Sam Lainio House Mix - 160404

Tässä oli ihan hyviä biisejä ja leppoisa fiilis. Vähän ehkä tunnelma tempoili paikoitellen turhan kiivaasti eri suuntiin ja setin punainen lanka jäi löytymättä, mutta kaikesta huolimatta viihdyttävää kuunneltavaa. Klatsch ei ollut mun juttu, mutta muuten jees :)

Olen itte ainaki tullu siihen tulokseen, ettei miksauksissa tarvii olla mitään punaista lankaa. Settien rakentelu on muutenki ollu must aika perseestä. Ja sellanen miksaus, ainakin jos puhutaan housesta, missä kaikki biisit toistaa itseään toinen toisensa jälkeen on todella puuduttavaa kuunneltavaa. Enkä nyt tarkota sitä, että mixauksis pitäis lähtee sellasella linjalle, että trancee-progee-deephousee-happyhardcoree sekasin, rajansa kaikella, mutta house mixeissä tota laajuutta on helppo soveltaa jopa niin, ett siitä sais hyvän kuulosta. :happyroll:

Nyt en ehkä tajunnut vitsiäsi(?) ja kaikki tietysti itselleen sopivalla tavalla, mutta tästä huolimatta heitän pari välikommenttia :)

DJ-settien / miksausten "rakenne" ei kokemukseni perusteella ole (eikä imo pitäisikään olla) mikään kiveen kirjoitettu juttu. Se, että setissä on jossain mielessä enemmän tai vähemmän toimiva rakenne / punainen lanka ei ole automaattisesti missään yhteydessä mainitsemaasi puudutusefektiin, jossa biisit toinen toisensa jälkeen toistavat itseään. Itse asiassa tuo 'mahdollisimman samankaltainen biisi toisensa perään'-metodi on _yleensä_ aloittelevan DJ:n (~ 3-5 vuotta) ensimmäisiä mahdollisuuksia saada settiinsä jotain pohjaa tai kantavuutta, tämä käy useimmiten suht nopeasti prog.. korjaan, TYLsäksi.. Moniulotteisemmat tavat vaativatkin luonnollisesti entistä reilusti suuremman määrän levyjä (vaihtoehtoja) sekä runsaan annoksen muita hyvän(TM) DJ:n ominaisuuksia ;)

Mutjoo, itse miksauksesta..

..enpä oo vielä ehtinyt kuuntelemaan, mutta tracklist näyttää asialliselta ja odottelen innolla miltä olet saanut tuon Mr.K:n Re-editin kuulostamaan setin keskellä. Jo etukäteen kuitenkin hatunnosto housemman soundin levittämisestä näillekin kanaville :)

DJ-settien / miksausten "rakenne" ei kokemukseni perusteella ole (eikä imo pitäisikään olla) mikään kiveen kirjoitettu juttu. Se, että setissä on jossain mielessä enemmän tai vähemmän toimiva rakenne / punainen lanka ei ole automaattisesti missään yhteydessä mainitsemaasi puudutusefektiin, jossa biisit toinen toisensa jälkeen toistavat itseään. Itse asiassa tuo 'mahdollisimman samankaltainen biisi toisensa perään'-metodi on _yleensä_ aloittelevan DJ:n (~ 3-5 vuotta) ensimmäisiä mahdollisuuksia saada settiinsä jotain pohjaa tai kantavuutta, tämä käy useimmiten suht nopeasti prog.. korjaan, TYLsäksi.. Moniulotteisemmat tavat vaativatkin luonnollisesti entistä reilusti suuremman määrän levyjä (vaihtoehtoja) sekä runsaan annoksen muita hyvän(TM) DJ:n ominaisuuksia ;)

Juuri näin. Sanasta sanaan samaa mieltä! Ainakin itselläni on yleensä tapana hakea soittoon jonkinlaista rakennetta/kehityskaarta tyylien ja/tai yleistunnelman suhteen. Eli jonkinlaisen hyvän balanssin hakemista jatkuvuuden (olematta tylsä yhden soundin setti) ja vaihtelevuuden (olematta kuitenkaan liian sekava/eklektinen) väliltä. Enimmäkseen tuo tapahtuu melko tiedostamattomasti ja soittamista tulee ajateltua alitajuisesti koko ajan 2-3 biisiä eteenpäin. Joskus tulee parempaa jälkeä, joskus huonoa. Sen voivat arvioida vain kuulijat. Tiukoista yhden tyylin tai kapean soundin seteistä löytyy toisaalta hyviä ja huonoja. Huonoja, jos homma kuulostaa siltä, että levyt on valittu mukaan just sen takia, että se on aina täysin samankuuloinen kuin edellinenkin, jotta biisin vaihtoa ei huomaisi millään (Miksi ei saisi huomata?!?). Hyviä, jos soittamisesta aistii selkeästi soittajan omistautumisen ja asiantuntemuksen kyseiseen juttuun eikä homma kuulosta tylsältä vaikka kaikki biisit olisivatkin näennäisesti saman kuuloisia. Näiden juttujen analysoinnit ovat loppupeleissä tietty puhtaasti makuasioita (joista ei kuulemma pitäisi kiistellä :)).

Joo... Alkaa lipsua aika pahasti jo muulle osastolle tää pohdiskelu :)

Samin miksaus tuli jo arvosteltua ihan hyväksi!

hyviä biisejä oli paljon.
pois lukien alotusbiisi, alkuosio ei kuitenkaan ollu ihan mun makuun, mut dj foodista lähtien(ehkä se ois voinu vaihtaa paikkaa Andy Caldwelliin kanssa) maistui erittäin hyvin.
mä kuulin ton klatschin käsittääkseni ensimmäisen kerran ja olen kiitollinen et kuulin. loistava biisi.

yhdyn myös samus aranin kirjoitukseen settien rakenteesta/rakennuksesta.
tässä miksauksessa oli mielestäni hieman sekavuutta rakenteessa, alkuosiossa lähinnä. (sekavuudella tässä tarkoitan eihyvää sekavuutta:)
alotusbiisin jälkeen meno "tippui" selkeästi deepimmäksi muutamien biisien ajaksi, sitten nousi peacen ja taas uudestaan strings of lifen ajaksi. loppuosio sitten olikin tiukempaa ja mielestäni tasaisempaa.
en tiedä sitten vaikuttaako näkemykseeni se etten erityisesti lämmennyt alkuosion biiseille?
ja nää oli siis vaan MUN kokemuksia miksauksesta.

kyllä tätä tulee vielä jatkossakin kuunneltua.
kiitos.

aloitustsipale oli kyl melko härkä sambailu. ja muutenki maistui. ei-hyvä-sekavuus on toisinaan ihan piristävää :D

Klatsch ei ollut mun juttu, mutta muuten jees :)

Jussiiii! Älä nyy!! Klatchia todellakin soiteltiin silloin 94-96 välisellä ajalla aikast kipeästi ympäri Suomea eri paikoissa. Mutta siitä huolimatta se on yks kaikkien aikojen parhaimpia biisejä.

+ Piste jo pelkästään ton Queerin mukana olosta! :excellent:

Tää on ollut tosi pitkään playlistillä ja on tosi hyvää caccaa. Miksaus on tarpeeksi hyvää, mutta tuohon rakenteeseen olisi voinut panostaa hieman enemmän, ei se huono ole, mutta kenties hieman hajanainen ;)