Yritysten osakehinnat

Enemmän tai vähemmän helposti selitettynä:

Hinnanmuodostus johtuu useista seikoista, yleisimmiten kuitenkin vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät ja toiminnan aiheuttamat kassavirrat. Hintaan vaikuttaa myös osakemarkkinoilla vallitseva kysynnän ja tarjonnan suhde, "markkinapsykologia" ja sijoittajien näkemys siitä minkä arvoista ko. yrityksen liiketoiminta juuri kyseisellä hetkellä on.

Mä en oikein ymmärrä miksi on niin, että mitä enemmän osakkeita ostetaan, sitä isommaksi osakkeen hinta tulee.

Kiva jos joku jaksaisi selittää helpolla tavalla :D

Kysynnän ja tarjonnan laki:

Kun firmalla menee hyvin, halutaan sen osakkeita ostaa enemmän kun on tarjolla, jolloin hinta nousee, ja ihmiset ovat valmiita maksamaan osakkeesta enemmän. Vastaavasti huonompina aikoina osakkeista on ylitarjontaa.

Kantsii muuten tutustua kauppalehden nettisijoittajaan, se on hyvä (ilmainen) tapa tutustua osakekauppaan.

http://nettis.kauppalehti.fi/nettisijoittaja/

edit: jaa, kilpailuun ilmoittautuminen onkin näköjään loppu.

Moikka!

Tietäsikö kukaan millä tavalla yritysten osakehinnat syntyvät? Olisi kiva saada joku laskukaava jos sellainen on :)

Mä en oikein ymmärrä miksi on niin, että mitä enemmän osakkeita ostetaan, sitä isommaksi osakkeen hinta tulee.

Kiva jos joku jaksaisi selittää helpolla tavalla :D

Ilmeisesti jossain määrin tässä on sekoitettu kaksi eri osakeyhtiötyyppiä, julkinen (Oyj) ja yksityinen (Oy).
Yksityisellä (ei-pörssinoteeratulla) osakeyhtiöllä on määritelty osakepääoma, joka jakautuu jossain suhteessa osakkeiden kesken. Suomalaisten osakeyhtiöiden osakepääoman määrän voi tarkistaa kaupparekisteristä, myös useimmat yritystaustatietoja/riskianalyysejä toimittavat yritykset mainitsevat raporteissaan osakepääoman määrän. Yksityisten osakeyhtiöiden osakkeen arvon voi siis laskea jonkin tietyn kaavan mukaan.
Julkisten osakeyhtiöiden (yhtiöt joiden osakkeita noteerataan pörssissä) arvo taas määräytyy JZZ:n viestin mukaisesti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myös julkisten osakeyhtiöiden osakkeilla on osakepääoman mukaan määräytyvä nimellisarvo.
Laki määrää yksityisen osakeyhtiön minimiosakepääomaksi 8000 euroa ja julkisen osakeyhtiön minimiosakepääomaksi 80000 euroa. Tämä koskee siis luonnollisesti vain suomalaisia osakeyhtiöitä.

Ilmeisesti jossain määrin tässä on sekoitettu kaksi eri osakeyhtiötyyppiä, julkinen (Oyj) ja yksityinen (Oy).

Nii ja yhtiöllä voi olla A ja B osakkeita. Ei hajuakaan miten ne menee. Käsittääkseni vissii A osakkeet voi olla vaikka x*60 arvoisia ja B osakkeet voi olla sitten esmes x*30 tai x*20 arvoisia. Eli ne B-osakkeet on vähän sillee haistav...u-osakkeita. Niitä pitää olla miljaaardi, jotta saa vaikkapa yhtiökokouksessa äänensä kuuluviin.

Ath:lla ilmeisesti on jotain tietämystä osakkeista, niin tämänkin osannee selventää.

Nii ja yhtiöllä voi olla A ja B osakkeita. Ei hajuakaan miten ne menee. Käsittääkseni vissii A osakkeet voi olla vaikka x*60 arvoisia ja B osakkeet voi olla sitten esmes x*30 tai x*20 arvoisia. Eli ne B-osakkeet on vähän sillee haistav...u-osakkeita. Niitä pitää olla miljaaardi, jotta saa vaikkapa yhtiökokouksessa äänensä kuuluviin.

Je. Eli voi olla eri sarjoihin kuuluvia osakkeita. Niiden eroja toisiinsa nähden voi olla mm. osakkeen äänimäärä, hinta ja sille maksettava osinko. Eli esim. osakkeen äänimäärä yhtiökokouksessahan ei välttämättä mene niin, että ääni per osake, vaan X osakkeella voi olla 10 ääntä ja Y osakkeella taas 100.


ja näin päin pois.

Nii ja yhtiöllä voi olla A ja B osakkeita. Ei hajuakaan miten ne menee. Käsittääkseni vissii A osakkeet voi olla vaikka x*60 arvoisia ja B osakkeet voi olla sitten esmes x*30 tai x*20 arvoisia. Eli ne B-osakkeet on vähän sillee haistav...u-osakkeita. Niitä pitää olla miljaaardi, jotta saa vaikkapa yhtiökokouksessa äänensä kuuluviin.

Ath:lla ilmeisesti on jotain tietämystä osakkeista, niin tämänkin osannee selventää.

Ei ne B-osakkeet mitään vittuilusarjaa oo, vaan B-osakkaille
voidaan esim. määritellä suurempi osuus osingoista
kuin A-sarjan osakkeille. Toisaalta juuri äänimäärä usein jakautuu
per osake siten, että yhdellä B-osakkeella on 1 ääni ja
A-osakkeella sitten vaikka 250 ääntä yhtiökokouksessa.

Ja osakkeiden nimellisarvo voi olla sama a- ja b-sarjoissa.

Ilmeisesti jossain määrin tässä on sekoitettu kaksi eri osakeyhtiötyyppiä, julkinen (Oyj) ja yksityinen (Oy).
Yksityisellä (ei-pörssinoteeratulla) osakeyhtiöllä on määritelty osakepääoma, joka jakautuu jossain suhteessa osakkeiden kesken.

Väärin. Osakepääoma on yrityksen omaisuutta, eikä sillä ole tekemistä osakkeen arvon kanssa kuin yhtiön perustamishetkellä.

Julkisten osakeyhtiöiden (yhtiöt joiden osakkeita noteerataan pörssissä) ...

Väärin. Pörssin listalleottoedellytyksenä on että yhtiö on Julkinen Osakeyhtiö (Oyj). Tosin läheskään kaikki Julkiset Osakeyhtiöt eivät ole pörssissä.

En ole oikein ymmärtänyt sitä mitä varsinaista merkitystä osakkeen hinnalla on yrityksen talouteen.Kun osakeanti on suoritettu ja yritys siirtynyt pörssiin,niin mitä merkitystä sillä kurssikehityksellä on sen jälkeen?
Tottakai se nostaa yrityksen imagoa mutta kai siinä muutakin on ?

En ole oikein ymmärtänyt sitä mitä varsinaista merkitystä osakkeen hinnalla on yrityksen talouteen.Kun osakeanti on suoritettu ja yritys siirtynyt pörssiin,niin mitä merkitystä sillä kurssikehityksellä on sen jälkeen?
Tottakai se nostaa yrityksen imagoa mutta kai siinä muutakin on ?

Pörssinoteeratun yrityksen toimenkuvassa korostuu se perusjuttu, että yrityksen pitäisi tuottaa voittoa omistajilleen. Kun yhtiö on pörssissä, sen omistajia ovat kaikenlaiset sijoittajat, jotka haluavat nimenomaan tuottoa sijoituksilleen, eli siis sille, että ovat erehtyneet ostamaan firman osakkeita.

Jos firmalla menee hyvin, ja on odotettavissa että firma tulevaisuudessa tuottaa hyvin, se mielletään hyväksi sijoituskohteeksi. Sen osakkeella on kysyntää, ja arvo nousee. Silloin omistaja voi myydessään osakkeensa saada siitä hyvän hinnan ja siis tuottoa sijoitukselleen.

Jos taas firmalla menee huonommin kuin on odotettu, ja sen odotettavissa oleva tulevaisuus ei vaikuta tyydyttävältä, laskee myös osakekurssi, sillä sijoittajat mieltävät firman huonoksi sijoituskohteeksi, josta ei haluta maksaa niin paljon. Tästä kärsivät tietenkin myös osakkeenomistajat, joilla on vaara menettää sijoittamiaan rahoja, kun osakkeen arvo ei nouse. Tällöin yhtiön äänivaltaiset osakkeenomistajat yleensä alkavat kuumotella toimivaa johtoa, ja vaatia toimenpiteitä kurssilaskun pysäyttämiseksi.

Hinnan muodostuksesta, sehän menee näin:

Henkilö x haluaa ostaa osakkeen a hintaan m, ja ilmoittaa tästä pörssiin. Kauppa syntyy, mikäli joku haluaa myydä osakkeitansa tähän, tai halvempaan hintaan. Jos ei, tarjous jää tietokantaan odottamaan osakkeen mahdollista hinnan alennusta. Ts., kyse on tavallaan huutokaupasta. Tarjouksia on yleensä jätetty monia, ja läheskään kaikki eivät toteudu. Havainnollistamista:

Osto määrä Myynti määrä
10,0 1000 10,0 1050
10,0 100 10,1 100
9,9 500 10,2 150
9,8 200 10,2 500
9,8 50 10,3 300
9,7 150 10,4 250

Tuossa tilanteessa toteutuu kaksi kauppaa, toinen osittain. ensimmäinen kauppa toteutuu kokonaisuudessaan, ja ostaja saa 1000 osaketta hintaan 10,0. Seuraava ostaja saa osakkeita 50 samaan hintaan, ja jää odottamaan, josko joku tarjoaisi loppuja 50 samaan hintaan. Toisaalta, jos joku tarjoaisi ennen heitä 10,1 hintaa 1100 osakkeesta, toteutuisi vain yksi kauppa, hän ostaisi hintaan 10,0 1050 osaketta ja hintaan 10,1 50 osaketta, jolloin hintaan 10,1 jäisi myytäväksi 50 osaketta.

Ts. on kaksi "rajapintaa", ostohinta ja myyntihinta. Näiden kohdatessa syntyy kauppa mahdollisuuksien mukaan. Hinta muodostuu siis ihan puhtaasti sen mukaan, mitä joku on valmis tarjoamaan ja mihin hintaan toinen myymään, aivan kuin missä tahansa kaupassa. Toki voit laittaa myyntiin Nokian osakkeen hintaan 1000 euroa, mutta kauppoja tuskin tulee kun saa halvemmallakin. Näin osakkeen hintaan ei _suoraan_ vaikuta se, kuinka hyvin yrityksellä itsellään menee, sen taseet tai mitkään muutkaan. Epäsuorasti taas sillä on paljonkin merkitystä, koska niiden mukaan ihmiset tekevät tarjouksia mm. osinkojen toivossa, kurssin kasvun toivossa jne.

Mitä yritys taas hyötyy asiasta, jos osakekurssi on korkealla? Monellakin tavalla. Mitä suurempi on osakkeen arvo, sitä vaikeampi yritystä on vallata, ts. ostaa riittävää osuutta siitä. Toisaalta, yritykset usein omistavat omia osakkeitaan, ja yrityskauppoja suoritetaan myös vaihtamalla yrityksen osakkeita. Mitä korkeammalla on osakekurssi, sitä vähemmän tarvitsee osakkeita antaa. Optiot vaikuttavat asiaan, yritysjohto saa usein bonuksia kurssinousuista, yhtiökokoukset sujuvat kivuttomammin jne jne jne. Eli vaikka osakekurssilla ei suoraan ole merkitystä yrityksen omistamalle rahamäärälle (paitsi omistamiensa osakkeiden arvon verran, jos ne myydään), on sillä paljon muita vaikutuksia.

Yllä oleva pätee vain ja ainoastaan pörssiosakkeisii.

Life... just live it!

Osakkkeen hintaan vaikuttaa nykyhetkeen diskontatut
tulevat osingot ja osakkeen arvo vuonna X (kaukaisessa
tulevaisuudessa, sekin diskontattu). Lisäksi osakkeeseen
vaikuttaa näihin tuleviin tuloihin ja arvoon liittyvät riskit.
Ei kuitenkaan osakekohtaiset riskit vaan koko markkinoiden
riskit (eli maailman talouden vaihteluista ym. aiheutuvat).
Tämä markkinariski vaikuttaa osakkeen hintaa tietyn
suuruisesti (mitataan yleensä betalla).

Tämä kaikki tietysti pätee vain täydellisiin markkinoihin,
oikeat markkinat poikkeavat kuitenkin täydellisistä, joten
oikeasti hintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät.

Osakkeen hinta ei kuitenkaan periaatteessa ole millään
lailla riipu kysynnästä tai tarjonnasta. Sillä informoitu
sijoittaja ei koskaan maksa osakkeesta sen arvoa enempää
vaikka haluaisikin sitä ostaa. On osoitettu, että markkinat
tasoittavat osakkeen hinnan todella nopeasti (esim. yritys-
valtauden yhteydessä). Yritysvaltauksen yhteydessä osakkeen
hinta nousee odotetun premion mukaan jopa kymmeniä
prosentteja 10-20 minuutissa. Markkinat pitävät osakkeen
hinnan sen hetkinsen informaation tasolla automaattisesti,
tästä seuraa, että jos haluaa pystyä saamaan omille
sijoituksilleen markkinoiden keskimääräistä tuottoa jatkuvasti
pitää olla paremmin informoitu ja fiksumpi kuin kymmenet
tuhannet muut sijoittajat ympäri maailman.

Osakkkeen hintaan vaikuttaa nykyhetkeen diskontatut
tulevat osingot ja osakkeen arvo vuonna X (kaukaisessa
tulevaisuudessa, sekin diskontattu). Lisäksi osakkeeseen...

...sijoituksilleen markkinoiden keskimääräistä tuottoa jatkuvasti
pitää olla paremmin informoitu ja fiksumpi kuin kymmenet
tuhannet muut sijoittajat ympäri maailman.

brealey & myers :D

Tämä kaikki tietysti pätee vain täydellisiin markkinoihin,
oikeat markkinat poikkeavat kuitenkin täydellisistä, joten
oikeasti hintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät.

Osakkeen hinta ei kuitenkaan periaatteessa ole millään
lailla riipu kysynnästä tai tarjonnasta. Sillä informoitu
sijoittaja ei koskaan maksa osakkeesta sen arvoa enempää
vaikka haluaisikin sitä ostaa. On osoitettu, että markkinat
tasoittavat osakkeen hinnan todella nopeasti (esim. yritys-
valtauden yhteydessä). Yritysvaltauksen yhteydessä osakkeen
hinta nousee odotetun premion mukaan jopa kymmeniä
prosentteja 10-20 minuutissa. Markkinat pitävät osakkeen
hinnan sen hetkinsen informaation tasolla automaattisesti,
tästä seuraa, että jos haluaa pystyä saamaan omille
sijoituksilleen markkinoiden keskimääräistä tuottoa jatkuvasti
pitää olla paremmin informoitu ja fiksumpi kuin kymmenet
tuhannet muut sijoittajat ympäri maailman.

Kuten juuri mainitsit, täydellisiä markkinoita ei ole. Näin ei myöskään ole täydellisesti informoituja markkinoita. Mikä taas tarkoittaa, että yrityksen osakkeen arvo ja yrityksen potentiaalinen tulos tulevaisuudessa saattavat olla hyvinkin eriävät, tästä esimerkkinä pörssikupla. Myöskin yritykset jotka laativat osto ja myyntisuosituksia, saattavat antaa, joko tahallaan tai tahattomasti, väärää informaatiota, tästä esimerkkinä Yhdysvalloissa oikeuden tuomiot suositustietoja välittäville yrityksille. Edelleen, väärää tietoa voidaan muutenkin levittää, joko tahallisesti tai tahattomasti, esimerkkinä edelleen Yhdysvalloissa tuomitut nuoret jotka Internetissä levittivät vääriä tietoja yrityksistä, ja näin manipuloivat niiden osakkeiden arvoja.

Osakkeen arvo muodostuu nimenomaan odotuksista, ostajan ja myyjän. Myyjä yrittää tietysti saada mahdollisimman korkean hinnan, ja ostaja maksaa mahdollisimman vähän. Ja kun nämä kaksi toisilleen ristiriitaista käsitystä kohtaavat, syntyy kauppa edellisessä viestissä esillä olleella tavalla.

Niin kauan kuin tulevaisuutta ei voida varmasti ennustaa esiintyy myös yritysten osakkeissa vaihteluita ja heilahteluita, loppujenlopuksi kyse on ihmisten arvioista yrityksestä ja sen osakkeiden hintatasosta.

Sinänsä hauska lisä osakemarkkinoissa on shorttaus joka mahdollistaa voittojen tekemisen nimenomaan silloin kun yrityksen kurssi laskee, sisältäen toki kivasti riskejä.

Life... just live it!