Vaatteet = aatteet?

Entä kuinka paljon yleensä ottaen kiinnitätte itse huomiota pukeutumiseenne?

Ruokakuntamme toinen osapuoli on vaateliikkeessä duunissa ja varmaan sanomattakin selvää ettei allekirjoittanut paljoa vaateliikkeissä siten seilaa.

Ongelmana on vain se, että hän tahtoisi pukea mut aina näyttämään Jack&Jonesin mallinukelta, mutta itse suosin vähän vähemmän räväkkää ja juustoista pukeutumista. Haluan pitää sellaisia vaatteita joissa on mukava olla ja eivät pistä ketään liikaa silmään. Sillointällöin sniikkaan itse kaupoille ostamaan sellaisia kledjuja joita käytän sitten kapinahengessä päälläni kunnes niissä on nyrkinmentäviä aukkoja.

Täydennän vielä, että pukeutuminen on itselleni tärkeää ja haluan näyttää siistiltä ja sellaiselta jota oma ulkonäkö kiinnostaa.

Itse käytän jä näytän juuri siltä kun sillähetkellä parhaaksi tunnen...
Ns mudin mukana en kulje, tietysti nyt saatan näyttää ehkä trendikkäältä hetkittäin mutta se ei ole tarkoitukseni.
Satun käyttämään juuri sen näköisiä ja oloisia vaatteita kuin itse tykkään.
Sillä ei ole väliä että mitä merkkiä/tyyliä/hintaa ne edustavat, kunhan vain ovat makuuni sopivat.

Jaa...
Miltä sitten yleisesti näytän?
Jos vaatekkaappiani katsottaan niin yleisilmeeksi voisin sanoa "hieman kulutetut ja käytetyn näköiset" ovat se yleisilme.
Löytyy "i <3 NY" paitaa, kulutettuja farkkuja, pipoa, kulutetun näköistä t-paitaa ja neuletta jne.

Vaatefriikki en ole.
Suht harvoin shoppailen vaatekaupassa.
Ja syy siihen on vain se että budjetti on hyvinkin kireä...

Oma asenteeni pukeutumiseen on suunnilleen että kunhan peittää mun vartalon mahdollisimman tehokkaasti. Ostan kaupasta (silloin kun vaateostoksille menen kerran vuodessa) sitä mikä siltä hetkellä näyttä hyvältä mun mielestä.

Lopmakkoketju oli mulla aino ns oma juttu lukiosta asti ja sitten siitä tuli muotijuttu ja sitten se omakin jäi bussissa kiinni käsinojaan ja repi lompakon vituksi hajoten siinä samalla. Vielä en ole uutta ostanut mutta tarvis.

repi lompakon vituksi

mä haluun kanssa tollasen lompakon! :)

Asiaan: itse käyn vaateostoksilla about kerran vuodessa... tälläkin hetkellä mulla on vain yhdet housut, joita käytän "julkisesti". Näytän tusinalökäriltä mutta haitanneeko tuo...asenne ja aatteet kun on kaukana trendipojista.

Pukeutumiseen tulee kiinnitettyä oikeastaan varsin
paljon huomiota. Pyrin vaatteissani huomioimaan,
että ne ovat hyvää ja laadukasta materiaalia sekä
erityisesti, että ne istuvat hyvin.
Se, että vaate istuu hyvin on seikka jota pitäisi
myös katsoa sen hinnan ohella
Vaateostoksissa painaa erityisesti laatu, olen
valmis maksamaan tuotteesta vähän enemmän
kun tiedä, että se tulee kestämään pidempään
ja nautin sen pitämisestä päällä.

Vaikka pyrinkin katsomaan, että vaatteet ovat
tyylikkäitä, en kuitenkaan pidä itseäni muodin
orjana, koska vaatteita tulee kuitenkin ostettua
"vain" kerran kuussa ja tällöinkin korkeintaa
pari vaatekappaletta.
Muotilehtiä vaatetuksen puolelta en ole kai ikinä lukenut.

Vaatteet on mun harrastus tai ennemminkin ammattitauti (olen töissä vaatekaupassa). Mua se ei millään tapaa häiritse että kannan kaupasta viikottain/päivittäin kassikaupalla tavaraa. Varsinkin sesonkien alussa on niin innoissaan uusista mallistoista että kaikki näyttää hyvältä ja on pakko saada ja ostaa. Ainoo ongelma on tilanpuute vaatekaapeissa, mutta säännöllinen kirppiskäynti auttaa, vaikka inventaarin teko onkin vähän rassaavaa. Meillä on vielä kätevä käytäntö ettei vaatteita makseta kuin vasta kuun lopussa. Silloin se murheenkyynel onkin vähän herkässä, mutta eipä se ole menoa haitannut. Olen vaatefriikki.

Olen nyt ollut alalla jo kohta viisi vuotta ja sitä ennen perheessämme oli toinen vaatekauppa, joten pienestä pitäen on tottunut vaatteiluun. Töihin jaksan panostaa vaatetuksen suhteen ja käytän milloin minkäkin tyylisiä kuteita.

Tein tässä eräs päivä pientä analyysia ja huomasin että teininpänä olin paljon rohkeampi vaatteideni suhteen ja päälle laittoi mitä erikoisempia juttuja. Toisaalta on ehkä ihan hyvään suuntaan tapahtunut muutos, mutta on se hauska joskus revitellä. Yleensä vapaa-ajalla käytän ns. mukavia vaatteita, eikä ole niin tärkeää että on tiptop trendipupu, en edes haluaisi. Tykkään että vaatteen täytyy olla mun näköinen ja oloinen, en siis laittas päälleni mitä vaan oli se kuinka trendikäs tai ei, vapaa-ajalla siis. Nimim. Painijakengät me ass.

Vaatteissa tärkein on se miltä ne näyttää ja tuntuu päällä. Yhden vaatekappaleen käyttöikä on melko lyhyt, mutta on myös niitä vaatteita joita ostaa koska ne ovat pitkäkestoisia perusjuttuja. Juuh, eli syitä ostamiseen löytyy aina.

Itse peräänkuulutan vanhempien vastuuta. Eivät ne lapset niitä vaatteitaan itse osta vaan vanhemmat ne niille valitsevat. Suhde jossa lapsella on niin paljon valtaa vanhempiinsa että pystyy määrämään mitä he hänelle ostavat on aika kieroutunut. Luulisi että kuka tahansa tervejärkinen aikuinen osaisi sanoa ei kun hänen alle teini-ikäinen lapsensa ilmoittaa että haluaa pukeutua samalla tavalla kuin 30-vuotias H&M:n malli. Itse en panisi ollenkaan pahakseni mikäli kouluihin otettaisiin käyttöön joko pukeutumiskoodi tai jopa koulupuku.

Itse kulutan nykyään aika paljon rahaa vaatteisiin. Yritän tosin välttää liian trendikkäitä vaatteita jotta niitä voi käyttää myös sen puolvuotissesongin jälkeenkin. Ongelma nykyään on siinä että edes perinteisiin laatumerkkeihin ei voi luottaa. Pukeutumisoppaani mukaan laadukas paita kestää 5-6 vuotta vaikka sitä pestään pari kertaa viikossa. Nykyään jo ensimmäinen pesu jännittää, huomattavan usein vaatteet menevät käyttökelvottomiksi joko kutistumalla puoleen tai muovaantumalla ihmiskeholle sopimattoman muotoisiksi. Rahalla toki saa kestävämpää, valitettavasti sitä ei ole niin paljon että voisi teetättää vaatteitaan vaatturilla. Suosin kuitenkin laatumerkkejä kuten Armani, Sand ja D&G, loppupelissä kallis alkuhinta maksaa itsensä takaisin paremmalla kestävyydellä.

Nimim. Painijakengät me ass.

Samaa mieltä. Kammottavan näkösiä...
Ja mikä tämä uusi "hei mulla on tällanen resöörikappale ranteeni ympärillä. Siin on Niken logo..." "Kato, mul on siin sydän." "Vähäks makee!" villitys on olevinaan. :crybaby:

Ja ne puntit pois niistä sukista. Nykyään myös tytöt pitää kireiden farkkujen puntteja sukissa....
:scared: ::shocked:

Eihän tässä opiskelijan rahat meinaa riittää edes levyjen ostamiseen puhumattakaan vaatteista, vaikka viellä asukin "pappa betalar" säätiön luonna.

Kyllä mulla ratkaiseen rahan määrä hyvin paljon onko varaa ostaa tentti kirjojen ja levyjen jälkeen "tarpeettomia" uusia vaatteita.

[/quote]:Ja mikä tämä uusi "hei mulla on tällanen resöörikappale ranteeni ympärillä. Siin on Niken logo..." "Kato, mul on siin sydän." "Vähäks makee!" villitys on olevinaan. :crybaby: :[/quote]

Odotas vaan kun tulee ens kesä. Ei nimittäin riitä, että "hikinauhat" on enään ainoastaan ranteissa :excellent:

Tyylikkyys syntyy sisältäpäin, ei kledjuista. Kyl sen näkee et nuorilla
muijilla ei oo päässy viel kehittyy ollenkaan omaa makua kun aina pitää
juosta viimesimpien kasarirättien perässä. Oon muuten ihan saletti ett tää
uus kasarimuoti on joittenkin isoista naruista vetelevien ihmisten karski
käytännön pila. Varsinkin jossain kermassa näkee nykyään niin karmeita
cindylauper-viritelmiä ettei mitään rajaa :(

Itse pukeudun aika neutraalisti nykyään sellaseen farkut-villapaitalinjaan,
nuorempana olin kovastikin goottaileva ja yritin viestittää vaatteilläni tietyn-
laista maailmankuvaa. Sitten kasvoin siitä yli. Nytkin mulla on ylläni kolme
vuotta vanhat farkut, jotka on ilmeisesti muotia kun ne on niin hajalla :)
Housuja mulla on kolme-neljä paria ja paitoja sitten vähän enempi, kaikki
tosi peruskamaa. Kyl mäkin haluan näyttää ja tuoksua hyvältä et kyl mä
katon mitä puen päälleni, mä en vaan halua enää 'sanoa' mitään mun vaat-
teilla, asioitten tai muodin puolesta, taikka vastaan.

Odotas vaan kun tulee ens kesä. Ei nimittäin riitä, että "hikinauhat" on enään ainoastaan ranteissa :excellent:

Niin Suomessa juu...
Tossa viimekesänä jo täällä Kotkan suunnalla oli semmoinen about 5 henkilön Brittivaihto-oppilasryhmä...
Semosia parikymppisiä jätkiä.
No, parilta heistä jo löytyi ranteesta tommonen "hikinauha" ja sinänsä kun noita Jenkki hiphop tms musavidoita on katellu niin jo vuoden/parin verran noita on näkyny yleisemmin maailmalla.
Suomeen tulee vähän jälkijunassa.

Myönnän kyllä itsekkin sortuvani noihin rannehörpsäkkeisiin.
Pari semmosta löytyy ja välillä käytän...
Jos ei niille muuta käyttöä löydy niin ainakin saa lastit pyyhittyä itsensä toteuttamisen jälkeen :excellent:

Jos ei niille muuta käyttöä löydy niin ainakin saa lastit pyyhittyä itsensä toteuttamisen jälkeen :excellent:

\o/ \o/

sellanen froteeranneke on kyl näppärä ku soittaa; sil voi pyyhkästä levyjä
tai vaihtoehtosesti hikee otsalta, olosuhteista riippuen. Tietty turha varmaan
sanoo et ei kantsi tehä tota vuorotellen :)

sellanen froteeranneke on kyl näppärä ku soittaa; sil voi pyyhkästä levyjä
tai vaihtoehtosesti hikee otsalta, olosuhteista riippuen. Tietty turha varmaan
sanoo et ei kantsi tehä tota vuorotellen :)

Aikas hyvä idea...
Siis toi levyjuttu.
Hien pyyhintää vartenhan se on tehty...

Kunhan vain ei useasti mee niitä levyjä tollaisella hankailemaan.
Enp usko että 12" tykkää ihan hirveästi ton tyyppisen materiaalin hankauksesta.

sellanen froteeranneke on kyl näppärä ku soittaa; sil voi pyyhkästä levyjä
tai vaihtoehtosesti hikee otsalta, olosuhteista riippuen. Tietty turha varmaan
sanoo et ei kantsi tehä tota vuorotellen :)

Aikas hyvä idea...
Siis toi levyjuttu.
Hien pyyhintää vartenhan se on tehty...

Kunhan vain ei useasti mee niitä levyjä tollaisella hankailemaan.
Enp usko että 12" tykkää ihan hirveästi ton tyyppisen materiaalin hankauksesta.

Siis puhutaanko me sellaisista pehmeistä froteisista? Sellasta kun harjailee
esim. kynsiharjalla tai nailonisella hiusharjalla ni siihen tulee sellanen hyvä
pehmee nukka pintaan :) Sit putsaa sen vaan ettei jää nukkaa levyihin.

1. Mun mielestä lapsille on ihan ok tehdä noita trendikkäitä vaatteita, kunhan ne on hyvän maun rajoissa. eli mitään kriittistä ei vilahtele mistään. Kyllä ne varhaisteinit sitten ostaisi omansa vaikka aikuisten puolelta ja pienentäisi sitten, sen verran on trendinseuraajien keski-ikä nuorentunut uskoisin. Ja tuon ikäisille se ryhmäpaine yms painaa paljon pahemmin päälle näissä asioissa kun meillä vanhoilla fabuilla.

2. Omalla kohdallani rahaa kyllä kuluu vaatteisiin, tosin niissä ei merkki ratkaise, vaan se, että mielyttääkö vaate silmää ja onko se jollakin tapaa vähän erikoinen verrattuna tuohon vaatekasaan mitä kaapista löytyy. Trendin seuraaja en kyllä ole, tosin ehkä sen verran, että trendivärejä saattaa tulla ostettua, koska sen värisistä vaatteista on tarjontaa. Mutta tyyli on pysynyt suht samana vuodesta toiseen. Myönnän kyllä, että lähden about vuosittain viikonloppumatkalle johonkin euroopan suurkaupunkiin melkeinpä puhtaassa shoppailumielessä (tosin teen siellä sitten toki paljon muutakin) :heart:

Teinipissisten suurin ongelma mielestäni on, että he eivät osaa kantaa vaatteitaan oikein. Ei auta vaikka vaatteet olisi hankittu uusimpien muotivirtausten mukaan, jos ne on yhdistelty tyylittömästi, kannettu epävarmasti, valittu numeroa liian pieniksi ja vielä täydennetty karmivalla meikillä. Tyylikkyys kun on paljon enemmänkin kuin vain uusimpien releiden hankkimista: se vaatii pelisilmää ja itsevarmuutta.

Siksi ei olekaan mielestäni tärkeää seuraako uusimpia muotivillityksiä orjallisesti. Tärkeämpää on valita itselleen mieluisia vaatteita ja yhdistellä ne hyvin. Siksi tyylikäs voi olla uusimmissa henkkamaukan vaatteissa, tai uffista hankituissa releissä, tai vaikka huippumerkkien tamineissa, jopa verkkareissa. (Toisaalta, kaikilla näillä vaatteilla voi pukeutua myös kamalalla tavalla.)

Itse seuraan jonkun verran muotia, mutta valitsen sieltä vain sellaiset vaatteet joista itse pidän. Esimerkiksi neonvärit ja muut voimakkaat sävyt olen passannut kokonaan, ja pukeutunut jo pitempään murrettuihin ruskean ja vihreän sävyihin. Tällainen valkonaama näyttäsi lähinnä koomiselta kirkkaan neonpinkin vaatteen kanssa.


Omassa nuoruudessani olen kyllä ollut paljon tarkempi vaatteistani kuin nykyään, ja viestittänyt paljon enemmän vaatteilla arvomaailmaa. Yläasteella pukeuduttiin mustiin farkkuihin, maihareihin ja ruutupaitoihin, sitten tyyli vaihtui löysiin hopparihousuihin ja adidaksen kolmiraitaan, seuraavaksi oli vuorossa uffista kaivetut 70-lukuhenkiset vaatteet ja platformit, josta pikkuhiljaa sukeuduin lukion loppua kohti porvarilliseen siistit housut & ohut villatakki -tyyliin. Toisaalta, meidän koulu oli sellainen jossa vaatteilla oli todellakin väliä, joten paineita pukeutumiselle oli. Välillä kyllä vähän puistattaa silti kun muistelee millaisiin vaatteisiin sitä on jaksanut vääntäytyä. :rolleyes:

Onneksi iän myötä paineet pukeutumiseen ovat vähentyneet, ja nyt otan paljon relammin sen suhteen mitä päälleni laitan. Lisäksi opiskelijabudjetilla ei vaatteisiin kauheasti pysty investoimaan, joten shoppailu on jäänyt vähemmälle.

Tyylikkyys syntyy sisältäpäin, ei kledjuista.

amen.

Itse pukeudun aika neutraalisti nykyään sellaseen farkut-villapaitalinjaan,
nuorempana olin kovastikin goottaileva ja yritin viestittää vaatteilläni tietyn-
laista maailmankuvaa. Sitten kasvoin siitä yli.

minäkin pukeudun lähinnä farkkuihin ja huppareihin/villapaitoihin. Vaatteilla aatteiden esitys loppui silloin kun ylileveät housut jäivät kaappiin kun täytin 17.

Nytkin mulla on ylläni kolme
vuotta vanhat farkut, jotka on ilmeisesti muotia kun ne on niin hajalla :)

Musta oli aivan mahtavaa kun olin katselemassa itselleni uusia farkkuja Jack&Jones liikkeessä eräänä kauniin syyspäivänä ja sellainen trendikäs myyjätär laukkaa paikalle ja kysyy, että mistä mä olen ostanut mun farkut. Sanoin, että en muista, nää on yli 4 vuotta vanhat. Hän kehui ne maasta taivaisiin. Liikkeen seinät nimittäin oli täynnä samantyylisiä kuluneita farkkuja, eli vahingossa ratsastettiin trendien aalloilla. En muuten ostanut sieltä uusia farkkuja, sillä jos farkut maksavat 100e niin niiden on parasta olla käyttämättömät. Valmiiksi kulutetut farkut ovat oikeasti kulutetut, joten niiden käyttöikä on valmiiksi 1/3 uusien farkkujen vastaavasta.

Kyl mäkin haluan näyttää ja tuoksua hyvältä et kyl mä
katon mitä puen päälleni, mä en vaan halua enää 'sanoa' mitään mun vaat-
teilla, asioitten tai muodin puolesta, taikka vastaan.

kuin myös. On helpompi kertoa asioita sanoin kuin vaatteilla.

Ja vanhmepien vastuulla on myös lasten pukeutuminen, mutta olisi vielä tärkeämpää panostaa lapsen omaan ajattelukykyyn ja itsenäisyyteen, jotta vertaisten aiheuttamasta pukeutumispaineesta ei olisi haittaa tai harmia.