksiä. Oma mallasviskien ja belgioluiden kulutukseni on vakio hinnasta riippumatta.

Ja kaikille teille, jotka vakaasti puolustatte kaiken sääntelyn lopettamista: vaikka valtion vastuu alkoholistin terveydestä olisikin rajoitettu, on kuitenkin todistettua, että suurin osa väkivaltarikoksista Suomessa tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Onko se sittenkin mielestänne vain jokaisen oma asia, mitä suuhunsa kaataa, vaikka seuraukset näkyvät sairaalatilastoissa myös niiden osalta, jotka eivät alkoholiin koske? Mikä sitten olisi teidän ratkaisunne väkivallan vähentämiseen, jos sen syihin ei kerran saa puuttua?

Nimenomaan syihin pitää puuttua, työttömyyden vähentämisen pitäisi olla Suomessa prioriteetti numero yksi. Alkoholihaittojen perimmäinen syy ei ole alkoholin halpa hinta, hyvä saatavuus, ravintoloiden aukioloajat tai se, onko keskioluessa prosentteja 4,5 vai 3,5. Alkoholihaittojen perimmäinen syy löytyy kysymällä, miksi ihminen ylipäätään juo liikaa. Syrjäytynyt ja alkoholisoitunut keski-ikäinen mieshenkilö vastaa 2/3 Suomen väkivallanteoista, eikä syy ole alkoholin vaan sen, ettei yhteiskunnalla ole hänelle mitään käyttöä.

Saattaa olla, mutta Suomessa kännäyskulttuuri on edelleen huomattavasti pahempi ongelma, koska sen ovat omaksuneet kaikki ikäryhmät. Nuo mainitsemasi parikymppiset vaihto-oppilaat (?) Shanghaissa irrottelemassa saattaisivat käyttäytyä kotimaansa liikakäyttöä paheksuvassa ilmapiirissä täysin toisin.

Niinhän sitä luulisi, mutta ei, ihan samalla tavalla ne kannustavat 15-16-vuotiaita siskojaan ja veljiään kotona. Se ei nyt kuitenkaan ollut pointti, vaan ihan tutkittuakin tietoa löytyy siitä, että juomatavat Keski-Euroopan vanhoissa alkoholikulttuureissa ovat viime vuosina muuttuneet humalahakuisemmaksi.

Hinnalla on merkitystä niiden kuluttajien päätöksiin, jotka etsivät halvinta etanoli/e -suhdetta, ei niinkään niiden, jotka arvostavat juomiensa laatua ja niiden tarjoamia makuelämyksiä. Oma mallasviskien ja belgioluiden kulutukseni on vakio hinnasta riippumatta.

Mutta puhehan ei ollut niistä, jotka jo ovat sopeutuneet alkoholin kohtuukäyttöön, vaan niistä natiaisista, jotka nyt alkavat tehdä maksakokeilujaan, tai niistä, jotka tähän asti ovat häilyneet niillä rajoilla ja juoneet vain sen verran kun on varaa. Niitä löytyy Suomesta yllättävän paljon. Mitä tuohon kohtuukäyttöön tulee, liityn samaan kuoroon, joka jo on moneen otteeseen hokenut, ettei väkeviä suosiva veropolitiikka ole omiaan ohjaamaan sivistyneeseen alkoholinkäyttöön.

Alkoholi ei mielestäni sovellu niin hyvin kohtuukäyttöön laskuhumalan takia. Mä voin juoda kerralla joko max. 0,5 litraa kaljaa tai sitten dokata koko loppuillan (ei perseet olalle mutta silleen että se ei lopu kesken) mutta välimuodot tuntuu itsensä kiusaamiselta. Muutaman kaljan jälkeen on vittumaista lopettaa kesken: seuraa ensin järjetön viinanhimo ja sen jälkeen tylsä, turtunut olotila.

Tuleeko nykyään juotua enemmän, kun viina on halpaa?

Mä kulutan alkoholia sen verran maltilla, ettei sen hinnalla ole erityisemmin väliä.

Saman verran kuluu, mitä aikaisemminkin. Tuntuisi tämmöisen kohtuukäyttäjän näkökulmasta siltä, että kulutus kasvaa niillä ihmisillä joilla on suurempi "himo" alkoholiin.

Oma käyttö on sitä, että otetaan silloin tällöin eikä siitä sen kummallisempaa numeroa tarvitse tehdä. Vaikka viina olisi ilmaista, en joisi sitä enempää mitä nykyään.

Se ei nyt kuitenkaan ollut pointti, vaan ihan tutkittuakin tietoa löytyy siitä, että juomatavat Keski-Euroopan vanhoissa alkoholikulttuureissa ovat viime vuosina muuttuneet humalahakuisemmaksi.

Löytyisikö lähteitä?

Nopealla googlettamisella löytyi tällainen humalahakuista juomista (5 ravintola-annosta tai enemmän yhden session aikana) koskeva tilasto (päivätty 29.4.2003):
Jos tuohon on uskominen, niin Suomi johtaa esim. Ranskaa ja Saksaa vielä aika reilusti.

Mutta puhehan ei ollut niistä, jotka jo ovat sopeutuneet alkoholin kohtuukäyttöön, vaan niistä natiaisista, jotka nyt alkavat tehdä maksakokeilujaan, tai niistä, jotka tähän asti ovat häilyneet niillä rajoilla ja juoneet vain sen verran kun on varaa. Niitä löytyy Suomesta yllättävän paljon.

Ymmärsin, mutta pointtini olikin juuri se, että pysyvää parannusta tilanteeseen ei saada niin kauan kuin asenteet ovat kuin kivikaudelta. Niille natiaisille on oltava tarjolla muunkinlainen malli kuin se, että alkoholijuomia nautitaan vain ja ainoastaan niiden päihdyttävän vaikutuksen takia, ilo ilman viinaa on teeskentelyä ja silloin kun juodaan, juodaan kaikki viina lähimmän neliökilometrin sisällä.

Se, kuinka tämä asennemuutos saadaan aikaan onkin jo vaikeampi juttu, mutta vanhempien lapsilleen antama esimerkki on tietysti avainasemassa. Alaikäisten kohdalla kontrollia olisi varaa lisätäkin, mutta aikuista ihmistä ei valtio enää voi estää vetämästä päätään täyteen. Vastuu omasta alkoholinkäytöstä on viime kädessä jokaisella itsellään ja liika holhous synnyttää vain kansalaisia, jotka eivät kykene kantamaan tätä vastuuta. Yksi totaalisen fiasko kieltolaki luulisi riittävän opetukseksi päättäjille, että liiallinen rajoittaminen on tuhoon tuomittu keino.

Mitä tuohon kohtuukäyttöön tulee, liityn samaan kuoroon, joka jo on moneen otteeseen hokenut, ettei väkeviä suosiva veropolitiikka ole omiaan ohjaamaan sivistyneeseen alkoholinkäyttöön.

Tästä samaa mieltä. Alkoholin hinta on yksi niistä keinoista, jotka saattaisivat jopa toimia, koska se ei perustu suoranaiselle rajoittamiselle.

Heh, yksi hyvä tapa lopettaa natiaisten ja juoppojen ongelmakäyttö kuin
seinään olisi seuraava: Kielletään alkoholin tuonti jopa yksityiskäyttöön
ulkomailta ja lyödään alkoholituotteille 500% - 600% haittavero päälle.

Ne juokoot joilla on varaa.

Miten ois, eh? :excellent:

Ei oo paljoa vaikuttanut kun juon lähinnä kaljaa ja viinejä huonon viinapään takia. Kossupulloa en ole kaupasta ostanut kolmeen vuoteen.

Pari kertaa ostin alennus-mäyriksen ja lipittelin sitä pitkin viikkoa viikonlopun lisäksi mutta siihen on jäänyt kasvanut kulutus.

Heh, yksi hyvä tapa lopettaa natiaisten ja juoppojen ongelmakäyttö kuin
seinään olisi seuraava: Kielletään alkoholin tuonti jopa yksityiskäyttöön
ulkomailta ja lyödään alkoholituotteille 500% - 600% haittavero päälle.

Ne juokoot joilla on varaa.

Jos nyt unohdetaan realiteetit ja todetaan ettei tuo ole EU:n jäsenenä edes mahdollista, niin todettakoon että historia on osoittanut tällaisen mallin toimivuuden aika tehokkaasti. Kieltolain aikana Suomen alkoholinkulutus kaksinkertaistui.

Heh, yksi hyvä tapa lo pettaa natiaisten ja juoppojen ongelmakäyttö kuin
seinään olisi seuraava: Kielletään alkoholin tuonti jopa yksityiskäyttöön
ulkomailta ja lyödään alkoholituotteille 500% - 600% haittavero päälle.

Ne juokoot joilla on varaa.

Jos nyt unohdetaan realiteetit ja todetaan ettei tuo ole EU:n jäsenenä edes mahdollista, niin todettakoon että historia on osoittanut tällaisen mallin toimivuuden aika tehokkaasti. Kieltolain aikana Suomen alkoholinkulutus kaksinkertaistui.

heh, ensinnäkään: en ollut vakavissani. Toisekseen: tuo malli ei ole kielto-
laki, vaan taloudellinen jakaja. Ei tietenkään millään tavalla realistinen idea,
kunhan heitin jotain :) Lähinnä tarkoitin tolla sitä että säännöstely on alko-
holikaupassa hyvä ja kannatettava idea kunnes juomakulttuuri kehittyy niin,
ettei alkoholi kulje enää käsi kädessä liiallisen humalahakuisen juomisen ja
siihen liittyvän rikollisuuden ja sosiaalisen surkeuden kanssa.

Niinjoo, ja hei kiitti et editoit viestistä sarkasmia selventävät hymöit pois :excellent: