Miksi? Virallinen tyhmien kysymyksien topikki.

Vanhempana ei enää jaksa ahtautua sellaisiin superkireisiin makkarankuoriin, vaan osaa arvostaa sitä että vaatteet päällä pystyy jopa liikkumaan.

Jostain naistenlehdestä luin joskus, että tuollaiset britneyspears-malliset pöksyt ovat terveydellekin vaarallisia. Lantiota kiristävät pöksyt saattavat kuulemma häiritä verenkierron lisäksi jopa hermojen toimintaa!

Ja kun ne pienet teinitytöt kasvavat vähän isommiksi, he usein saavat kiloja lisää.

Irlantilainen tyttö voi olla ihan nättikin. Mutta täällä on vastaavasti tasapainottamassa sen kokoisia ihmisiä, että Suomessa ei sellaiseen vuoreen törmää.

No viime kesänä oli tosii kovassa muodissa sellaset laput edessä, jotka sidottiin naruilla selän taakse. Arvaappa onko pokassa pitelemistä, kun sellanen kaksataakilonen vuori vetää kireet housut ja sellasen paidan? Sehän näyttää takaapäin ihan palvikinkulta! Ja jos ei kireet housut, ni sitten verkkarit: Irlantilaisen nuoren uniformu.

Tän maan ihmisillä ei oo sellasta ihan pikkiriikkistä ääntä pään sisällä, jota joku tyhmempi vois kutsua itsekritiikiksi. Suomalaiset turhaan haukkuvat itseään Euroopan mauttomimmin pukeutuvaksi kansaksi.

Jos liikakansoitus on maailman suurimpia ongelmia, miksi Afrikan nälkäalueille virtaa kansainvälistä ruoka-apua?

Näitä kahta asiaa, vaikka se tuntuisikin ilmeiseltä ratkaisulta, ei voida yhdistää. Ruoka-avun toimittaminen nälkää näkeville on helposti ymmärrettävä asia, jonka merkeissä järjestetään vahvan symbolisenkin arvon tai voisiko sanoa brändin saavuttanut Punaisen ristin Nälkäpäiväkeräys. Nälänhätä ei kuitenkaan johdu siitä, että ruokittavia suita olisi liikaa. Sekä luonnon*) että ihmisen toiminta, paikalliset katastrofit ja konfliktit aiheuttavat tilanteita, joissa ruokaa ei yksinkertaisesti voida tuottaa tai sen normaalikuljetus on vaikeutunut tai katkaistu kokonaan. Ongelmia aiheuttavat myös kehitysmaiden talouselämään tiukasti itsensä sitoneet monikansalliset yhtiöt joiden tuotteita käytämme päivittäin. Miten esimerkiksi välittäisit länsimaiselle viestin, joka kertoo siitä kuinka joku nimeltämainitsematon monikansallinen yhtiö toimii jossain kehitysmaassa, jonka viljelijät joutuvat olosuhteiden pakosta tuottamaan ruuan raaka-aineita tai pahemmassa tapauksessa ruuan valmistukseen kelpaamattomia raaka-aineita (esimerkiksi kahvia tai tupakkaa) yhtiölle, ja jonka maksamilla palkoilla työntekijät ostavat yhtiön kaupoista itselleen elintarvikkeita. Miksi viljelijät eivät viljele itseään ja perheitään varten? Miksi tällaisessa maassa kärsitään nälänhädästä, vaikka sosiaaliset ja ekologiset edellytykset viljelylle ovat olemassa?

Maailmassa on juuri tällä hetkellä hieman paradoksaalinen tilanne. Ruokaa tuotetaan liikaa.

Mitä tulee liikakansoitusongelmaan, niin miten suhtaudut siihen YK:n tutkimukseen, joka mukaan toissa vuonna asevarusteluun käytettiin 17 kertainen määrä rahaa kuin kehitysapuun? Liikakansoitus ei itsessään ole ongelma, vaan teollistuneen yhteiskunnan tuottamat saasteet ja ympäristöongelmat - ilman, veden, maan ja sosiaalisen ympäristön saastuminen. Olet varmaan kuullut käsitteestä "ekologinen jalanjälki". Puhun nyt hyvin abstraktein käsittein ilman tietopohjaa, mutta loogisesti ajatellen liikakansoituksen juuret ja ongelmat ovat länsimaissa. Väitän, että vaikka kuinka kuluttaisimme harkiten ja yrittäisimme välttää vaikka turhan jätepaperin kuluttamista (-> tuotattamista), niin silti kehitysmaan asukas rasittaa elämällään maapalloa vähemmän kuin länsimaisen teollisuusmaan asukas.

Lyhyesti haluaisin tiivistää näin: Liikakansoitus ei ole ongelma - liikakulutus on. Nälänhätää ei ole yksin Afrikassa. Kansainvälinen humanitäärinen apu on merkki ihmisen epäitsekkyydestä, vaikka häviääkin monelle muulle asialle.

Kysymys ei ollut suinkaan tyhmä. Aihe kiinnostaa ainakin minua, ja kun kaupassa tutkin ruokapakettien ravintoselostetta kiinnitän huomion usein myös valmistusmaahan, ja mietin missä kaikkialla tämä paketti on matkannut ennen kaupan hyllylle päätymistään. Toivottavasti vastaukseni antoi joitain näkökulmia.

*) Tietenkin voidaan yrittää miettiä miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon. Esimerkkinä vaikkapa väkivaltaisen laiduntamisen aiheuttama maaperän humuskerroksen tuhoutuminen, joka edesauttaa aavikoitumista, tai vääränlaisesta patoamisesta ja suunnittelemattomasta metsien raivauksesta johtuva eroosion nopeutuminen, joka sekä tuhoaa viljelykseen kelpaavaa maata että aiheuttaa paikallisia katastrofeja esim. maanvyöryminä. Myös kasvihuoneilmiön, jolla on suora yhteys keskimääräisen lämpötilan nousuun maapallolla, voimistumisen arvellaan olevan ihmisen aikaansaamaa, mutta kiistattomia todisteita tästä ei käsittääkseni ole olemassa.

Esimerkkinä vaikkapa väkivaltaisen laiduntamisen aiheuttama maaperän humuskerroksen tuhoutuminen, joka edesauttaa aavikoitumista, tai vääränlaisesta patoamisesta ja suunnittelemattomasta metsien raivauksesta johtuva eroosion nopeutuminen, joka sekä tuhoaa viljelykseen kelpaavaa maata että aiheuttaa paikallisia katastrofeja esim. maanvyöryminä. Myös kasvihuoneilmiön, jolla on suora yhteys keskimääräisen lämpötilan nousuun maapallolla, voimistumisen arvellaan olevan ihmisen aikaansaamaa, mutta kiistattomia todisteita tästä ei käsittääkseni ole olemassa.

Props @ Ante, tekstissä oli monta hyvää pointtia!!

Mä oon luullut, että Afrikassa kovaa vauhtia jylläävä eroosio (= maaperän köyhtyminen) johtuu nimenomaan siitä, että metsiä raivataan viljelysmaaksi. Karjan laiduntaminen kuluttaa hyvin vähän maaperän ravinteita, kun taas jatkuva viljely jo ennestään ravintoköyhällä maalla on sille lähes kuolinisku.

Käsittääkseni eroosiota pystytään parhaiten ehkäisemään siten, että maata pidetään "kesannolla"(=jätetään viljelemättä) säännöllisesti, jolloin ravinteita kerääntyy maaperään ja se saa hengähtää hetken.

Myös kasvihuoneilmiön, jolla on suora yhteys keskimääräisen lämpötilan nousuun maapallolla, voimistumisen arvellaan olevan ihmisen aikaansaamaa, mutta kiistattomia todisteita tästä ei käsittääkseni ole olemassa.

Eikö kasvihuoneilmiö johdu pääasiassa siitä, että mm. fossiilisten polttoaineiden palamistuotteena syntyvä hiilidioksidi tuhoaa auringon infrapunasäteilyltä suojaavaa otsonikerrosta, jolloin yhä enemmän auringon lämmöstä pääsee ilmakehän sisälle?

Muistanko oikein, että mm. sademetsät käyttävät hiilidioksidia ravintona, ja koska sademetsiä tuhotaan vimmatusti, niin myös hiilidioksidia pääsee huomattavia määriä ilmakehään aiheuttaen otsonikerrokselle haittaa? Onko asia näin, vai muistanko mä taas biologianopettajan puheet väärin?

Eikö kasvihuoneilmiö johdu pääasiassa siitä, että mm. fossiilisten polttoaineiden palamistuotteena syntyvä hiilidioksidi tuhoaa auringon infrapunasäteilyltä suojaavaa otsonikerrosta, jolloin yhä enemmän auringon lämmöstä pääsee ilmakehän sisälle?

Tässä nyt on käsitteet sekaisin oikein huolella.

Ensinnäkin, kasvihuoneilmiö on täysin luonnollinen ilmiö, jota ilman tällä pallolla asuisi jotain ihan muuta kuin nykyään (jos ketään). Siinä on kyse siitä, että ilmakehä hidastaa maapallolle auringosta tulevan lämpösäteilyn karkaamista takaisin avaruuteen. Kärjistettynä, jos kasvihuoneilmiötä ei olisi ollenkaan, täällä olisi öisin ihan v***n kylmä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, eli sillä on sellainen ominaisuus että se ilmakehässä ollessaan hidastaa tuota yllämainittua lämmön karkaamista. Sitä on luonnostaan ilmakehässä jotain 0,04%, ja suuri kysymys on siinä, onko ihmisen taivaalle tunkema hiilidioksidimäärä niin suuri, että sillä on kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus. Kasvihuonekaasuja on muitakin, esim. metaani (jota vapautuu ilmakehään vaikkapa lehmien piereskellessä).

Otsonikerros on taas ihan toinen juttu. Se suojaa maan asukkaita liialliselta Auringon ultraviolettisäteilyltä (siltä, joka saa ihmiset ruskettumaan ja edistää ihosyövän kehittymistä). Otsonia on yläilmakehässä myös ihan luonnostaan, mutta sitä tuhoavat mm. freonit, joita käytetään mm. jääkaapeissa. Ikävä kyllä nämä freonit olisivat kylmälaitteissa aivan ideaalinen kemikaali, lämmönsiirto-ominaisuudet erittäin hyvät, ihmiselle lähes myrkytön, palamaton jne. Mutta koska freonimolekyylit ovat myös aivan erityisen hyviä otsonin hajottajia, niitä ei enää oikein hyvällä katsota.

Tässä nyt on käsitteet sekaisin oikein huolella.

No tuota samaa mä rupesin itsekin jälkeenpäin miettimään. Kiitoksia korjauksesta.

Nimim. Yläasteen biologiankirja iltalukemiseksi.

Props @ Ante, tekstissä oli monta hyvää pointtia!!

Samaa mieltä. Antelta pääsi helmi tipahtamaan tänne karsinaan.

Jostainpa muuten on uskooni iskeytynyt pari juttua muuten, ja näköjään Antelta löytyy infoa, niin ehkä hän voi kertoa näistä enemmän:

1. Se metaani lehmistä. Eikö siitä ollu pari-kolme vuotta sitten uutisissakin juttua, että lehmiä kun kasvatetaan nykyään niin paljon, niin siitä on ihan näkyvääkin haittaa kasvihuoneilmiölle?

2. Luin netistä artikkelin, mutten tähän löydä linkkiä. Siinä kerrottin, että teollisuuden saasteet kulkeutuu ilmakehän ylimpiin kerroksiin noin 40 vuodessa. Eli nyt päästetyt saasteet ovat tuhoamassa otsonia (jos sitä on vielä silloin) joskus 2040 hujakoilla. Ja nykyiset saasteet yläkerrassa on maailmansodan jälkeisiltä teollistumisvuosilta, ja silloin tuotettiin (muistaakseni) 40 000 tonnia vuodessa, ja nykypäivänä tuo taitaa tulla parissa päivässä sama määrä*, niin vähän jännittää mitä siellä yläkerrassa tapahtuu kun 2020, kun 80-luvun päästöt pääsee sinne...

*) Mulla ei oo näistä luvuista muistikuvaa, vain toi, että sotavuosien jälkee oli 40 000 tonnia vuodessa. Oli muistikuva vielä silloin ku luin sen, mutta niin se asia unohtuu...

Tyhmä kysymys: Onko savolaisuus tarttuvaa?

Mä olen jo tänää puhunut kahden suomalaisen ihmisen kanssa, joilla ei ollut savon murretta, mutta ei saanu suoraa sanaa suusta. Toinen ei saanu suoraan sanottua edes omaa nimeään. Mikä ihme se on, että kysymykseen vastaaminen alkaa aina: "Nii, tiedä häntä, mutta..." - "Enpä siitä tiiä, mutta epäilisin..." - "Ehkä saattaa mahdollisesti, mutta..." - "Nii voi se olla jotain muutakin, mutta ehkä..."

Mikä ihme se on, että kysymykseen vastaaminen alkaa aina: "Nii, tiedä häntä, mutta..." - "Enpä siitä tiiä, mutta epäilisin..." - "Ehkä saattaa mahdollisesti, mutta..." - "Nii voi se olla jotain muutakin, mutta ehkä..."

Parin viikon kokemuksen perusteella voin sanoa, että 30% suomalaisista matkapuhelinten käyttäjistä kuuluu em. ryhmään.

"...mikä se sellainen liittymä on?" "Onko se nyt varmasti halvin?" "Takaatko sinä sen minulle henk.koht., ettei tästä tule mitään ylimääräisiä kuluja?" "...no tee niin jos haluat..." "Kai se minun henkilötunnukseni oikein siellä on..."

:mad: :mad:

Mitä tulee liikakansoitusongelmaan, niin miten suhtaudut siihen YK:n tutkimukseen, joka mukaan toissa vuonna asevarusteluun käytettiin 17 kertainen määrä rahaa kuin kehitysapuun?

Toisinsanoen asevarusteluun voitaisiin käyttää vieläkin huomattavasti enemmän rahaa, jotta liikakansoittuneita maita voitaisiin paremmin ns. harventaa.

Mitä tulee liikakansoitusongelmaan, niin miten suhtaudut siihen YK:n tutkimukseen, joka mukaan toissa vuonna asevarusteluun käytettiin 17 kertainen määrä rahaa kuin kehitysapuun?

Tai siihen että Katolinen kirkko käytti viime vuonna enemmän rahaa kondomien boikotointiin afrikassa, kuin HIV:ta vastaan taisteluun?

Tai siihen että Katolinen kirkko käytti viime vuonna enemmän rahaa kondomien boikotointiin afrikassa, kuin HIV:ta vastaan taisteluun?

Ja Vatikaanihan oli (en tiedä onko enää) yksi suurimmista Durexin osakkeenomistajista btw...

Eikös maailman suurimmat rahanliikuttelijat ole:
1. Huumeet
2. Öljy
3. Aseet

Vai onko se:
1. Huumeet
2. Aseet
3. Öljy?

Vai miten?

Jos liikakansoitus on maailman suurimpia ongelmia, miksi Afrikan nälkäalueille virtaa kansainvälistä ruoka-apua?

Näitä kahta asiaa, vaikka se tuntuisikin ilmeiseltä ratkaisulta, ei voida yhdistää.

Sitä paitsi jossain mielessä voidaan jopa sanoa, että kehitysavun antaminen köyhille maille vähentää liikakansoitusta. Kehitysmaissa lapsia tehdään taloudelliseksi turvaksi, ts. mitä köyhemmät olot ovat, sitä korkeampi lapsiluku on. On myös osoitettu että naisen koulutustason ja lapsiluvun välillä on korrelaatio: mitä korkeammin koulutettu nainen on, sitä vähemmän hän tekee lapsia. Kehitysavun tarkoituksena on tuottaa sekä resursseja että tietoa näihin maihin. Tietenkin pitemmällä tähtäimellä tiedon jakaminen on tärkeämpää kuin materiaalinen apu: kun ihmiset oppivat auttamaan itse itseään, ei ulkopuolista apua enää tarvita.

Mutta tosiaan tuo Anten pointti on sikäli validi, että ongelma ei ole liikakansoitus vaan liikakulutus.

Kun ajaa autolla ja kuuntelee jotain miksausta, niin miksi laukan sattuessa katsotaan aina sitä radiota? Ei se soittaja siellä radiolaitteen sisällä ole. Ei se auta yhtään katsoa sitä.

Miksi eilen aamulla, kuun ollessa lounaassa, kuu oli lähes täysikuu ja sininen, mutta illalla kuun ollessa koillisessa, kuitenkin yhtä korkealla kuin aamulla, oli se huomattavasti vajaa täysikuu ja isompi kooltaan, sekä kellertävämpi. Jos se oli samalla korkeudella, niin miten se voi olla erinäköinen? Ei se valo matkaa pidempää matkaa ilmakehän läpi jos se kiertää eri kautta. Samahan se päiväntasaajallakin on, kiertääkö itään vai länteen - kilomeetrit on silti samat.

Kun ajaa autolla ja kuuntelee jotain miksausta, niin miksi laukan sattuessa katsotaan aina sitä radiota? Ei se soittaja siellä radiolaitteen sisällä ole. Ei se auta yhtään katsoa sitä.

Miksi eilen aamulla, kuun ollessa lounaassa, kuu oli lähes täysikuu ja sininen, mutta illalla kuun ollessa koillisessa, kuitenkin yhtä korkealla kuin aamulla, oli se huomattavasti vajaa täysikuu ja isompi kooltaan, sekä kellertävämpi. Jos se oli samalla korkeudella, niin miten se voi olla erinäköinen? Ei se valo matkaa pidempää matkaa ilmakehän läpi jos se kiertää eri kautta. Samahan se päiväntasaajallakin on, kiertääkö itään vai länteen - kilomeetrit on silti samat.

SE valo taittuu eri kulmassa ja jollain hauskalla tavalla se vaikuttaa siihen mikä värinen valo pääsee perille.

Mä ainakin toivon että se johtuis mankasta se laukka omassa setissä... :scared: taitaa olla turha toivo kun ei viimeksi samalla pyörittimellä CD pompannut vaikka veli venäläinen vetäs seittämääkymppiä peräkonttiin ja autot lunariin (tairkoittaa lunastusta eikä kuuta).

Miksi HOASin soluissa on Jääkaappi/viileekaapi yhdistelmät?

Ainaki Siltiksen ja Kontulan HOAS kämpillä... ja missäs muilla HOAS kämpillä mä oon käyny? No ei nyt tuu ihan heti .. ei ku Viikissä kans .. vai olikohan se kämppä HOASin?

Luuleeko HOAS, että opiskelijoilla on varaa ostaa molemmat kaapit täyteen ruokaa? Ja kuvitteleeko, että HOAS asunnoissa jokainen ilta on kuin viimeinen ehtoollinen? Eihän sitä jääkaappia ole ensinnäkin varaa täyttää ja toisekseen ei sitä kerkee opiskelijaelämää viettävä tyhjentämään täydestä riittävän nopeesti. Pakastin olis viileekaappia parempi idea.

SE valo taittuu eri kulmassa ja jollain hauskalla tavalla se vaikuttaa siihen mikä värinen valo pääsee perille.

Jaa, että SE valo taittuu eri kulmassa. Mä kelailin, että aika sama kulma ku noin suurinpiirtein samalla korkeudella olivat tarkkailuhetkillä.

Miksi HOASin soluissa on Jääkaappi/viileekaapi yhdistelmät?... ...Pakastin olis viileekaappia parempi idea.

Mulla oli jääkaappi-pakastin yhdistelmä HOAS-kämpässä Espoossa. :confused:

Luuleeko HOAS, että opiskelijoilla on varaa ostaa molemmat kaapit täyteen ruokaa? Ja kuvitteleeko, että HOAS asunnoissa jokainen ilta on kuin viimeinen ehtoollinen? Eihän sitä jääkaappia ole ensinnäkin varaa täyttää ja toisekseen ei sitä kerkee opiskelijaelämää viettävä tyhjentämään täydestä riittävän nopeesti. Pakastin olis viileekaappia parempi idea.

Viileäkaapin funktio on jäänyt mullekin hieman epäselväksi. Pitkäaikaiseen säilytykseen se on ihan ok, mutta opiskelijaboksissa moinen vie ainoastaan turhaa tilaa. Pakastin on sen sijaan aivan loistava juttu opiskelijallekin - kaljat jäähtyy nopeasti ja äiskän tekemät ruoat säilyvät pitkään.

I make God kill kittens.

Platinumin kissojen omistajien puolesta esitän jyrkän vastalauseen moiselle! :mad:

Platinumin kissojen omistajien puolesta esitän jyrkän vastalauseen moiselle! :mad:

Sä et ny oo oikee mukana tässä...