Musiikki NIMENOMAAN on tärkeintä ja siks ei aina oikeen tajuu, että miks teitin progepäiden setit koostuu kaikenmaailman editeistä, CDRistä, promoista tai muuten vaan _pelkästään_ uusimmistä biiseistä.. Yllätyksellisyyttä ja vaihtelua setteihin tuo nimenomaan vähän muunkin kun viimesimpien joka progejannun biisien soittelu.
Eikös sitä yllätyksellisyyttä ja vaihtelua tuo juuri nuo uudet ja julkaisemattomat biisit myöskin? Jengi, joka kuuntelee progee enemmän kuin pelkästään bileissä ja on muuten aktiivinen genren jäsen, kyllästyy suurimpaan osaan vanhemmista viisuista suhteellisen helposti, mikä pätee jokaiseen tyylisuuntaukseen. Näin ollen esimerkiksi, jos seuraa juuri rajojen ulkopuolella tapahtuvaa touhua niin on se tätäkin astetta hektisempää. Ellei käytännössä joka biisi setillä ole asteella: "Hetki sitten julkaistu / promo / test press / cdr" ja tai et ole ehtinyt luomaan nimeä maailmalla, ei valitettavasti jengi vaivaudu sinua noteeraamaan. Tälläinen mielikuva minulla on, kun vuoden päivät on seurannut progressiivisen housen ja breikkien foorumeita ja jutellut lukuisten eri tiskijukkien kanssa. Täällä Suomessa on vielä ihan siedettävä tilanne tämän kanssa imo. Voin toki olla ihan hakoteillä asian kanssa.
Itse olen pyrkinyt aina huomiomaan vanhempia biisejä setissäni. Nyt, kun tarkemmin katselin kaikkien jaossa olleiden settieni biisilistoja on tämä ensimmäinen missä ei ole kuin pelkästään uusia raitoja. Ja kappas kehveliä minkälaisen reaktion se sai, noh tähän mennessä, aikaseksi sinussa anjuna. Ei kai se nyt niin hirveetä voi olla, jos setti sisältää uudempia raitoja?
Suosin AINA vanhoja, hyviä biisejä ja ennen kuin himanauhaa teen niin käyn hyllyni lävitse vanhoista, jotka setin ajatellun progression kulun kannalta sopisi settiin. Eli julkaisupäivällä ei ole minulle mitään merkitystä setin lopullisen lopputuloksen kannalta. Ja syy miksi osassa on uusia on, että DJ:n rooli on osakseen promota tuottajia ja tuoda heidän töitään esille. Jos tutut tuottajat pyytävät minua sisällyttämään heidän uusimman tekeleensä nauhalle, en toki kieltäydy jos itse olen samaa linjaa ajatellut toteuttaa. Mutta olet erittäin oikeassa, että nykyistä enemmän jengin tulisi alkaa kaivelemaan niitä vanhempiakin levyjään esille. Nostalgia toimii seteissä usein paremmin kuin hyvin.
Näitä perusprogeDJ:tä on Suomessakin iha liikaa ja kun lähdetään maan rajojen ulkopuolelle, niin samanlaisia setittäjiä on potenssiin x, joten omaa musalinjaa on parasta puolustaa muutenki ku kopsaamalla muiden progesoittajien tai "kuumien" levykauppojen top10-listoja.
Onhan se totta, että Suomessa on paljon progressiivisen musiikin jukkia. Sille ei voi mitään, jos erittäin moni rakastaa samaa musiikkia. Tästä syystä onkin erittäin vaikeaa saada jo Suomessakin näkyvyyttä. Taisteluksi tuntuu menevän. Esimerkiksi OlliS on äärimmäisen hyvä esimerkki miten voi nousta makuukamarien kätköistä Suomen ykköskaartiin. Tähän tilanteeseen moni varmasti toivoo pääsevänsä. Toiset onnistuu, toiset ei. Kaikki on itsestään kiinni.
Otetaas vielä uudestaan pätkä johon haluan kiinnittää erityisesti huomiota:
"...omaa musalinjaa on parasta puolustaa muutenki ku kopsaamalla muiden progesoittajien tai "kuumien" levykauppojen top10-listoja."
En usko, että Suomen progejukat (ym. genren edustajat) määrittelevät oman suosikkimusiikkinsa muiden listojen perusteella? Kaikki lähtee mistä itse kukin diggaa. Valitettavasti proge/house on niin kuin trance, eli erittäin laajan kuuntelijakunnan omaava niin Suomessa, kuin maailmalla. Väistämättä käy niin, että samoja biisejä saattaa löytyä jos toisenkin dj:n listoilta. Juuri henkilökohtaiset chartit kertovat paljon eri jukkien musiikkimausta ja näin ollen antaa suuntaa musiikkimaustaan josta he haluavat pitää kiinni. Esimerkiksi omat listani laadin niiden perusteella mitä tulee eniten keikoilla / himassa kuunneltua. Biisin vanhuudella ei ole merkitystä. Sille emme voi mitään, jos progressiivinen musiikki on muodissa. Uskon kuitenkin, että voin sanoa muidenkin progedj:n puolesta, että soitamme mitä rakastamme.
Mut kuten sanottua, sun miksauksen tekninen laatu on erinomaista, joten eiköhän kappalevalinnat ja oma linjakin sieltä jostain löydy ajan kanssa.
Oma linjaus on hahmottunut vuosien varrella täksi mitä se on nyt. Ja se jatkaa edelleen muovautumistaan. Oman linjani tunnen löytäneeni, mikä erottaa minut muista. Jos se päälleppäin vaikuttaa samalta hutulta niin kenties tarkastelemme asioita aivan eri kannoilta. Asiaa auttaisi, jos esimerkiksi tässä / privateitse kertoisit mistä musiikista pidät ja pidätkö yleensä progesta vai tykkäätkö huvin vuoksi fleimata nykyprogee sellasenaan. Ja selväsanaisesti voisit myös ilmaista mikä nyt miestä kiukuttaa, kun me muut ollaan ihan hämmillämme.
