M : Roland Juno-60

17 posts, 1 page, 8,814 views

Avatar
#1 • • osenoko Guest
Myydään : Legendaarinen Klassikkosyna ROLAND JUNO-60.

Kyseessä on sinänsä äärimmäisen harvinaislaatuinen tapaus että ko. yksilö on ollut tehtaan paketissa varastossa, täysin käyttämättömänä lähes koko olemassaoloaikansa, johtuen toisessa puusivussa olevasta pienenpienestä lommosta. Edellämainittua kosmeettista haittaa lukuunottamatta laite on siis 100% priimakunnossa.

Lisätietoja esim. http://www.sonicstate.com/synth/roland_juno60.cfm

Laite ei ole omani, vaan jätän ilmoituksen kaverini puolesta.

Hintapyyntö 500 EUR.

Ystävälliset yhteydenotot ja lisätiedustelut suoraan kaverini e-postiin : [email protected]
Avatar
#2 • • Boneless one Guest
Oliks tässä mallissa se DCB -ohjattavuus ilman MIDIä?
Avatar
#3 • • Edited Happo Guest
Joo, toi on sen verran vanha että siinä ei ole MIDIä vaan Rolandin oma DCB. Konvertteri maksaa UK:sta tilattuna noin 200e postikuluineen (http://www.kentonuk.com/products/pro_dcb.shtml).

Voi että kun houkuttelisi tämä laite, mutta kun on jo Juno-106 niin pitää varmaan jättää väliin. :( Väittävät kyllä että tämä on soundiltaan pehmeämpi ja lämpimämpi kuin 106, mutta sisuskalut ovat periaatteessa lähes samat. Juno-60:ssa on arpeggiaattori ja envelope PWM, joita ei 106:ssa ole, mutta siitä puuttuu portamento, unison-moodi ja se MIDI, jotka 106:sta löytyy.
Avatar
#5 • • Happo Guest
Jep, olisi pitänyt sanoa että 60:ssa ei ole unisonia normaalimoodissa. Junoissa on tollanen service/test-moodi huoltoa varten ja siinä saa 60:ssa kikkailtua unisonin päälle. 106:ssa unison on käytettävissä normaalimoodissa, eikä laitetta tarvitse boottailla välillä. :) Sinänsä unison on noissa kyllä aika tarpeeton. Molemmat laitteet kuulostavat todella paksulta muutenkin! :D
Avatar
#6 • • a Guest
Vanhana käyttäjänä tiedän väittää et sitä oomphia kyllä on kuuskybäsessä tuplasti 106:sta enemmän, midin puute toki saattaa lannistaa monia intoilijoita. Juno-60 midimodilla onkin sitten junojen aatelia, vaikka MKS-räkki potkiiki IMO parhaiten.

.a
Avatar
#7 • • Kalle Karvanen Guest
Rolandin MSQ-700 sekvensserissä on myös tuo DCB-liitäntä (löytyy myös Juno-60:n omasta sekvensseristä, JSQ-60:stä), kuten myös MD-8:ssa joka pystyy käsittääkseni kääntämään tuon DCB:n midiksi. Tosin kumpikin taitaa olla siinä määrin harvinainen että kannattaa kääntyä Kentonin puoleen.

Juno-60:stä vielä sen verran että siitä löytyy myös jotain tehtaan testi patcheja kun tunkee piuhan patch shift koloon.

Hyvä ja fätti syntikka, ostaisin jollen jo omistaisi :)
Avatar
#8 • • a Guest


Rolandin MSQ-700 sekvensserissä on myös tuo DCB-liitäntä (löytyy myös Juno-60:n omasta sekvensseristä, JSQ-60:stä), kuten myös MD-8:ssa joka pystyy käsittääkseni kääntämään tuon DCB:n midiksi. Tosin kumpikin taitaa olla siinä määrin harvinainen että kannattaa kääntyä Kentonin puoleen.



Tuon ohella ainoastaan Kentonin dcb-midi -interface tukee mm. velocityä, portamentoa, benderiä ja patch-informaatiota, joten sitä suositellaan yli vastaavien. Ilmeisesti midi-retrofit ei ole enää Kentonin valikoimissa, harmi sinänsä.

.a
Avatar
#9 • • Happo Guest
Hmmm... pitäisiköhän sittenkin pistää toi 106 myyntiin ja ottaa 60 tilalle. :D

Tämä pitäisi ehkä kohta laittaa audio techin puolelle, mutta osaattekos laitetta enemmän käyttäneet sanoa että miksi toi 60 kuulostaa paksummalta kuin 106? Oskilaattorit ovat identtiset (paitsi PWM tehdään hiukan eri tavalla) ja filtteri on hyvin samanlainen (on muuten kytkennältään melkein sama kuin Jupiter-8:ssa). Ainoat erot mitä löysin speksejä ja kirjallisuutta kaivelemalla on se että 106:ssa LFO ja envelope tehdään softalla, kun ne 60:ssa ovat kai aidosti analogisia. Noi eivät kuitenkaan vaikuta suoraan soundiin koska ne ovat vain modulaattoreita.

Onkos kellään muuten kokemusta Juno-6:sta? Sehän on kolmikosta kaikkein "analogisin". Esimerkiki potikoiden arvoja ei skannata digitaalisesti vaan ne säätävät suoraan ohjausjännitteitä. HPF-säätökin on tossa vielä oikea slideri eikä 4-asentoinen kytkin. Siihen jos saisi retrofittinä MIDI:n tai edes CV/Gaten niin olisi varmaan aika loistava peli. :)
Avatar
#10 • • Edited Tuppu_ Guest
Jostain muistan lukeneeni, että 106:ssa oskillaattorit aloittavat joka nuotilla aallon alusta (vrt. että kondensaattori tyhjennetään nuotin sammuttua), mutta 60:ssä oskillaattorin tuottama aalto voi alkaa siitä mihin se viimeksi jäi (kondensaattoriin jäi varausta, koska sitä ei tyjennetty nuotin sammuttua).

Heh, tuossa tuollainen erittäin maalainen teoria, josta ei ole mitään takeita, kun en kunnolla enää edes muista, mistä luin ja luinko vai keksinkö koko jutun vain ja luulen lukeneeni, kun en tarkemmin ole tutkinut, mutta jotenkin noin saattoi olla. :D

Tällöinhän unisono-modeen käynnistettäessä ja muutenkin eri oskillaattorit soivat hieman eri vaiheissa riippuen ehkäpä eri nuoteistakin ja vco:n huojunta kaupanpäälle ja tuloksena paksumpi ääni? :)

Esim. novationin supernovissa double saw-aalto perustuu siihen, että kahden saha-aallon vaiheita toisiinsa nähden moduloidaan ja syntyy paksumpi soundi. Tosin tuosta vaihemoduloinnista ei ole hirveästi hyötyä, ennenkuin moduloinnin nopeutta lisätään välille 5-20Hz, mutta kai se voi pienilläkin oskillaattoreiden pitch-eroilla vaikuttaa vähän, varsinkin, jos kone on "unisono-modessa". ??
Avatar
#11 • • osenoko Guest
Tämä yksilö on sitten myyty, joten no more bets. :)


Tämä pitäisi ehkä kohta laittaa audio techin puolelle, mutta osaattekos laitetta enemmän käyttäneet sanoa että miksi toi 60 kuulostaa paksummalta kuin 106?



Kuuskymppisen fättiys tulee chorus-unitista joka on todella paljon eri kuuloinen kuin 106:sen vastaava.

Itse olen aikoinani tehnyt A-B vertailun 106:sen ja 60:sen välillä ja täytyy todeta että mitään kovin huomattavaa eroa ei kuivassa soundissa ole, ts. sokkotestissä ilman chorusta on TODELLA vaikea - ellei mahdoton - erottaa kumpi soi.
Avatar
#12 • • Edited OSC8 Guest

Originally posted by Tuppu. ..että 106:ssa oskillaattorit aloittavat joka nuotilla aallon alusta (vrt. että kondensaattori tyhjennetään nuotin sammuttua), mutta 60:ssä oskillaattorin tuottama aalto voi alkaa siitä mihin se viimeksi jäi (kondensaattoriin jäi varausta, koska sitä ei tyjennetty nuotin sammuttua).



Eikös tuo enemminkin vaikuta siihen, että nuotit kuulostais soivan vähän niinkuin legatona.. Eli soundin decay ei kerkeä aivan alas asti ennekuin uusi lähtee soimaan, tehden seuraavan nuotin attackista "munattomamman".

Ainakin JP-8080:sta löytyy oscillator mode-asetus josta ohjekirjan mukaan em. "analogisen VCO-moodin" voi laittaa päälle. Ero on oikeasti hiuksenhieno, imho sen kuulee vain jos sitä soundista etsiä.

Alkuperäisen supernovan DCO/VCO -asetus tekee saman jutun, VCO-drift (eli vireyden hienomuotoinen vaihtelu) on mun mielestä vasta novationin myöhemmissä synissa..


Tällöinhän unisono-modeen käynnistettäessä...



Ei oo tarkoitus olla nipo, mutta mistäs oikeen oot kekkassu ton unisono -sanan kun sitä paljon tunnut käyttävän? :)

Mulla ainakin on jokaisessa synan manuskassa puhuttu nimenomaan unison -moodista, ei unisonosta?

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, että onko toi ihan jostain luettu ja oikea termi, vaiko ei :p (tiedetään, anaalifiksaatio)
Avatar
#13 • • Edited Tuppu_ Guest


Ei oo tarkoitus olla nipo, mutta mistäs oikeen oot kekkassu ton unisono -sanan kun sitä paljon tunnut käyttävän? :)
Mulla ainakin on jokaisessa synan manuskassa puhuttu nimenomaan unison -moodista, ei unisonosta?
Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, että onko toi ihan jostain luettu ja oikea termi, vaiko ei :p (tiedetään, anaalifiksaatio)



Jaa, no mulle on tullu vastaan sekä unison, unisono sekä unisoni-sanat, joista käytän sekä unison että unisono-sanoja. :D

En ole tuota unisono-sanaa keksinyt, vaan olen lukenut muistaakseni jostain manuaalista tms. tai monestakin paikkaa tuon sanan. Muistaakseni mulla on ollu joku va-syna, missä tuota kutsuttiin nimenomaan unisonoksi. Joko manuaalissa on ollut painovirhe tai sitten kyseistä jutskaa kutsutaan englannin kielelläkin sekä unison että unisono?! Mutta olen aivan varma, että olen nähnyt tuon kirjoitettavan myös "unisono" ja siksi myös itse kutsun sitä sillä nimellä. Yleensä itseänikin ottaa aika paljon päähän, kun ihmiset vääntelevät sanoja, joten en ainakaan tarkoituksella ole vääntänyt. Täytyy ottaa paremmalla aikaa selvää, mistä tuon luin, mutta kyllä sitä käyttävät ihan yleisesti muutkin kuin minä. ;)

Edit. Tuosta oskillaattorin aallon alkukohdasta vielä, että en usko, että siitä aiheutuu mitään legato-efektiä. Siihen tarvitaan jo paljon pitemmät viiveet. Kuultavilla taajuuksilla oskillaattoreiden jännitemuutokset ovat taajuudeltaan moninkertaisia tai monikymmenkertaisia envelopen attackin nopeuteen nähden, eli sen pitäisi kuulua vain silloin, jos soi useampi kuin 1 oskillaattoria yhtäaikaa ja jos nämä oskillaattorit sattuvat olemaan vaiheiltaan eri tiloissa.

Ei mulla mitenkään varmaa tietoa noista junoista ole, kunhan vain toin esiin sen, mitä päässäni liikkui ja jostain muistin lukeneeni. Tiedä sitten senkään tekstin pätevyyttä. ;)

Niin ja joo, siis toi vco drift on ainakin sn2-malleissa. En tiedä muista, kun en ole niitä säätänyt.
Avatar
#14 • • Edited OSC8 Guest




Jaa, no mulle on tullu vastaan sekä unison, unisono sekä unisoni-sanat, joista käytän sekä unison että unisono-sanoja. :D


Edit. Tuosta oskillaattorin aallon alkukohdasta vielä, että en usko, että siitä aiheutuu mitään legato-efektiä. Siihen tarvitaan jo paljon pitemmät viiveet. Kuultavilla taajuuksilla oskillaattoreiden jännitemuutokset ovat taajuudeltaan moninkertaisia tai monikymmenkertaisia envelopen attackin nopeuteen nähden, eli sen pitäisi kuulua vain silloin, jos soi useampi kuin 1 oskillaattoria yhtäaikaa ja jos nämä oskillaattorit sattuvat olemaan vaiheiltaan eri tiloissa.



Heh joo uskotaan että se unisono on jossain lukenut, eipä siinä sit mitään :D

Ei vaan ollut itselle koskaan tullut eteen.. Kun pistin googleen hakusanaksi unisono+synth niin yllättävän monta saksankielistä sivua tulee eteen jossa puhutaan unisonosta... Mut toki myös niitä englanninkielisiäkin ;)


En ole nyt ihan varma onko legato parhain mahdollinen tapa kuvata sitä "efektiä" jonka edellisessä postauksessa kuvaamasi tapahtuma (oskillaattorin tuottama aalto alkaakin suunnilleen siitä mihin se jäi, eikä nollasta) saa aikaan, mutta kuvaavampaakaan en tähän hätään keksi. Pikaisesti asiaa JP:llä ja supernovalla testatessani jouduin todella kuuntelemaan soundia että sen eron kuuli.

Sullahan on JP-8000? En tiedä löytyykö siitä tätä asetusta, mutta jos löytyy niin testaa. Sitten viimeistään tiedät mitä tarkoitan.
Avatar
#15 • • Happo Guest
"Unison" on englantia ja "unisono" saksaa, ja tarkoittavat samaa asiaa (suomeksi yksiääninen). Mullekin särähtää korvaan toi unisono, koska 99% laitteista käytetään unison-termiä. Muistaakseni joissain Waldorfin manuaaleissa on tota unisono-sanaa käytetty virheellisesti myös englanninkielessä.

JP:ssä ei mun tietääkseni ole tuollaista "VCO Drift" tai "Analog feel" -toimintoa, joka aiheuttaisi oskilaattoriin satunnaista vaihtelua. Siitä kuitenkin löytyy mahdollisuus valita miten _envelope_ käyttäytyy solo-moodeissa. Eli alkaako uuden äänen verhokäyrä aina nollasta vai siitä mihin se jäi edellisessä äänessä. 8080:n manuaalin sivu 81 kertoo lisää (huom. 38MB paketti): http://tols17.oulu.fi/~vtatila/downloads/8080_man.zip
Avatar
#16 • • Tuppu_ Guest
Juu, taisi olla microQ:n manuaali, mistä tuon unisonon luin. Sitä manuaalia tulikin luettua silloin ahkeraan, kun en tajunnut vielä hirveästi subtraktiivisesta synteesistä mitään. Manuaalista oppi kyllä todella hyvin, myös tuon unisonon! :D
Avatar
#17 • • OSC8 Guest
Dodih hyvä et tuli toi unison/unisono -kielioppimysteerikin selvitettyy nyssit :D


JP:ssä ei mun tietääkseni ole tuollaista "VCO Drift" tai "Analog feel" -toimintoa, joka aiheuttaisi oskilaattoriin satunnaista vaihtelua. Siitä kuitenkin löytyy mahdollisuus valita miten _envelope_ käyttäytyy solo-moodeissa. Eli alkaako uuden äänen verhokäyrä aina nollasta vai siitä mihin se jäi edellisessä äänessä.



No niin, juuri tuota toimintoa minä tarkoitinkin. Onnistuin vain tehokkaasti sekoittaan pullat und vellit kun en tarkistanut asiaa manuskasta vaan puhuin ulkomuistista. Stupid me :D