Soulseek

mutta sitä mä en sulata että esim vinyylillä julkaistujen biisien warettamista puolustellaan sillä ettei niitä voisi muuten kuunnella koska ei ole vinyylisoitinta. kaupaan siitä marsmars.

Harva viitsii "muutaman" hyvän biisin takia hankkia kallista vinyylisoitinta, kun on paljon nopeampaa ja helpompaa warettaa biisi netistä. Tämä ei ole mikään puolustelu waretukselle, mutta noin se asia taitaa yleensä olla.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka ne levyt, jotka ovat vain vinyyleinä, kävisivät kaupaksi jos niitä saisi ostaa myös cd-formaatissa. Eipähän kukaan ainakaan voisi puolustella waretustaan sillä, että musiikki on vain vinyylillä.

tähän myönnyn. mutta sitä mä en sulata että esim vinyylillä julkaistujen biisien warettamista puolustellaan sillä ettei niitä voisi muuten kuunnella koska ei ole vinyylisoitinta. kaupaan siitä marsmars.

siinä vaiheessa jos biisiä ei saa kohtuullisella vaivalla enää kaupasta missään formaatissa warettaminen on mielestäni moraalisesti sallitumpaa, vaan ei täysin varauksetta

Jep. Samaa mieltä

...

tähän väliin pieni uutispläjäys:

http://www.digitoday.fi/digi98fi.nsf/pub/md20030205130131_joni_37241016

Vesku puhui myöskin asiaa.

Tuntuu olevan koko Soulseekin webbisivustokin hävitetty.
Tais käydä ohraisesti tollekin systeemille. Mites nykyään toi DC++
toimii? En oo koskaa oikein päässy jyvälle siitä softasta..

Ihan ok se toimii. valkkaat muutaman suuren hubin, joille sulla on tarpeeksi tavaraa jaettuna ja sit vaan search.
Mulle toi on hieman paskempi, kun ei ole 300GB:ä kovoa ja kaikkea pascea. Pitää tyytyä vaatimattomampiin servoihin. SS:ssä oli jaossa n.9GB, kun en aivan kaikkea kuitenkaan jaksa säilöä kovolle.

Mitä ehdotatte tilalle, jos Suolseek todellakin on kuopattu? Onko olemassa toista ohjelmaa, jossa esim. kokonaisen levyn biisit olisi eroteltu yhtä selkeästi, kuin Suolseek:ssa?

Soulseek on näköjään vaihtamassa serveriä, mutta kellään ei ole tietoa milloin uusi serveri on pystyssä.
Lisää tietoa:

http://www.remmelt.com/slskboard/

tähän myönnyn. mutta sitä mä en sulata että esim vinyylillä julkaistujen biisien warettamista puolustellaan sillä ettei niitä voisi muuten kuunnella koska ei ole vinyylisoitinta. kaupaan siitä marsmars.

siinä vaiheessa jos biisiä ei saa kohtuullisella vaivalla enää kaupasta missään formaatissa warettaminen on mielestäni moraalisesti sallitumpaa, vaan ei täysin varauksetta

Se vinyylisoitinhan oli se kaikkein käytännöllisin
tapa soittaa sitä musiikkia ihan kotioloissa, vai oliko?
Ja tuskin se, että minä sitä kotonani kuuntelen tekee
kyseisestä biisistä mitenkään kaupallisesti kannattamatonta.
Musiikki jota waretan tulee puhtaasti omaan käyttöön,
waretetulla musiikilla hankittavaa kaupallista hyötyä
en hyväksy.

En kerää musiikkia, en kasvata egoani sillä. Minä vain
kuuntelen sitä ja nautin siitä. Nautintoon ei vaikuta
mitenkään se olenko käyttänyt sen löytämiseen 5 kuukautta
vai 5 minuuttia.

P.s. Musiikkiteollisuuden on turha valittaa laskevista
myyntiluvuista. Ehkä olisi aika tarkistaa hinnat...

Eli postauksen pointti oli, että waretus ei ole sinänsä hyvä eikä huono juttu. Tranceyhteisö voi kääntää sen edukseen tai tappiokseen. Jos yllä oleva ärsytti jota kuta, niin totean lopuksi, etten varsinaisesti yritä puolustella waretusta, vaan kyse oli lähinnä utopistisesta taloustieteellisestä laskelmasta, miten asianlaita voisi olla optimaalisissa olosuhteissa.

Ikävä kyllä todellisuus on toisenlainen, joten hiukan turha koko yllä oleva skenaario. Ihmiset eivät pysty oikeasti toimimaan noin rationaalisesti ja reilusti. Kun ämppärit on poltettu CD:lle, warettajalta unohtuu helposti, että hänen täytyisi seuraavaksi tilata vinyyleitä että homma pyörisi. Lafkat joutuu rahavaikeuksiin ja luonnollisesti hyökkää waretuksen kimppuun, vaikkei näin vahva reaktio sitä vastaan ole kenellekään taloudellisesti eduksi.

Ainakin itselläni on sellainen käsitys, että suurin
menettäjä waretuksessa on nimenomaan isosti
kaupallinen musiikki. Joku voi korjata jos olen väärässä
mutta käsittääkseni esim. vinyylien myynti on
viime vuosina kasvanut. Ja on paljon sellaisia
kappaleita joiden vinyyli painos on pieni, joskus
suorastaan olematon ja joita ei ole kuin yhteen
miksatuilla cd-kokoelmilla.
Nimim. Kuka halusikaan myydä sen sen Orkidean - Unityn
parilla kympillä? (oikei kärjistys, mutta esimerrki kuitenkin)

http://www.napjunk.net/forums/viewtopic.php?p=1910#1910. dc-hub:68.69.5.150

Ja tuskin se, että minä sitä kotonani kuuntelen tekee
kyseisestä biisistä mitenkään kaupallisesti kannattamatonta.

Näinhän ne kaikki just ajattelee :)
Mutjoo, soulseek vois tulla takas kyl.. audiogalaxy oli kyllä paras

http://www.napjunk.net/forums/viewtopic.php?p=1910#1910. dc-hub:68.69.5.150

No huh-huh mitä juttua tuolla.. :eek:

Nyt kaikki floodaamaan Danny Tenaglian e-mail tukkoon siitä hyvästä että hänen labelinsa artisti on uskaltanut vaatia että hänen omia biisejään ei sharetettaisi SS:ssä ilman lupaa.. Way to go. :016:

P.s. Musiikkiteollisuuden on turha valittaa laskevista
myyntiluvuista. Ehkä olisi aika tarkistaa hinnat...

Minä syyttäisin pop-teollisuuden alamäestä ennemminkin laadun puutetta kuin hintaa. On tietysti hankalaa olla objektiivinen vertaillessa nyky- ja eilispäivän musiikkia mutta silti mielestäni nykyinen pop-musiikki on paljon huonompaa kuin ennen. Suurin osa ihmisistä ostaa sitä mitä media mainostaa ja se on keskittynyt lähinnä myyviin naamoihin musiikin sijaan. Ihmiset eivät kuitenkaan ole ihan niin tyhmiä vaan huonon musiikin ostamisen sijaan he warettavat sitä, kun eivät halua maksaa 20:tä euroa huonosta levystä. Suurin osa ihmisistä ei yksinkertaisesti tiedä vaihtoehtoja tälle huonolle musiikille kun ei niistä mediassa kerrota tai jos kerrotaan niin negatiivisessa valossa, vertaa konemusiikki=huumemusiikkia. Uskon, että jos levy-yhtiöt markkinoisivat hyvää musiikkia enemmän niin myös levymyynti kasvaisi.

Ei cd-levy mielestäni ole kovin kallis loppujen lopuksi. 20 euroa jostain mitä voi helposti kuunnella satoja kertoja ei ole paha kun vertaa vaikka elokuviin. DVD-levy maksaa 30 euroa ja sen jaksaa katsoa enimmillään jonkun 10 kertaa. Kirja maksaa 20-30 euroa ja sen jaksaa lukea ehkä 5 kertaa, jos sitäkään.

Harva viitsii "muutaman" hyvän biisin takia hankkia kallista vinyylisoitinta, kun on paljon nopeampaa ja helpompaa warettaa biisi netistä.

Vihje: jos käyttää levysoitinta vain musiikiin kuunteluun, eikä miksaile, niin hyväkuntoisia käytettyjä levysoittimia saa kirpputoreilta puoli-ilmaiseksi. Tai sitten kannattaa katella jostain osto ja myynti liikkeestä joissa on viihde-elektroniikkaa. Sellasista lähtee vanhoja käyttökelpoisia levysoittimia halvalla. Niitä kun ei oikeen kukaan nykyään halua.

Tai sitten voi tulla multa hakemaan: Technics SL-3210, musta, jostain 80-luvun lopulta, suoraveto, puoliautomaattinen (levyn loputtua palauttaa äänivarren), rullattava pitch +/- 10% (toimii mutta pitchiä säädettäessä pientä huojuntaa pyörimisnopeudessa), slipmat, Tonar äänirasia/neula... tarjotkaa, halvalla lähtee!

Ei cd-levy mielestäni ole kovin kallis loppujen lopuksi. 20 euroa jostain mitä voi helposti kuunnella satoja kertoja ei ole paha kun vertaa vaikka elokuviin. DVD-levy maksaa 30 euroa ja sen jaksaa katsoa enimmillään jonkun 10 kertaa. Kirja maksaa 20-30 euroa ja sen jaksaa lukea ehkä 5 kertaa, jos sitäkään.

20 euroa ei ole paha, jos levy on loistava. Valitettavasti
suuri osa tarjonnasta ei ole sitä (enkä puhu nyt elektronisesta
musiikista vaan koko tarjonnasta). Minusta 30 euroa
siitä leffasta on naurettavan halpa, varsinkin jos vertaa
musiikkin ja leffan "valimistus" kustannuksia. Ja kirjan saa
10 eurolla jos ostaa pokkarin :)

Totuus on kuitenkin, että cd-levyn hinnassa ihan älyttömästi ilmaa. Siinä jollekin yritteliäälle henkilölle markkinarako, ruveta myymään musiikkia puolet halvemmalla netin kautta. Se, että
poistaa levy-yhtiöitten raskaan koneiston välistä
mahdollistaa suuremman osan tuotoista suuntaamisen
suoraan musiikkia tekevälle ihmiselle/ihmisille. Mainnonnan
puute ei ole mitenkään ongelma muuten ilman mainontaa
jääville marginaalimusiikin lajeille. Sana uusista hyvistä
kappaleista leviää Soulseekin kaltaisten verkostojen kautta
ja osa ihmisistä ostaa helposti netistä tilattavissa olevan
ja halvan cd:n. Kaikki voittavat, artisti saa enemmän rahaa
ja ihmiset enemmän musiikkia.

Totuus on kuitenkin, että cd-levyn hinnassa ihan älyttömästi ilmaa. Siinä jollekin yritteliäälle henkilölle markkinarako, ruveta myymään musiikkia puolet halvemmalla netin kautta. Se, että
poistaa levy-yhtiöitten raskaan koneiston välistä
mahdollistaa suuremman osan tuotoista suuntaamisen
suoraan musiikkia tekevälle ihmiselle/ihmisille. Mainnonnan
puute ei ole mitenkään ongelma muuten ilman mainontaa
jääville marginaalimusiikin lajeille. Sana uusista hyvistä
kappaleista leviää Soulseekin kaltaisten verkostojen kautta
ja osa ihmisistä ostaa helposti netistä tilattavissa olevan
ja halvan cd:n. Kaikki voittavat, artisti saa enemmän rahaa
ja ihmiset enemmän musiikkia.

Toki hyvät biisit saa varmasti huomiota. Kuitenkin valitettavan
paljon näkee sitä kun artisti yrittää itsepromootiota ja lopputulos
on ettei kukaan koskaan oo kuullu kyseistä artistia. Levy-yhtiöt
hoitaa sen ainakin 1000x paremmalla lopputuloksella, johtuen
siitä että levy-yhtiöillä on suhteita ja jakelu toimii miljoona kertaa
paremmin kuin netissä ja yleensä kaikki itsepromootio viittaa
amatööreihin -> Ts. ketään ei kiinnosta kun se biisi on naapurin
veijon tekemä.
Kyllä CD:issä on pikkasen ylihintaa. Hinnan ilma menee kuitenkin
esim turhaan promootioon. Jnejne.. vois kyllä olla vähän alhaisempi

Siinä jollekin yritteliäälle henkilölle markkinarako, ruveta myymään musiikkia puolet halvemmalla netin kautta. Se, että
poistaa levy-yhtiöitten raskaan koneiston välistä
mahdollistaa suuremman osan tuotoista suuntaamisen
suoraan musiikkia tekevälle ihmiselle/ihmisille. Mainnonnan
puute ei ole mitenkään ongelma muuten ilman mainontaa
jääville marginaalimusiikin lajeille. Sana uusista hyvistä
kappaleista leviää Soulseekin kaltaisten verkostojen kautta
ja osa ihmisistä ostaa helposti netistä tilattavissa olevan
ja halvan cd:n. Kaikki voittavat, artisti saa enemmän rahaa
ja ihmiset enemmän musiikkia.

Tuota markkinarakoahan on moni yrittänyt täyttää, viimeksi mm Boxman. :)

Ajatuksesi levy-yhtiöitten pudottamisesta pois välistä on mielenkiintoinen, mutta rohkenen epäillä systeemin toimivuutta laajemmin toteutettuna. Jos levy-yhtiöitä ei olisi, muusikon harteille jäisi kaikki duuni; levyn valmistusprosessi monine vaiheineen, markkinointi, jakelu, kaikki suhdetoiminta sun muu sälä. Ja kaikki nuo asiat maksaisivat todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin nykysysteemissä, koska keskittämisestä saadut kustannussäästöt katoasivat levy-yhtiöiden mukana pois. Ja miten tuon kaiken jälkeen jää enää aikaan kaikkein tärkeimpään, eli sen musiikin tekemiseen?

Monilta jää myös huomaamatta yksi levy-yhtiöitten tärkeimmistä funktioista, eli taloudellisen vastuun kantaminen. Maksimissaan 20% levyistä tuottaa julkaisijalleen positiivisen tuloksen ja näillä rahoilla mahdollistuu osaltaan myös marginaalisemman musiikin (lue tekno ja muu härömusiikki) julkaisutoiminta. Vaikka levy-yhtiöitten katoamisen myötä kulurakenteita saataisiin viilattua jotenkin uuteen uskoon, se kuitenkin vääjäämättä tarkoittaisi musiikkitarjonnan näivettymistä. Omillaan olevat muusikot eivät takataskua lämmittävän levytyssopimuksen, kuukausiliksan tmv puuttuessa voi ottaa samanlaisia taloudellisia riskejä kuin asioiden kanssa työkseen painivat levy-yhtiöt. Jos mulle esitetään vaihtoehdot "10 julkaistua levyä kuukaudessa joista on yksi hyvä" tai "sata julkaisua joista 10 on hyvää", silmääkään räpäyttämättä musiikinkuluttajana valitsen jälkimmäisen.

Kyseenalaistan myös väitteen, että huomattava hintojen alennus olisi ratkaisu levyteollisuuden ongelmiin. Niin kauan kuin levyjen hinta on kohtuullinen (mitä 20 euroa CD:stä on), ihmiset ostavat sen jos CD on heidän mielestään hyvä. On itsepetosta uskotella että kaikki tuplaisivat levyostonsa (millä pudonneiden hintojen vaikutukset kompensoitaisiin) ja alkaisivat ostamaan omasta mielestään vähemmän hyviä levyjä testausmielessä tai "kun ne on nyt niin halpoja", koska saman asian voit tehdä netissä ilmaiseksi. Ja mitä vaikka tavallinen kuluttaja saisikin levynsä halvemmalla? Millä taataan se, että levyostoksista säästyneet rahat käytetään juuri uusien levyjen ostoon, eikä esimerkiksi ohrapirtelöön tai leffalippuihin? Tuskin maidon kulutuskaan on Stadissa lähes kolminkertaistunut kun sitä polkumyydään 29 sentillä entisen 79 asemesta.

Sapphirecutin official vastine loanheittoon, on varmaan saanut aika paljon caccaa niskaan tämän 'ansiosta'. IMO soulseek rokkas uusien elektronik-artistien löytämisessä aivan älyttömästi, nyt se on metsästetty alas (ihan kuin auttais mitään, taas on sit hetken katki ja kohta tulee seuraavat ja taas seuraavat). Anyway sukkaa pirusti, eihän sinne tarvis kuin saada vaikka restriction bit-ratelle niin se menis täydestä tollaisena kuuntelupaikkana.

Niin se linkki:

http://www.n-booth.com/board/showthread.php?s=&threadid=31457