Nämä 3/4 tai x/4 -tahtilajit kuvaavat sitä, montako neljäsosanuottia mahtuu yhteen tahtiin. Jos tahtilaji on 4/4, niin ehdit laskea yhden tahdin aikana neljään (yy, kaa, koo, nee); jos tahtilaji on 3/4, ehdit laskea kolmeen (yy, kaa, koo, tai valssissa hum pa pa hum pa pa). Maallikon kielellä neljäsosanuotti on yksi basarinisku, koska niitä menee tahtiin neljä.
3/3-tahtilajia on melko vaikea kuvitella, kun musateoriassa perusnuotit ovat kokonuotti (kestää koko tahdin), puolinuotti (puoli tahtia), neljäsosanuotti (se basari), kahdeksasosanuotti (haitsu lyö basarin kanssa ja basarien puolivälissä), ja kuudestoistaosanuotti (haitsu tekee tikitikitikitiki). Neljällä jaollisuus on helppotajuista ja perusmusaan täysin riittävää; 3/3 (jos sitä on olemassa) menisi johonkin korkean tason teoriakikkailuihin tai kokeellisen nuotintamisen puolelle. Varmasti joku weirdo alkeemikko on sellaisenkin keksinyt.
Tässä topicissa käsiteltävä triolimusa on edelleen 4/4-tahtilajissa. Basariniskujen välillä ehdit tavallisissa biiseissä laskea nopeasti neljään (tikitiki-tikitiki) mutta triolibiiseissä kolmeen (tikiti-tikiti). Kielikoneen sanakirjaa lainaamalla: "trioli
mus. kolmijakoinen rytmiyksikkö tasajakoisessa rytmissä". Siksi pidän triolia täsmällisimpänä terminä tähän käyttöön.
Joskus muuten "tasabiitissä" kulkevaa konemusaa (aka four to the floor) kutsutaan 4/4-musaksi vastakohtana esim. junkalle tai elektrolle. 4/4-termi on tällöin täysin absurdi. Lähes kaikki konemusa menee 4/4-tahtilajissa; jos ei, huomaat sen kyllä, sillä kappale kuulostaa todella kokeelliselta. Erikoisista konemusatahtilajeista yleisimmät tuntuisivat olevan 5/4 ja 7/4. Tässä siis tahdin sisällä lasketaan 5 tai 7 "basariniskua". Esimerkkinä
Orbitalin Mock Tudor, joka menee 7/4. Ambientissa ja IDM:ssä tahtilajilla nyt ei ole niin väliä.
Edit: jos joku ihmettelee, mitä tämä ylempänä mainittu 6/8 tarkoittaa, niin siinä käytetään mittana kahdeksasosanuotteja, joita laitetaan tahtiin kuusi. Teknisesti rytmi on sama kuin valssissa (matikassakin 6/8 = 3/4), mutta tempo lasketaan hitaammin. Esimerkkinä vaikka Metallican Nothing Else Matters (kaikillahan on ollut joskus heavy-vaihe).
Toivottavasti tämä selvensi hieman asiaa. Träkkereillä musaa väsänneille nämä käsitteet pitäisi olla melko selvät perstuntuman kautta.