Puhelin kadoksissa

Esim. johonkin mikroon laittaminen ei välttämättä toimisi ;)

Jep, eipä ainakaan langattoman lankapuhelimen luuriosa diggaillu;
eräs nerokas kaverini keksi pistää meidän uuden puhelimen mikroon n. 10 sekunniks. Tulos oli aika moinen salamashow, luuri "delas", ei minkäänlaisia elonmerkkejä.
Huollon sedät oli ihan H.Moilasina ja lykkäs uuden ja totes "tässä on varmaan joku valmistusvirhe kun ei tämmöstä oo aiemmin sattunu".
Tapahtumavuosi tais olla 1995.

...suurimmat vahingot tapahtuvat lähes aina silloin, kun puhelinta kuivatetaan. Paras tapa on kuulemma laittaa kastunut puhelin suljettuun muovipussiin ja laittaa se huoltoon...

Joskus vuosina kivi & keihäs, kun laivat olivat puuta ja kännykät suuria..
Meitsin eka kokemus kännykkähuollosta: kaverini isoveli sijoitti koko kesätöistä tienaamansa pennoset kännykkään.
Tulos: Nokia 2110 hintaan 3995,- mk
Noh, se isoveikkahan sit tiputti sen järveen. Kun luuri oli noudettu järvenpohjasta, soitettiin huoltoon (jonkun muun luurista siis). Huollon pojat sano et pistäkää se ämpäriin joka on vettä täynnä, luuri sinne ja ämpäri tänne. Näin tehtiin ja puhelin oli seuraavana päivänä taas pelikunnossa. Kuivuminen (joka siis aiheuttaa hapettumisen)
on kuulemma haitallisempaa puhelimelle ku kastuminen, happi kun tunnetusti edistää kaikemmaailman kemiallisia reaktioita.
Että näin, en tosin tiedä päteekö sama resepti nykyteknologiaan. En kyl lähtis kokeileen ilman asiantuntijan käskyä.

isopropanoliin

Isopropanolihan on alkoholi. En ole ihan varma kemiallisesta kaavasta, lienee kaksiarvoinen alkoholi.

Pelkkä propanoli eroaa etanolista yhdellä hiilellä. Eli siinä on siis kaksihiilisestä etanolista poiketen kolme hiiltä. Ja pari ylimääräistä vetyä, tietty.

Eli mikäli isopropanolilla voi tuon putsata, niin eiköhän se votkallakin lähde, jos hätä tulee... (Ts. lasinpesunesteellä, joka on 98%...)

Noh, se isoveikkahan sit tiputti sen järveen. Kun luuri oli noudettu järvenpohjasta, soitettiin huoltoon (jonkun muun luurista siis). Huollon pojat sano et pistäkää se ämpäriin joka on vettä täynnä, luuri sinne ja ämpäri tänne.

Siis järveen vai mereen? Suolaveteen jos tiputtaa, on parempi laittaa makeaan veteen huuhtoutumaan, kun se suolavesi ei tee hyvää. Happihan sinällään ei metalleja hapeta, vaan esmes vesi. (Kokeilkaapa laittaa natriumpalanen veteen... Sehän pitäisi löytyä taasen sieltä tolppakenkien vierestä...)

Tuosta veteen tippumisesta. Kaverini puheli että paras tehokeino veteen molskahtaneen puhelimen elvyttämistä varten on heittää se asetoniin/isopropanoliin (en oo varma tuosta kemikaalista, joku viisaampi voi korjata).

Ja meillä jokaisellahan on asetonia sekä isopropanolia auton takakontissa siellä tolppakenkien vieressä. :)

Aina ihan ensimmäiseksi virrat pois ja akku irti. Mitäilmeisimmin puhelin hajoaa veden aiheuttamaan oikosulkuun jossain kondensaattorissa, eli virrattomana ei vahinkoa voi ainakaan niin helposti tapahtua.

Itseasiassa jos puhelin on pahasti kastunut, kannattaa se heittää muovipussiin jossa on vettä, ja viedä siinä korjaamolle. Samantien kun märkä metallipinta saa happea, alkaa se ruostumaan (joo, tiedän et vedessä on happea kans, mutta siinä ruostuminen on todella paljon hitaampaa).

Sitten vaan ultraäänipesukoneesta läpi ja avot! Toimii jos on toimiakseen. Kastuneista puhelimista ei kyllä oikein kalua enää tule, ja ainakin Raumalla ultraäänipesu maksaa 25e, eikä sille anneta mitään takuita. Eli kannattaa tossakin tapauksessa harkita että ostaako uuden vai ei. Missään tapauksessa puhelinta ei kannata alkaa korjauttamaan (ellet sitten ole juuri ostanut uutta 500e:n puhelinta).

Ja meillä jokaisellahan on asetonia sekä isopropanolia auton takakontissa siellä tolppakenkien vieressä. :)

Asetonia löytyy kynsilakanpoistoaineesta. Isopropanolia on esim. kaikenlaisten linssien puhdistamiseen tarkoitetuissa litkuissa. Aika monesta kodista löytyy siis. Ei tosin meiltä...

Ja Taediumille: Isopropanolissa on kolmen hiiliatomin ketju, joista keskimmäisessä on alkoholeille tunnusomainen OH-ryhmä. Tämä erottaa kyseisen litkun propanolista, jossa OH-ryhmä on hiiliketjun päässä.

Asetonista vielä sen verran, että en heti upottaisi puhelintani siihen. Sulattaa tietyntyyppiset muovit kuulemma melko nopeasti. Eikä maalipinnatkaan varmaan tykkää hirveästi.

Koskaan en ole puhelinta hävittänyt :)

Ja välillä tulee elettyä päiviä ilman puhelinta ... on oikeesti täysin yliarvostettu kapistus: antaa aina syyn myöhästyä ja sopia asiat viimeisellä mahdollisella hetkellä.

mutta tietokone ... sitä ilman kun pitäisi elää niin huonosti kävisi

Asetonista vielä sen verran, että en heti upottaisi puhelintani siihen. Sulattaa tietyntyyppiset muovit kuulemma melko nopeasti. Eikä maalipinnatkaan varmaan tykkää hirveästi.

Näin se tekee. Jotkut maalit lähtevät siinä missä kynsilakkakin, ja esimerkiksi lelukaupoista saatavien rakennettavien muovipienoismallien materiaali on kuin sulaa juustoa, kun sen antaa uiskennella asetonissa vähän aikaa.

Ja Taediumille: Isopropanolissa on kolmen hiiliatomin ketju, joista keskimmäisessä on alkoholeille tunnusomainen OH-ryhmä. Tämä erottaa kyseisen litkun propanolista, jossa OH-ryhmä on hiiliketjun päässä.

Kiitos. Nyt tiedän miltä se näyttää.

(Itse asiassa duunikaverinkanssa pähkäiltii miltä se näyttää... pääsee pätee sille... tai no kerroin kyl, että foorumilta löyty tieto... mut kumminkin...)

Frendillä tippu viime keväänä Ahvenanmaan "kalareisulla" joku Nokian luuri jorpakkoon. Ja kun luuri oli ongittu ylös, niin se purettiin osiin ja CrC:tä perään, puhelin toimi tunnin kuluttua aivan normaalisti...

Mulle on sattunut täs vähän liikaakin viimeisen vuoden (ja vähän päälle) aikana. kaikki alkoi 2002 juhannuksena.. ja tähän päivään asti oon hukannut 4 luuria. 8210n hukkasin raumalle. 8850 eli zippo hukkui laukkuvarkaille sundancessa. sit keväällä senssijatkokunnossa taskusta "putos" johonkin 3510. ja viimeisenä tos studio54- jonosta itseni hukattuani multa meni lompakon mukana 3210. Kertiä mahtaa harmittaa, sil 3 noista oli sen. :D ja alkoholilla ei ollu noiden kans mitään tekemistä.

Ilman puhelinta on kyl aika orpoa. esim. jos ei omista herätyskelloa.

Happihan sinällään ei metalleja hapeta, vaan esmes vesi. (Kokeilkaapa laittaa natriumpalanen veteen... Sehän pitäisi löytyä taasen sieltä tolppakenkien vierestä...)

Eikös se mene niin, että "hapettuminen" eli korroosio on hidasta palamista,
eli aineen yhtymistä happeen. Vesi toimii tässä prosessissa esim teräksen
ja hapen välisenä katalyyttina? Vai muistanko ihan väärin..
tais mennä vähän OT.

Eikös se mene niin, että "hapettuminen" eli korroosio on hidasta palamista,
eli aineen yhtymistä happeen. Vesi toimii tässä prosessissa esim teräksen
ja hapen välisenä katalyyttina? Vai muistanko ihan väärin..
tais mennä vähän OT.

Jotakuinkin näin mulla on uskomus, että se menee. On vaa lukion kemiantunnit tullu useampi vuosi sitten käytyä...

Kaverini puheli että paras tehokeino veteen molskahtaneen puhelimen elvyttämistä varten on heittää se asetoniin/isopropanoliin (en oo varma tuosta kemikaalista, joku viisaampi voi korjata).

No ainakaan minä en menisi puhelinta mihinkään litkuun upottamaan, vaikka teoriassa tuo selostus kuullostaa ihan järkevältä. Plattarin insinöörit sanokoot painavan sanansa.

Asetoni on vähän liian rankkaa useimmille muoveille, jonka seurauksena muovit alkaa syöpymään. Sen sijaan isopropanoli saattaisi toimiakin.

Hivenen asiaa sivuten:

Olin käymässä Lapissa ja jostain systä Oulun jälkeen kännykkäni ei enää toiminut kuin ihan hetkittäin. Oli vähän alaston olo.