Avaruuden tutkimista ja "amatöörifysiikkaa"

Ääretön on erittäin kiehtova käsite. :)

Olen miettinyt tällaista ajatuskoetta. En tiedä onko tässä nyt yhtään mitään järkeä, mutta kohta sen silti saatte lukea. Kun eikös elektroni ole tietyllä etäisyydellä ytimestä tietyllä todenäköisyydellä eli voisihan se olla jollain hyvin pienellä todennäköisyydellä vaikka 100km päässä ytimestä. Niin eikös äärettömän ajan kuluessa kaikkien maailman elektronien tulisi jollain ajanhetkellä olla jossain samassa paikassa hyvin lähekkäin. (ei ole tarkoitus siis miettiä onko ne sisäkkäin)

Yksinkertaisesti voisi siis ajatella että eikös äärettömän ajan kuluessa vaikka kaikki maailman hiukkaset keräänny vierekkäin äärettömän monta kertaa.

Krapulainen visioni. :heart:

Juu-u... Mitä jos meidän keinoilla, meidän tiede pystyy käsittelemään valonnopeuden maksimin juuri siihen pikkusta vajaa 300Mm/sek., mutta se on meille samanlainen rajapyykki, kuin äänennopeus? No toisaalta äänennopeuden ylitys pystyttiin teoriassa osoittamaan ennen käytäntöä, mutta kumminkin...

Ääni tarkoittaa väliaineessa eteneviä paineen vaihteluita. Äänen nopeus liittyy mm. aineen atomien/molekyylien välisiin kytkentöihin ja massatiheyteen. Mitä tiukempi kytkentä, sitä nopeammin ääni etenee aineessa ja mitä suurempi (massa)tiheys, sitä pienempi nopeus. Esim. samoissa olosuhteissa heliumissa ääni liikkuu ~3 kertaa nopeammin, kuin ilmassa, koska heliumin atomit ovat ilman molekyylejä kevyempiä. Luonnollisesti äänen nopeus on rajoitettu, koska siihen vaikuttavat tekijät ovat myös rajoitettuja.

Ääni poikkeaa siis oleellisesti sähkömagneettisesta säteilystä, koska se on jo olemassa olevassa materiassa eteneviä tihentymiä&harventumia (=paineen vaihteluita). Tästä on helppo päätellä, että ääni ei voi liikkua tyhjiössä. SM-säteily taas pystyy liikkumaan ilman väliainetta ja näin ollen sille saadaan maksiminopeus, kun kulkua hidastavaa väliainetta ei ole (=tyhjiö).

Se, että valon nopeus tyhjiössä on juuri se suurin rajanopeus, saadaan tarvittaessa myös ulos suht.teoriasta, eikä sitä tarvitse postuloida. Voidaan postuloida, että on olemassa tietty invariantti (sama kaikissa koordinaatistoissa) nopeus ja edempänä seuraa sitten, että juuri valo liikkuu tällä nopeudella. Tuo oli nyt aika epämääräisesti sanottu, enkä itseasiassa edes itse ole vielä käynyt kunnolla läpi tuota esitystä, mutta ei tuossa mistään ihmeellisestä asiasta ole kyse.

Se on muuten aika mielenkiintoista, että monet hyvät popularistiset teokset on kirjoittanut juuri teoreettinen fyysikko. Outoa sillä yleensä teidän teoreetikkojen höpinöistä ei ymmärrä yhtään mitään. :)

Tämä voi tietysti johtua siitä, että teoreettiset asiat kiinnostavat enemmän suurta yleisöä ja näitä kirjoja kirjoittavat luonnollisesti teoreetikot. Tuskin läheskään niin monia ihmisiä kiinnostaa materiaalifysiikan viimeisin läpimurto, kuin Hawkingin "hologrammi universumi" :cool:

Kun spekuloidaan tulevaisuuden tieteen
läpimurroilla olisi hyvä miettiä myös sitä,
onko keksittävää ääretön tai edes erittäin
suuri määrä. Ihan yhtä hyvä vaihtoehto
on, että itse asiassa nykyään ollaan
oikeassa suuresta osasta asioita.

Joku voi korjata, jos olen väärässä,
mutta eikö mielestäni madon reiän läpi
matkattaessa ei periaatteessa teoriassa
ylitetä valon nopeutta. Madon reikähän
on käsittääkseni vain "oikotie" paikasta
toiseen, eli sen läpi kuljettaessa kuljetaankin
itse asiassa vain hyvin lyhyt matka normaalilla
nopeudella, ei erittäin pitkää matkaa hyvin
nopeasti.

Olen miettinyt tällaista ajatuskoetta. En tiedä onko tässä nyt yhtään mitään järkeä, mutta kohta sen silti saatte lukea. Kun eikös elektroni ole tietyllä etäisyydellä ytimestä tietyllä todenäköisyydellä eli voisihan se olla jollain hyvin pienellä todennäköisyydellä vaikka 100km päässä ytimestä. Niin eikös äärettömän ajan kuluessa kaikkien maailman elektronien tulisi jollain ajanhetkellä olla jossain samassa paikassa hyvin lähekkäin. (ei ole tarkoitus siis miettiä onko ne sisäkkäin)

Yksinkertaisesti voisi siis ajatella että eikös äärettömän ajan kuluessa vaikka kaikki maailman hiukkaset keräänny vierekkäin äärettömän monta kertaa.

Hmm.. Käsittääkseni elektronit eivät voi olla mielivaltaisen kaukana
ytimestä, en ole ihan varma. Mutta periaatteessa minkä tahansa
hiukkasen paikassa on epämääräisyyttä, eli se voi hyvin, hyvin pienellä
todennäköisyydellä olla missä tahansa.

Ja koska äärettömän ajan kuluessa pieninkin todennäköisyys toteutuu
itse asiassa äärettömän monta kertaa, niin kyllä, olet periaattessa
oikeassa. Mutta pitää ottaa huomioon että ääretöntä aikaa ei
todellisuudessa ole käytettävissä, ja mahdollisuus sille että kaksikin
kaukaista hiukkasta olisivat kvanttiepämääräisyyden takia lähekkäin on
niin pieni ettei se toteudu monin verroin galaksin iän pituisella aikavälillä.

Lukaisin threadin ja sain ideoita joita en ennen oo kelaillut, tai oon varmaan mutta kuitenkin eri tavalla. Eli, tuli mieleen tosta ajasta, että jos otat auton, laitat sen tyhjiöön, niin sehän pysyy muuttumattomana jos ulkoiset seikat eivät vaikuta siihen kaaraan. Ei lommoja ruostetta tai muuta.
Miksi ihmiskeho tosiaan olisi mitenkään eri asia. Kunhan tutkijat selvittävät solujen ja (en ole asiasta vielä tarpeeksi lukenut sanoakseni mitään järkevää :) sitä myötä kehon vanhenemisen aiheuttavan geenin (olikohan geeni) niin luulisi elinajanodotteen kasvavan, jos siis tämän prosessin aiheuttava geeni onnistutaan poistamaan. Ajallahan ei tosiaan ole mitään tekemistä vanhenemisessa, näen itse tapahtumat vähän kuin syy-seuraussuhteena, jatkuvana ketjureaktiona. Itse en edes usko aikaan, vaikka toki kellon kanssa elänkin. Uskon myös että syy-seuraussuhde saadaan vähintäänkin käännettyä, tai kumottua.
Päässä pyörii nyt monenlaisia ajatuksia, jos saan ne kasattua tässä lähiaikoina yhdeksi ideaksi niin ehkäpä tulee lisää tekstiä :)

p.s valitan jos tosta ei saa mitään selevää :o

Eli, tuli mieleen tosta ajasta, että jos otat auton, laitat sen tyhjiöön, niin sehän pysyy muuttumattomana jos ulkoiset seikat eivät vaikuta siihen kaaraan. Ei lommoja ruostetta tai muuta.
Miksi ihmiskeho tosiaan olisi mitenkään eri asia.

Kyllähän autokin kuluu ja lopulta lopettaa toimimasta tyhjiössä, jos se on käynnissä, niinkuin ihminen, ja jos löpöä riittää.

Teit oletuksen että laitan sen auton tyhjiöön käynnissä. Mistä moinen oletus :)

Teit oletuksen että laitan sen auton tyhjiöön käynnissä. Mistä moinen oletus :)

Äh, en ilmeisesti ymmärtänyt vertaustasi tyhjiöön laitetusta autosta ja ihmisestä.. Mutta jos tarkoitit, että jos tyhjiöön laitettu auto tai mikä tahansa muu kappale pysyy muuttumattomana niin miksei ihminenkin, niin noissahan on se ero, että ihminen on "käynnissä". Mutta ilm. tarkoitit jotain muuta.

Teit oletuksen että laitan sen auton tyhjiöön käynnissä. Mistä moinen oletus :)

Äh, en ilmeisesti ymmärtänyt vertaustasi tyhjiöön laitetusta autosta ja ihmisestä.. Mutta jos tarkoitit, että jos tyhjiöön laitettu auto tai mikä tahansa muu kappale pysyy muuttumattomana niin miksei ihminenkin, niin noissahan on se ero, että ihminen on "käynnissä". Mutta ilm. tarkoitit jotain muuta.

Näkisin että tajusit aivan oikein, ja Oath ei ollut ihan ajatellut asiaa loppuun...

Nostetaanpas tämäkin threadi, ei kai se nyt vielä voinut kuolla?
Oftopic, mutta parempi kuin ei mitään. ;)

Lukaisin threadin ja sain ideoita joita en ennen oo kelaillut, tai oon varmaan mutta kuitenkin eri tavalla. Eli, tuli mieleen tosta ajasta, että jos otat auton, laitat sen tyhjiöön, niin sehän pysyy muuttumattomana jos ulkoiset seikat eivät vaikuta siihen kaaraan. Ei lommoja ruostetta tai muuta.

Luulisin että akku räjähtää kun ulkoinen paine laskee liikaa. ;) Ja vaikka ei räjähtäisikään, niin se pikku hiljaa tyhjenisi silti.

Kunhan tutkijat selvittävät solujen ja (en ole asiasta vielä tarpeeksi lukenut sanoakseni mitään järkevää :) sitä myötä kehon vanhenemisen aiheuttavan geenin (olikohan geeni) niin luulisi elinajanodotteen kasvavan, jos siis tämän prosessin aiheuttava geeni onnistutaan poistamaan. Ajallahan ei tosiaan ole mitään tekemistä vanhenemisessa, näen itse tapahtumat vähän kuin syy-seuraussuhteena, jatkuvana ketjureaktiona.

On siinä vähän muusta kuin vain yhden geenin poistamisesta kyse: http://www.chem-tox.com/DNA/aging.htm. Jos ratkaisu olisi ollut niin helppo, niin eiköhän se geeni olisi löytynyt jo aikoja sitten. ;)

Nostetaanpas tämäkin threadi, ei kai se nyt vielä voinut kuolla?
Oftopic, mutta parempi kuin ei mitään. ;)

Lukaisin threadin ja sain ideoita joita en ennen oo kelaillut, tai oon varmaan mutta kuitenkin eri tavalla. Eli, tuli mieleen tosta ajasta, että jos otat auton, laitat sen tyhjiöön, niin sehän pysyy muuttumattomana jos ulkoiset seikat eivät vaikuta siihen kaaraan. Ei lommoja ruostetta tai muuta.

Luulisin että akku räjähtää kun ulkoinen paine laskee liikaa. ;) Ja vaikka ei räjähtäisikään, niin se pikku hiljaa tyhjenisi silti.

Kunhan tutkijat selvittävät solujen ja (en ole asiasta vielä tarpeeksi lukenut sanoakseni mitään järkevää :) sitä myötä kehon vanhenemisen aiheuttavan geenin (olikohan geeni) niin luulisi elinajanodotteen kasvavan, jos siis tämän prosessin aiheuttava geeni onnistutaan poistamaan. Ajallahan ei tosiaan ole mitään tekemistä vanhenemisessa, näen itse tapahtumat vähän kuin syy-seuraussuhteena, jatkuvana ketjureaktiona.

On siinä vähän muusta kuin vain yhden geenin poistamisesta kyse: http://www.chem-tox.com/DNA/aging.htm. Jos ratkaisu olisi ollut niin helppo, niin eiköhän se geeni olisi löytynyt jo aikoja sitten. ;)

Mjoo, onhan siinä, mutta, pointtini oli tässä kuitenkin että kuinka monta % ihmisistä ajattelee ajan vaikuttavan vanhenemiseen, kun sillä tosiasiassa ei ole asian kanssa tekemistä.

jo kymmenen vuoden ajan mieltäni on askarruttanut seuraava ongelma:

ymmärtääkseni absoluuttinen nollapiste on tila jossa materia lakkaa värähtelemästä. se "jäätyy" paikalleen? näin ainakin lukiossa joskus 90-luvun alussa opetettiin. muistaakseni.

mutta maailmankaikkeudessa kaikki perustuu vuorovaikutukseen, tavallaan sellainen loputon domino-efekti, eikö? mitäs sitten kun jokin esine/asia, ihan mikävaan, saavuttaa absoluuttisen nollapisteen, sehän irtautuu tuosta "domino-ketjusta".

koska se ei värähtele, se joko

a)katoaa(ja aiheuttaa mahdollisesti jonkin sortin epätasapainon materian ja antimaterian välillä mikä johtaa maailmanloppuun)

tai b) pysähtyy paikalleen maailmankaikkeudessa, tuhoaa ja repii kaiken itseensä osuvan ja johtaa vähintään maan suistumiseen kiertoradaltaan! vai

c) mitä muuta voisi tapahtua?

ps. olen esittänyt tän kyssärin ennen tiedepalstalla, mutta se juttu katkesi niiden mielikuvituksettomuuteen...

ps. olen esittänyt tän kyssärin ennen tiedepalstalla, mutta se juttu katkesi niiden mielikuvituksettomuuteen...

ts. siihen kun joku sano et turhaa
spekulaatioo koska absoluuttista
nollapistettä ei voida käytännössä
saavuttaa?

ts. siihen kun joku sano et turhaa
spekulaatioo koska absoluuttista
nollapistettä ei voida käytännössä
saavuttaa?

joo, toi oli yks argumentti. tosin oli sitten muitakin mm.

"Absoluuttisessa nollapisteessä systeemillä on sen pienin mahdollinen kokonaisenergia. Kvantti vaikutusten takia voida kuitenkaan sanoa, että kaikki liike lakkaisi absoluuttisessa nollapisteessä

ja

"Eihän hiukkasten koko mitenkään muutu nopeuden tai lämpötilan kasvaessa. Kaasu vain vie enemmän tilaa vakiopaineessa, kun molekyyleillä on enemmän liikettä toistensa suhteen. Siis kaasun paine aiheutuu siitä molekyylien törmäilystä toisiinsa. (siksi se pysyy kaasumaisena, eikä kiinteydy, tai tiivisty nesteeksi. Ei molekyylit kasva lämmön tai liikkeen vaikutuksesta."

periaatteessa voisikin sitten kysyä että MITÄ sitten kannattaa miettiä/spekuloida, kun oikeasti kaikki muu paitsi syöminen, ulostaminen ja nukkuminen on turhaa...

itse olen pähkäillyt homman näin:

oletetaan että näyttö edessäsi saavuttaisi, kaikkia todennäköisyyden lajeja rikkoen yllättäen, absoluuttisen nollapisteen.

tästä johtuen se katoaisi. se ei enää "värähtelisi" ja siten ei olisi vuorovaikutuksessa minkään tuntemamme kanssa.

tämä taasen johtaisi "materiakoloon" edessäsi, joka taasen aiheuttaisi kosmisen alipaineen.

joka taasen aiheuttaisi valtaisan "umph" äänen. ja ehkä universumin luhistumisen näyttösi ympärille.

ps. heh. tälläinen minä olen. voiko minua siitä syyttää jos vika on geeneissä.

periaatteessa voisikin sitten kysyä että MITÄ sitten kannattaa miettiä/spekuloida, kun oikeasti kaikki muu paitsi syöminen, ulostaminen ja nukkuminen on turhaa...

No mä puolestani kelaan nykyään yhä
enemmän sellasia juttuja jotka ei liity
mitenkään fysiikkaan ylipäätään ;)
Tai sitten spekuloin arkipäiväisillä
syy-seuraussuhteilla ennakoidakseni
tilanteita jotka oikeasti VOIVAT tapahtua
ilman että tarvitsee saavuttaa mitään
lähes fysikaalisia ääritiloja.

No, toki voidaan spekuloida esim. valon
nopeuden ylittämisen seurauksilla,
mutta tällainen tilanne tarkoittaisi sitä,
että joudumme kyseenalaistamaan
koko joukon muitakin fysiikan teorioita
(koska tämä tilanne kumoaisi suhteellisuus-
teorian joka on monien myöhempien teorioiden
pohjana ja toisaalta selittää joitakin aiempia
havaintoja), joka johtaa siihen että spekulaation
lopputuloksina yhtä relevantteja ovat

1) Äidistäsi tulee huominen koiranpentusi
2) Valoa nopeammin liikkuvan kohteen
massa kasvaa äärettömän suureksi ja
siitä tulee kosminen elefantti
3) Kohde on perillä määränpäässään
pari tuntia aikataulua edellä ja ehtii
juoda kupin kahvia ennen tapaamistaan.

Eli tuohon nollpistespekulaatioosi liittyen:
jos monitorini saavuttaisi absoluuttisen nolla-
pisteen, se tarkoittaisi sitä että tuskin kovin
moni muukaan kausaliteetin laki olisi enää
voimassa, joten todennäköisesti kokeilisin
toimiiko puhelin, soittaisin yhdelle kaverille
ja sanoisin että 'nyt se sitten tapahtuu eikä
oo edes vuosi 2012'.

tämä taasen johtaisi "materiakoloon" edessäsi, joka taasen aiheuttaisi kosmisen alipaineen.

joka taasen aiheuttaisi valtaisan "umph" äänen. ja ehkä universumin luhistumisen näyttösi ympärille.

Materiakolo jossa aika-avaruus vääristyy äärimmäisen paljon, eli musta aukko... ;)

No mä puolestani kelaan nykyään yhä
enemmän sellasia juttuja jotka ei liity
mitenkään fysiikkaan ylipäätään ;)

joo, tohon määkin pyrin. mutta joskus se on vaan ihan kiva leikkiä ajatuksilla :happyroll:

Tai sitten spekuloin arkipäiväisillä
syy-seuraussuhteilla ennakoidakseni
tilanteita jotka oikeasti VOIVAT tapahtua
ilman että tarvitsee saavuttaa mitään
lähes fysikaalisia ääritiloja.

musta se että asetataan "turhia" rajoja aiheuttaa vaan limittejä elämässä.

suhteellisuus-
teorian joka on monien myöhempien teorioiden
pohjana

käsittääkseni suhteellisuusteoria heitettäisi jo romukoppaan mikäli se ei romuttaisi just noita kaikkia muitakin teorioita. eli sitä käytetään kunnei ole parempaa tilalle. vielä. lähdettä tälle en pysty antamaan. on vain imemäni informaation summa.

1) Äidistäsi tulee huominen koiranpentusi

pidetään äidit erossa näistä jutuista ;)

2) Valoa nopeammin liikkuvan kohteen
massa kasvaa äärettömän suureksi ja
siitä tulee kosminen elefantti

now we'r talking. jotain tollaista lähestymistapaa mä just tarkoitin :)

3) Kohde on perillä määränpäässään
pari tuntia aikataulua edellä ja ehtii
juoda kupin kahvia ennen tapaamistaan.

tähän pyritään. tuskin aika kumminkaan on lineaarinen käsite/ilmiö joten joskus toi tulee varmaan tapahtumaan. äärettömässä ajassa ainakin :laugh:

sanoisin että 'nyt se sitten tapahtuu eikä
oo edes vuosi 2012'.

mielenkiintoista. mä luultavasti kiroisin etten kerinny sämplää sitä "umph" ääntä. siitä sais käännettynä varmaan hyvän kikkirummun.

Materiakolo jossa aika-avaruus vääristyy äärimmäisen paljon, eli musta aukko... ;)

musta materiakolo©04sauce kuulosti vaan paremmalta. jotenkin "havainnollisempi :)"

Tai sitten spekuloin arkipäiväisillä
syy-seuraussuhteilla ennakoidakseni
tilanteita jotka oikeasti VOIVAT tapahtua
ilman että tarvitsee saavuttaa mitään
lähes fysikaalisia ääritiloja.

musta se että asetataan "turhia" rajoja aiheuttaa vaan limittejä elämässä.

Ymmärrän hyvin sun ajattelutavan ja just
tätä tarkotin sillä kun sanoin että vältän
luonnontieteisiin liittyviä spekulaatiota -
koska ne asettaa vähän turhia limittejä mun
ajattelulle :D

käsittääkseni suhteellisuusteoria heitettäisi jo romukoppaan mikäli se ei romuttaisi just noita kaikkia muitakin teorioita. eli sitä käytetään kunnei ole parempaa tilalle. vielä. lähdettä tälle en pysty antamaan. on vain imemäni informaation summa.

Suhteellisuusteoriassa ei tiettävästi ole tähän mennessä havaittu olevan vikaa. Siispä sitä ei toistaiseksi ole kovin mielekästä heittää romukoppaan.

Suhteellisuusteorian kaataminen vaatisi sitä, että jostain löytyisi luonnonilmiö, joka käyttäytyisi eri tavalla kuin teorian mukaan siinä tilanteessa pitäisi käyttäytyä, tietenkin edellyttäen sitä, että luonnonilmiö ylipäätään kuuluisi sellaiseen kategoriaan, johon suhteellisuusteorialla on perinteisesti ollut jotain sanottavaa. Käytännössä ehkäpä lähes minkä tahansa laatuinen luonnonilmiö kyllä kelpaisi, koska suhteellisuusteoria käsittelee aika perustavaa laatua olevia asioita luonnossa.

Jos nyt kuitenkin tällainen luonnonilmiö löytyisi, niin en kuitenkaan pitäisi sitä suhteellisuusteorialle kovin vaarallisena. Pitäisi toki kehittää uusi, kattavampi teoria, joka ottaisi huomioon myös tämän uuden ilmiön johdannaisineen, mutta eihän tämä uusi havainto ollenkaan muuttaisi sitä tosiasiaa, että suhteellisuusteoria pätee oikein hyvin useissa tilanteissa. Siispä käytännössä tämän uuden teorian tulisi sisältää suhteellisuusteoria jonkinlaisena raja-arvonaan tai erikoistapauksenaan, koska uuden teorian pitäisi luonnollisesti pulauttaa ulos samat tulokset kuin suhteellisuusteorian niissä olosuhteissa, missä suhteellisuusteoria toimii.

Esimerkiksi Newtonin mekaniikka on edelleen erittäin hyvä ja toimiva tapa esittää asioita niin kauan kuin olosuhteet ovat sellaiset, että systeemissä esiintyvät suhteelliset nopeudet ovat paljon pienempiä kuin valonnopeus tai massat eivät ole aivan poskettoman isoja. Se, että newtonilainen versio edes piti täydentää einsteinilaisella, johtui siitä, että tekniikan kehittyessä tuli mahdollisuus tutkia uudenlaisia luonnonilmiöitä, ja tunnettujakin ilmiöitä vähän tarkemmin. Samalla tavalla suhteellisuusteorian mureneminen edellyttäisi jotain sellaista tietoa luonnosta, jota meillä ei vielä ole, mutta ehkä joskus on. Niin että siitä vaan etsimään. :)

Suhteellisuusteoriassa ei tiettävästi ole tähän mennessä havaittu olevan vikaa. Siispä sitä ei toistaiseksi ole kovin mielekästä heittää romukoppaan.

Mutta eikös yksi fysiikan alan suurimpia dilemmoja ole juuri se että kvanttifysiikan teoriat ja Einsteinin suhteellisuusjutut eivät ole yhteensopivia? Kummalla puolella sitten mättää, sitä ei varmastikaan kukaan vielä tiedä.