soitinrakennus

http://www.epanorama.net/links/music.html#instruments

Tuolta kannattaa lähteä katselemaan rakennusohjeita. Elektroniikkaa myy Suomessa esim Bebek (http://www.bebek.fi).
Ei ole kokemusta moisten väsäämisestä, mutta vinkkinä että ole kärsivällinen, huolellinen ja älä pidä mitään kiirettä.

näit voi kanssa kokeilla :)

http://www.evenfall.com/diy/

http://home.swipnet.se/cfmd/synths/schematics/

http://machines.hyperreal.org/schematics.html

ja google on aina hyvä (http://www.google.com/search?q=synth+schematics&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&lr=)

Efektilaitteita on tullut rakennettua melkoinen läjä, itse äänentuottajat on jääneet oikeastaan vahingossa oskillaattoriksi muuttuneeksi filtteriksi.

Lähestymistapoja on kaksi:

1. Opettele elektroniikkaa ja oivalla sitä kautta miten hommat futaa. Hieman aikaavievä vaihtoehto.

2. Osta rakennussarjoja , tai vedä netistä jotain helppoja ohjeita ja osta osat. Kolvaa sumeena.


Itse käytin aluksi metodia kaksi, muttei siitä oikein mitään toimivaa tullut. Metodi ykkönen on kesken vielä, en mä näitä jännitteitä tajuu.


Hauska harrastus tosin, on melkoisen palkitsevaa soitella omien pörisijöiden läpi. :)

Kaikenlaista sitä on tullut rakenneltua koulun ohella, filttereitä, vco:ita, efektejä ja muita päristimiä.

Audiotaajuuksille piirien suunnittelu on sikäli helppoa, että voi unohtaa Maxwellin yhtälöt ja Nabla-muuttujat kokonaan ja pelkillä peruskaavoilla saa kaikkea kivaa aikaiseksi. Valmiit piirit ja piirilevyt tietysti harjaannuttavat kolvaamisen saloihin, mutta itse suunniteltu ja rakennettu on aina itse suunniteltu ja rakennettu.

Jos tahtoo kirjoja lueskella, yksi on hinta-laatusuhteeltaan aivan ylitse muiden:

Sedra/Smith: Microelectronic circuits

Tuossa on kaikki kaavat, joita audiolaitteita kasaava tarvitsee mihinkään. Kirja on aika pelottavan näköinen (~1300s.), mutta erittäin selkeästi jäsennelty ja hyvin esimerkein toteutettu. Asiaa on filttereistä ja oskillaattoreista, diskreeteistä feteistä, bjt:stä, käsittelyn alla on myös digitaalilogiikat. Mukana tulee cd:llä spice-previkoita, joiden kanssa pääsee aika pitkälle. Layout-suunnittelusta tuo kirja ei tosin juuri mitään puhu, mutta se onkin taiteenala, joka avautuu vain kokemuksen kautta. Hintaa oli jotain 250mk pintaan, kun kirjan itse ostin.

Kannattaa uppoutua spice-suunnittelun maailmaan, jos tahtoo saada aikaiseksi täysin omia piirejä, käsin laskeminen on vanhanaikaista ja työlästä. ICAP:ista löytyy ainakin previkkaversio netistä, jolla pystyy pieniä piirejä simuloimaan, ja siitä löytyy perus- fet, bjt ja opamp-mallit. Layout-suunnitteluun löytyy ainakin Eagle-niminen softa, jossa on aika hyvät kirjastot jo valmiina, omia komponentteja voi toki piirtää lisää. Previkkaversiossa piirilevyn koko oli muistaakseni rajoitettu johonkin 15x15cm kokoiseen, joten silläkin pääsee aika pitkälle. Softa exporttaa tietusti suoraan gerber-filet, joiden kanssa voi mennä vaikka piirilevytehtaalle tekemään omat levynsä.

Osien hankkiminen on oma lukunsa, diskreettejä fettejä ja bjt-trankkuja nyt löytää bebekistä ja yleiselektroniikasta sekä farnellilta, mutta valmiimpien piirien kanssa voi olla vähän vaikeampaa, esim jos tahtoo löytää analogisyntikoiden orkkisäänipiirejä, niin vaikeuksia on edessä.

Netistä löytyy tietoa vaikka kuinka, oma lempparini on

http://www.epanorama.net

,josta löytyy audio-video -asiaa vaikka millä mitalla.

Oma tämän hetkinen projekti on vähän eri käyttöön tähdätty analogioskillaattori; pitäisi suunnitella inssiduuniksi 10 gigahertsin paikallisoskillaattori suurtaajuusradioon. Pelottaa vain, että tuliko haukattua pikkuisen liian iso kakku, halvinkin kaupallinen sovellus pll-lukituksella maksaa ihan p*leesti. :rolleyes:

helpoiten selviät tolla fatmanilla :) http://www.Paia.com/

esim jos tahtoo löytää analogisyntikoiden orkkisäänipiirejä, niin vaikeuksia on edessä.

Nimim. "enmäätästämitääntiiä mutta nillitän silti"

Eikös se ole digitaalisyntikka jos siinä on äänipiiri? =)

Nimim. "enmäätästämitääntiiä mutta nillitän silti"

Eikös se ole digitaalisyntikka jos siinä on äänipiiri? =)

Kas on niitä integroituja analogipiirejäkin. :)

Kas on niitä integroituja analogipiirejäkin. :)

Jep, onhan noita.

Joo, olen itsekin alkanut rakentamaan omaa analogisynaa. Kotelo on jo valmis lakatulla etulevyllä ja kirsikkapetsatuilla/lakatuilla muilla osilla ja tietenkin päädyillä ja neljän oktaavin koskettimistolla.

Sain yhdeltä tyypiltä tietää ja huomasin itsekin, että SP-Elektroniikasta löytyy melkein kaikkia tarvittavia osia, mm. oikeastaan kaikki tarvittavat Oparit ja OTA-ampit, mitä netissä liikkuvissa kytkennöissä eniten käytetään, mm. oskillaattoreissa, filttereissä ja vahvistinyksiköissä. OTA-ampeista yleisimmin kytkennöissä näkyy olevan CA3080 ja LM13600. Opareita käytetään sitten hieman laajemmin kytkennästä riippuen.

Ja totta on, että kun liikutaan kuitenkin vielä audiotaajuusalueella, niin se helpottaa suunnittelua ja osatkaan eivät maksa miljoonia.

Suomesta on tosin turha lähteä etsimään mitään jonkun valmistajan täysin integroituja esim. oskillaattoreita tai filttereitä, vaan noi todennnäköisesti joutuu itse rakentamaan.

Kannattaa huomata, että netissä liikkuu monenlaisia kaaviota ja monissa ei ole otettu mm. lämpökompensaatioitakaan ollenkaan huomioon, joten synasta voisi tarvittaessa/epähuomiossa tehdä erittäin härön.

Kokeilin itse sellasta sahaoskillaattoria, joka suunniteltiin tutun kans ihan itse. Se oli sellanen ihan peruskytkentä ja saatiin oskilloskoopin mukaan ainakin ihan terävää sahaa, toisin kuin monissa laitteissa. aikaan saatu oskillaattori kyllä lämpövaelteli aika lahjakkaasti.

Edelliseen vielä, että esim. mun kamoista mikään ei tee täysin terävää sahaa, ei mikään VA, saatika mikään oikea analoginikaan, joka on oikeastaan hieman merkillistä. No siitä ne soitinkohtaiset erot tulevatkin. Esim. Waldorfin Pulsen tekemä saha on erittäin pyöristynyttä ja pulse-wave on aika mielenkiintoisen näköistä.

Noihin aaltomuotoheittoihin vaikuttanee aika paljon alipäästöfiltteri, joka noita terävyyksiä pehmentelee, mutta on mielenkiintoista todeta, että eroja on rutkasti.

Joo, ja toi sedran kirja on ihan hyvä rakentelijalle. huomasin sen itsekin, kun jouduin sen pari viikkoa sitten ostamaan opiskelun takia.

Joo, tämän keskustelutopicin postaus oli ihan mielenkiintoinen, kun asia koskee minuakin. Pitäkäämme rakentelijat yhtä! :)