My 2 cents...
Kuten Analogia aikaisemmin mainitsi, minunkaan mielestäni siiviiliväestöön kohdistuvat sotatoimet eivät ole millään tavoin hyväksyttäviä. Jos kuitenkin päädytään kaappaukseen, panttivankeja olisi kohdeltava inhiimillisesti.
Muslimivaikutteisilla ääriaineksilla ajatuskulku ei näköjään seuraa samoja linjoja: Moskova, New York, Lähi- Itä. Näissä eniten julkisuutta saaneissa välikohtauksissa kärsi(i) pääasiassa siviilit. Tämäkään ei varmasti ole koko totuus, mutta ääriainekset antavat itsestään tietoisesti tälläisen mielikuvan, joten minulla ei ole mitään syytä ajatella asiaa sen kummemmin.
Moskovassa kaasun valinnan ratkaisi luultavasti sen vaikutuksen nopeus: aikaväli kaasun huomaamisesta sen täydellisen vaikutuksen saavuttamiseen oli pidettävä mahdollisimman lyhyenä räjäytysuhan takia. Joku mainitsi aikaisemmin, että räjähteet olivat vain pelote, mutta esim. venäläinen uutissivu kertoi, että kaappaajat aikoivat sortaa teatterisalin katon rynnäkön sattuessa. (Pahoittelen urlin puuttumista, etsin sitä edelleen logeistani.)
Tietenkin yli sadan hengen uhraus muiden pelastamiseksi on järkyttävää, mutta hyökkäystä suunnitellessa ei varmastikaan voitu tarkalleen tietää panttivankien yleiskuntoa, joka vaikutti paljolti kuolleiden lukumäärään. Kuvitelkaa kolmen päivän mieletön ahdistus, stressi ja aliravitsemus yhdistettynä keskushermostoon vaikuttavaan aineeseen.
Hankilökohtaisesti uskon, että lopuksi osa kaappaajista olisi paennut ja loput räjäyttäneet rakennuksen. Samaa viitettä antaa myös HS
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20021101UL7
Hyvä vai paha Venäjä?
Vaikea sanoa. Yleisen tiedon nojautuessa median "faktoihin" johtopäätöksiä on hankalaa tehdä. Tilanne yritettiin (luultavasti) ratkaista niin hyvin kuin pystyttiin, monia asoita meni vikaan, mutta suurin osa panttivangeista säilyi elossa.
Muuten, tänne on puolin ja toisin ladeltu kahden sivun aikana jo sen verran ennakkoluuloja ja -asenteita etten tiedä nauraako vai itkeä.