Garnier oli loistokas..:D Ainakin silloin oli ilo ylimmillään ja fiilikset katossa kun tuli I Feel Lovea ja encorena Out Of Space etc. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä Coxin ja Garnierin välillä.
Laurentin lopetus oli myös hurja. Ensin pitkähkö USA:n kansainvälisen politiikan vastainen palopuheenpätkä levyltä ja sitten perään I Have a Dreamia. Ei jäänyt epäselväksi mitä mies halusi viestittää.
garnier tosiaan yllätti spiikeillään ja rennon letkeällä asenteellaan. bugge wesseltoffin keyboard-sooloilu ei sopinut ihan kaikkeen materiaaliin, mutta toimi hyvänä lisänä sekin.
huomauttaisin kyllä, että out of spacesta oli muistaakseni vielä pitkä aika vikaan biisiin :-) osuva ja melkoisen yllättävä valinta silti. sen jälkeen tuli vielä jotain ja vikana joku versio bill withersin ain't no sunshine when she's gonesta. ja sen jälkeen tais tulla vielä encorena joku tuttu ikivanha housebiisi, jossa vokaalit menee "house music, all night long" tjsp, ei kyllä millään voi muistaa nimeä tai esittäjää.
katselin menoa hetken sivusta ylhäältä ja ulkotila oli ääriään myöten täynnä ihan loppuun saakka.. siis noin 3-4000 ihmistä. tanssimassa prodigyn out of spacea ulkona kirkkaassa päivänvalossa :-) eipä kyllä ollut meikäläisiä ja muitakin vaivanneesta konemusiikin/klubikulttuurin lamasta tietoa muutenkaan koko viikonloppuna.
muita mieleen jääneitä hetkiä: age of loven age of love jeff millsin soittamana sonarin 10v-bileissä, bbc:n legendaarisen john peelin punk-setti samoissa kemuissa ja vanhan patun vähintäänkin jokkemainen lavapresenssi. kuulemma herraa hermostutti, kun ensimmäistä kertaa myös omat lapset olivat yleisön seassa :-)
jeff millsin kädet screenillä setin alussa yösonarissa, huh sitä nopeutta.. viime vuonna mills kädetti ihan kybällä jopa allekirjoittaneen mielestä, mutta tällä kertaa ei jäänyt epäselvyyttä miehen skilleistä. loppupuolella setistä tempo putosi ja tuli yllättäen jotain vanhoja teknoklassikoita, ainakin joey beltramin mentasm taisi soida. mills muuten aloitti kans tuolla hieman kornilla martin luther kingin puheella.
björkin setin loppuosan crescendo-pauhu lavalla leimunneiden liekkien säestämänä ja human behaviour encorena. käsittämättömät jonot björkin setin jälkeen harmittivat ja ekan puoliskon missaaminen bussikuljetusten hitauden (eli oman liian myöhäisen liikkeelle lähtemisen) takia. mut setti oli erinomainen, jopa valtavassa hallissa björkillä oli huomattavasti sähköisempi tunnelma kuin worldwide-bileiden muutaman biisin vedossa.
gigolon hurjat ja hikiset bileet sunnuntaina moogissa miss kittinin, the hackerin ja hellin tähdittämänä. yleisön joukossa oli mm. mills, richard d. james, cristian vogel ja sonarin ydinjärjestäjäporukkaa. lämpötila varmaankin lähempänä kuuttakymmentä. kuvitelkaa sauna, jossa soi tekno ja vastojen/vihtojen sijasta ihoon osuvat vieressä tanssivien kyynärpäät. kuulostaa kamalalta, mutta tunnelma oli kyllä katossa loppuun saakka :-)
puppetmasters yllättäjänä, christ pettymyksenä, patrick pulsinger takuuvarmana, retrospektiivinen taidenäyttely interaktiivisine teoksineen mukavana rauhoittumispaikkana ja ajatusten herättäjänä. pieni pätkä jamie lidellin hämmentävää settiä jonossa tupaten täyteen ahdettuun tilaan, johon cristian vogeliakaan ei päästetty. aphex twinin dj-setissä mielenkiintoinen yhdistelmä idm:ää, en elektroa ja teknoa. alkupuoli uuden fantasian letkeästä soundista, mutta mm. edesmenneiden ooppelien intensiteettiin verrattuna erittäin vajaasta esityksestä.
mutta.. kovin juttu kaikista oli kuitenkin ehdottomasti matthew herbert big bandin keikka torstai-iltana, jota on turha edes yrittää kuvailla. muuten lähes koko festivaalin kauttaaltaan laadukas musiikillinen anti oli parhaimmillaankin enimmäkseen kuultua ja nähtyä. harvalle artistille voi nykypäivän konemusiikin puolella kohdistaa yhtä paljon kunnioitusta ja ihailua kuin herbertille. kannattaa todella etsiytyä m.h. big bandin keikalle, mikäli suinkin kynnelle kykenee.
sanomattakin lienee selvää, että eri syistä tuli missattua tusinoittain jälkeen päin ajatellen mielenkiintoisia settejä. kaiken kaikkiaan tunnelma oli loistava ja yleisö, järjestelyt, sekä tekniikka lähes parasta mitä voi kuvitella olevan. ensi vuonna uudestaan..
we <3 sonar
-e