Mukailen hieman puttehin palautetta niin on helpompaa lähteä kommentoimaan :)
Alkaa melkoisen popilla biisillä, mutta aika kivalla sellaisella. Razorfish on mielestäni vähän väärässä paikassa, varsinkin kun sitä seuraava biisi on Alunan All I Need Is Time. Slusnik Lunan näkemys All I Need Is Timestä on mielestäni kaksikon parhaimpia remixejä, mutta laulu on aivan hirveää kuultavaa.
Ensimmäinen biisi (Hypnotized) kuulosti kokonaan kuunneltuna (ei vain kelailtuna) ihan ok:lta ja jännittävältä aloitusbiisiltä. Razorfish on vähän sellaista kiksu-soundia mihin olen jo lopen kyllästynyt. Itse tykkäsin ehkä All I Need Is Timen vokaaleista siinä mielessä, että niistä tulevat jotkin happyrave-vedätykset mieleen :P
Twisted Reality kuulostaa kanssa hieman liian tutulta ja ei innosta. Samaa voi tosin sanoa Son of a Pitch:n "harppuäänistä" mutta muuten biisi toimiikin mulle jo paremmin. Tuntemattomaksi jäävä ei sykähdyttänyt, samat ikuiset kiksusoundit jatkuvat vaikka onneksi mukana oli jotain hieman mattapintaisempaakin ja rauhallista.. edes jonkinlainen levähdystauko.
Holding Onto Nothing ei kuulosta nykyään aivan niin järkyltä kuin joskus aikoinaan kun ensimmäisen kerran kuulin.
Mun korvaan se kuulosti ihan mainiolta :D Kertosäe jäi soimaan päässä varmaan muutamaksi viikoksi. Sopii myös alkupuolen biiseihin mielestäni. Deleriumin ja etenkään Chakran biisit eivät napanneet, vaikka muista ko. artistien tuotoksista olenkin kovasti pitänyt. Fiji kuului myös muutamia vuosia sitten lempparibiiseihini, mutta nyt kun sen on kuullut taas muutaman kerran niin nopeasti väsyy. Lisäksi tässä hmrhh versiossa tuntuu olevan paha diskanttivaje ja monoääni ;) Fijistä tämä versio varsinkaan ei ehkä ole sellainen loppuhuipennus minkä olisi runsaasti hehkutusta sisältävälle kiksusetille voinut antaa.
Jotkut vaihdot olivat kotikuunteluun tosiaan hieman hakevia, mutta bileissä ei olisi varmaankaan huomannut mitään vaikka kaikki vaihdot olisivat olleet huonoimman vaihdon tasoisia. Setin rakentumisen arvioinnissa olen kai hieman kehno.. mielestäni olisi mukavaa että vähintään noin puolet biiseistä eivät sisältäisi mieletöntä hehkutusta ja supertuttuja kiksusoundeja, niin että kuuntelija saisi välillä hieman huilata. Mukava rakenne voisi olla sellainen aaltoileva hiljalleen kohoava kasvava hehkutusaste (tai miksi sitä pitäisi kutsua.. tunnelman tiivistyminen, musiikin esilletulo tms) :) Muutenkin soisin tyylin ja ehkä genren tai alagenren hieman muuttuvan setin aikana, etenkin tässä paljon kuullussa sarjassa.
En ole ihan optimikuuntelija varmaankaan tälle mixtapelle. Luulisin että tämä uppoaisi paremmin esimerkiksi tuoreammalle yleisölle. Progeen tottuminen on tehnyt sen, että paljosta kiksusta seuraa helposti jonkinlaista kuunteluväsymystä. Myös tuo Chakran biisin kauheus vaikuttanee siihen ettei tämä minunkaan mixtapeihin välttämättä taltioidu pysyvästi. Mutta peukut pystyssä seuraavaan kertaan :)