Joo pitää selata ainakin noiden takakannet. Kiitoksia!
Suomi on maailman tasa-arvoisimpia yhteiskuntia, mutta silti tämä on luokkayhteiskunta. Kaikki yhteiskunnat, jossa on kapitalismia ovat luokkayhteiskuntia ja kaikki totalitaristiset valtiotkin ovat luokkayhteiskuntia, Neukuissa ylin luokka oli, kuten Kiinassa, kommunistisen puolueen jäsenet. Poliisi ja armeija ovat olemassa ylläpitääkseen 'luokkayhteiskuntaa'. Ne jotka hyötyvät eniten status quosta maksavat näiden palkat.
Kapitalismi on sisäisesti ristiriidassa demokratian, kansallisvaltioidean ja yleisesti tasa-arvon sekä monien ihmisoikeuksien kanssa.
Silti markkinatalous sosiaalisesti kontrolloituna on tällä hetkellä ehkä kuitenkin paras ja dynaamisin systeemi, samalla myös todella vaarallinen ja lyhytnäköinen.
Todellinen muutos voi lähteä vain siitä kun ihmiset eivät usko poliitikkojen retoriseen reaalipolitiikkapaskaan ja näkevät itsensä aktiivisina toimijoina, joiden ratkaisut ylläpitävät tätä järjestelmää ja oikeuttavat yritysjohtajien, virkamiesten ja kansanedustajien teot ja puheet.
Hippiliike tuhoutui kyyniseen itsekkyyteen mutta ehkä tällä kertaa maailma on kommunismin tuhon myötä tarpeeksi muuttunut. Anyway, globaaliset ongelmat ovat viimeisen 30 vuoden aikana pahentuneet mittavasti.
Tiedostava yksilö on systeemille vaarallinen.
Fight the power - don't believe the hype!
cheers,
"I pledge allegiance, to the very existence, of the Great Corporations Of America, and to the stockholders for which they stand, no tolerance, under Gates, uncircumventable, with invoices and subpoenas for all."
Kapitalismi on sisäisesti ristiriidassa demokratian, kansallisvaltioidean ja yleisesti tasa-arvon sekä monien ihmisoikeuksien kanssa.
Silti markkinatalous sosiaalisesti kontrolloituna on tällä hetkellä ehkä kuitenkin paras ja dynaamisin systeemi, samalla myös todella vaarallinen ja lyhytnäköinen.
Todellinen muutos voi lähteä vain siitä kun ihmiset eivät usko poliitikkojen retoriseen reaalipolitiikkapaskaan ja näkevät itsensä aktiivisina toimijoina, joiden ratkaisut ylläpitävät tätä järjestelmää ja oikeuttavat yritysjohtajien, virkamiesten ja kansanedustajien teot ja puheet.
Hippiliike tuhoutui kyyniseen itsekkyyteen mutta ehkä tällä kertaa maailma on kommunismin tuhon myötä tarpeeksi muuttunut. Anyway, globaaliset ongelmat ovat viimeisen 30 vuoden aikana pahentuneet mittavasti.
Tiedostava yksilö on systeemille vaarallinen.
Fight the power - don't believe the hype!
cheers,
"I pledge allegiance, to the very existence, of the Great Corporations Of America, and to the stockholders for which they stand, no tolerance, under Gates, uncircumventable, with invoices and subpoenas for all."
Originally posted by Dani Cior:
Todellinen muutos voi lähteä vain siitä kun ihmiset eivät usko poliitikkojen retoriseen reaalipolitiikkapaskaan ja näkevät itsensä aktiivisina toimijoina, joiden ratkaisut ylläpitävät tätä järjestelmää ja oikeuttavat yritysjohtajien, virkamiesten ja kansanedustajien teot ja puheet.
Solon, yksi antiikin Kreikan seitsemästä viisaasta, ratkaisi ongelman lailla, joka määräsi omaisuuden takavarikoinnin ja maastakarkoituksen rangaistukseksi niille, jotka vetäytyivät kiistoista syrjään Ateenan ollessa jakautunut kahteen tai useampaan puolueeseen. Aristoteleskin jossain teoksessaan mainitsi demokratian soveltuvan kaupunkivaltioon, jossa näkee muurilta muurille. Kansalaisten syrjäytyminen päätöksenteosta taitaa olla jo vakava uhka; vastikään Ville Itälä heitti nerokkaan idean presidentti-instituution lakkauttamisesta. Ajatuksena lienee siirtää valta pääministerille, jonka valintaan ns. äänestäjillä ei ole mitään sanomista...
Niin no lajia ajatellen sinänsä ihan hyvä idea, mutta mieluummin unohtaisin mokoman. Kiiltokuville on aina tarvetta, sillä lapsi tuntee tekevänsä jotain kun se liimailee niitä kuvia vihkoonsa.
Oli se yhteiskunta mikä tahansa, niin tietyt yksilöt osaavat käyttää vapauksiaan paremmin omiin tarkoituksiinsa. Markkinatalous toimii parhaiten tällä hetkellä, mutta sopii toki yrittää muuttaa systeemiä jos siltä tuntuu. Yleensä muutos on kuitenkin on luokkaa ravintolan ilmeen muuttaminen. Nimi vaihtuu - koneisto jää.
[ 02 October 2001: Message edited by: Sampsa ]
Oli se yhteiskunta mikä tahansa, niin tietyt yksilöt osaavat käyttää vapauksiaan paremmin omiin tarkoituksiinsa. Markkinatalous toimii parhaiten tällä hetkellä, mutta sopii toki yrittää muuttaa systeemiä jos siltä tuntuu. Yleensä muutos on kuitenkin on luokkaa ravintolan ilmeen muuttaminen. Nimi vaihtuu - koneisto jää.
[ 02 October 2001: Message edited by: Sampsa ]
Ihmisiä osallistumattomuudesta syyllistettäessä pitää muistaa, että aika moni valitsee vapaaehtoisesti ja tietoisesti neutraalin kannan. Voidaan myös puhua passiivisuudesta ja jopa vieraantumisesta, mutta tietyllä tasolla on mielestäni ihan perusteltua, etteivät ihmiset äänestä silloin kun ovat ihan tyytyväisiä asioiden nykytilaan eivätkä näe suuria uhkia sille. Kyllähän esimerkiksi juurikin äänestysaktiivisuus kasvaa silloin kun ihmiset kokevat jonkun asian tärkeäksi: jos vaikkapa "homoliitoista" olisi järjestetty kansanäänestys, luulen että kansa olisi vaivautunut uurnille paljon ahkerammin kuin vaikka jossain kunnallisvaaleissa keskimäärin.
Paradoksaalisesti muuten Suomessa äänestysaktiivisuudeltaan suurimmat vaalit ovat presidentinvaalit ja pienimmät kunnallisvaalit (voi olla että Euroopan parlamentin vaaleissa on vielä hiljaisempaa mutta ei nyt sotketa sitä tähän), kun taas yksittäisen äänestäjän vaikutusmahdollisuus on täysin päinvastainen: presidentillä on vain vähän valtaa ja yksi ääni ei pressanvaaleissa paljoa paina, kun taas kunnallisvaltuutetut tekevät kuntalaisten elämään voimakkaastikin vaikuttavia päätöksiä ja kunnallisvaaleissa voi usein yksikin ääni olla ratkaiseva. Ehkäpä tämä johtuu presidentti-instituution helpommasta lähestyttävyydestä. Vaikka itse en näe presidentillä paljon virkaa nykyaikaisessa valtiossa, ja täten olen Itälän linjoilla tässä asiassa, voisin silti pitää järkevänä presidentti-instituution säilyttämistä juuri äänestäjien "sitouttamiseksi" politiikkaan.
Suora demokratia on kaunis ajatus mutta se ei toimi nyky-yhteiskunnassa. Pitää muistaa, että antiikin "demokratioissa" äänestää saivat vain vapaat miespuoliset kansalaiset, pieni murto-osa niistä joita päätökset todellisuudessa koskivat (naiset, orjat ja Ateenan/Rooman/jne. hallitsemien alueiden kansalaiset eivät saaneet äänestää). Äänten ostaminen ja myyminen ym. oli myös sallittua toisin kuin nykyään. Loppujen lopuksi siis muutama kymmenen tuhatta ihmistä päätti miljoonien, jopa kymmenien miljoonien asioista paljon epädemokraattisemmin kuin miten nykyaikainen edustuksellinen demokratia toimii.
Mielestäni on yhteiskunnallisen työnjaon kannalta järkevää, että joku, pienehkö joukko (enemmistön mandaatilla tietenkin) ottaa asioista kunnolla selvää ja tekee päätökset, ei niin että jokaisen pitäisi ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Miettikääpä itse miten hyvin osaisitte ottaa kantaa vaikka huomenna/tänään (siis keskiviikkona 3.10.) eduskunnassa käsiteltäviin asioihin:
- Hallituksen esitys laiksi Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 §:n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi yliopistolain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kirjastolain 12 §:n muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta
- Hallituksen esitys laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta
- Hallituksen esitys Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi
- Hallituksen esitys laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta ja laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi metsänviljelyaineiston kaupasta
Jos eläisimme suorassa demokratiassa, ehkäpä asioita käsiteltäisiin toisella tavalla, mutta silti me kaikki joutuisimme ottamaan kantaa sen tyyppisiin asioihin kuin vaikkapa metsänhoitomaksuihin, jamssin tuotantokiintiöihin, kuluttajille myytäville polymeeritekstiileille asetettaviin lujuusvaatimuksiin ja vaikkapa kalastusalusten enimmäispituuksiin. Montakohan oikeasti kiinnostaisi? Monikohan oikeasti ymmärtäisi asiasta jotain? Mielestäni on parempi, että valitsemme edustajamme, jotka ottavat asioista selvää ja tekevät päätökset sen nojalla.
Tämä ei tietenkään merkitse sitä, etteikö nykysysteemiä voisi ja pitäisikin parantaa. Toki suoria kansanäänestyksiä voisi Sveitsin malliin olla huomattavasti enemmän. Poliittista "vahtikoiratoimintaa" soisi olevan paljon enemmän, harvapa meistä tietää mitä edes "oma" kansanedustajamme on toimikautensa aikana puuhaillut, muiden tekemisestä puhumattakaan.
Markkinatalous ja demokratia kietoutuvat tietyllä tavalla yhteen, vaikka toisaalta Dani on ihan oikeassa puhuessaan niiden vastakohtaisuudestakin. Mutta demokratiassahan on kyse eräänlaisesta poliittisesta markkinataloudesta; ihmiset vaihtavat maksuvälineitä (äänet ym.) tiettyihin yhteiskunnallisiin hyödykkeisiin suoraan tai välillisesti. On ymmärretävää, että järjestelmä joka sallii kaupankäynnin yhteiksunnallisilla asioilla, sallii sen myös "perinteisillä" hyödykkeillä. Mielestäni demokratia ja markkinatalous voivat toimia hyvin ja tehokkaasti yhdessä. Nykymallissa silti ongelmia riittää.
Markkinatalouden paradoksi on, että se toimii optimaalisesti vain kun kaikilla on yhtä paljon "pelimerkkejä", jolloin kukaan ei pysty taloudellisella voimallaan kyykyttämään muita vaan systeemi oikeasti toimii kaikkien hyväksi, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus hommansa hyvin hoitamalla saada pelimerkkejä enemmän kuin kaverilla, mikä luo insentiivin toimia järkevästi ja tehokkaasti. Tuloerot siis haittaavat (puhtaan) markkinatalouden (optimaalista) toimintaa mutta toisaalta se edellyttää kuitenkin tuloerojen mahdollisuutta toimiakseen. Tähän paradoksiin on etsitty erilaisia ratkaisuja erilaisista suunnista, kuten tulonsiirroista ja progressiivisesta verotuksesta, tai toisaalta kielletty koko ongelman olemassaolo kuten oikeisto usein on tehnyt. Minulla ei ole tähän ongelmaan lopullista ratkaisua, mutta väittäisin, että tässä on kysymys jonka toimiva ratkaisu johtaa ideaaliin talousmalliin ja sitä kautta ideaaliin yhteiskuntaan: miten taata järjestelmän palkitsevuus estämättä taloudellisen vallan kasautumista?
Nykyisellään homma ei toimi, koska taloudellinen valta on polarisoitunut jyrkästi hyvin harvoille. Lisäksi erilainen lyhytnäköisten intressien ohjaama yhteiskunnallinen säätelypolitiikka pitkällä tähtäimellä pelaa vain yhteiskunnallisen eliitin pussiin, vaikka pinnalta voi näyttää siltä että joku säätelytoimenpide kuten vaikkapa konkurssin uhkaaman yhtiön pelastaminen pumppaamalla sinne valtion rahaa ja näin pelastamalla työpaikkoja on järkevää ja kaikkien etu. (Joskus näin voi jopa olla, mutta hyvin harvoin.) Tällä en tarkoita, etteikö säätely voisi olla hyödyllistäkin, mutta silloin sitä tulee ohjata pitkän aikavälin hyötyjen tavoittelu, ei välittömän hyödyn hakeminen. Tässä taas tulee esiin demokratian paradoksi: vaalikausi on pisin aikaväli jota on poliittisesti mielekästä tarkastella. Suunnitelma joka aiheuttaa lyhyellä aikavälillä pahaa mutta pitkällä (kymmeniä vuosia) paljon enemmän hyvää johtaa siihen että sen tehneet poliittiset toimijat menettävät helposti paikkansa seuraavissa vaaleissa. Luonnollisesti myös taloudellisen vallan haltijoiden halu pitää tuo valta itsellään vaikeuttaa kokonaisuuden kannalta järkevää toimintaa.
Paradoksaalisesti muuten Suomessa äänestysaktiivisuudeltaan suurimmat vaalit ovat presidentinvaalit ja pienimmät kunnallisvaalit (voi olla että Euroopan parlamentin vaaleissa on vielä hiljaisempaa mutta ei nyt sotketa sitä tähän), kun taas yksittäisen äänestäjän vaikutusmahdollisuus on täysin päinvastainen: presidentillä on vain vähän valtaa ja yksi ääni ei pressanvaaleissa paljoa paina, kun taas kunnallisvaltuutetut tekevät kuntalaisten elämään voimakkaastikin vaikuttavia päätöksiä ja kunnallisvaaleissa voi usein yksikin ääni olla ratkaiseva. Ehkäpä tämä johtuu presidentti-instituution helpommasta lähestyttävyydestä. Vaikka itse en näe presidentillä paljon virkaa nykyaikaisessa valtiossa, ja täten olen Itälän linjoilla tässä asiassa, voisin silti pitää järkevänä presidentti-instituution säilyttämistä juuri äänestäjien "sitouttamiseksi" politiikkaan.
Suora demokratia on kaunis ajatus mutta se ei toimi nyky-yhteiskunnassa. Pitää muistaa, että antiikin "demokratioissa" äänestää saivat vain vapaat miespuoliset kansalaiset, pieni murto-osa niistä joita päätökset todellisuudessa koskivat (naiset, orjat ja Ateenan/Rooman/jne. hallitsemien alueiden kansalaiset eivät saaneet äänestää). Äänten ostaminen ja myyminen ym. oli myös sallittua toisin kuin nykyään. Loppujen lopuksi siis muutama kymmenen tuhatta ihmistä päätti miljoonien, jopa kymmenien miljoonien asioista paljon epädemokraattisemmin kuin miten nykyaikainen edustuksellinen demokratia toimii.
Mielestäni on yhteiskunnallisen työnjaon kannalta järkevää, että joku, pienehkö joukko (enemmistön mandaatilla tietenkin) ottaa asioista kunnolla selvää ja tekee päätökset, ei niin että jokaisen pitäisi ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Miettikääpä itse miten hyvin osaisitte ottaa kantaa vaikka huomenna/tänään (siis keskiviikkona 3.10.) eduskunnassa käsiteltäviin asioihin:
- Hallituksen esitys laiksi Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 §:n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi yliopistolain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kirjastolain 12 §:n muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta
- Hallituksen esitys laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta
- Hallituksen esitys Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi
- Hallituksen esitys laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta ja laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta
- Hallituksen esitys laiksi metsänviljelyaineiston kaupasta
Jos eläisimme suorassa demokratiassa, ehkäpä asioita käsiteltäisiin toisella tavalla, mutta silti me kaikki joutuisimme ottamaan kantaa sen tyyppisiin asioihin kuin vaikkapa metsänhoitomaksuihin, jamssin tuotantokiintiöihin, kuluttajille myytäville polymeeritekstiileille asetettaviin lujuusvaatimuksiin ja vaikkapa kalastusalusten enimmäispituuksiin. Montakohan oikeasti kiinnostaisi? Monikohan oikeasti ymmärtäisi asiasta jotain? Mielestäni on parempi, että valitsemme edustajamme, jotka ottavat asioista selvää ja tekevät päätökset sen nojalla.
Tämä ei tietenkään merkitse sitä, etteikö nykysysteemiä voisi ja pitäisikin parantaa. Toki suoria kansanäänestyksiä voisi Sveitsin malliin olla huomattavasti enemmän. Poliittista "vahtikoiratoimintaa" soisi olevan paljon enemmän, harvapa meistä tietää mitä edes "oma" kansanedustajamme on toimikautensa aikana puuhaillut, muiden tekemisestä puhumattakaan.
Markkinatalous ja demokratia kietoutuvat tietyllä tavalla yhteen, vaikka toisaalta Dani on ihan oikeassa puhuessaan niiden vastakohtaisuudestakin. Mutta demokratiassahan on kyse eräänlaisesta poliittisesta markkinataloudesta; ihmiset vaihtavat maksuvälineitä (äänet ym.) tiettyihin yhteiskunnallisiin hyödykkeisiin suoraan tai välillisesti. On ymmärretävää, että järjestelmä joka sallii kaupankäynnin yhteiksunnallisilla asioilla, sallii sen myös "perinteisillä" hyödykkeillä. Mielestäni demokratia ja markkinatalous voivat toimia hyvin ja tehokkaasti yhdessä. Nykymallissa silti ongelmia riittää.
Markkinatalouden paradoksi on, että se toimii optimaalisesti vain kun kaikilla on yhtä paljon "pelimerkkejä", jolloin kukaan ei pysty taloudellisella voimallaan kyykyttämään muita vaan systeemi oikeasti toimii kaikkien hyväksi, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus hommansa hyvin hoitamalla saada pelimerkkejä enemmän kuin kaverilla, mikä luo insentiivin toimia järkevästi ja tehokkaasti. Tuloerot siis haittaavat (puhtaan) markkinatalouden (optimaalista) toimintaa mutta toisaalta se edellyttää kuitenkin tuloerojen mahdollisuutta toimiakseen. Tähän paradoksiin on etsitty erilaisia ratkaisuja erilaisista suunnista, kuten tulonsiirroista ja progressiivisesta verotuksesta, tai toisaalta kielletty koko ongelman olemassaolo kuten oikeisto usein on tehnyt. Minulla ei ole tähän ongelmaan lopullista ratkaisua, mutta väittäisin, että tässä on kysymys jonka toimiva ratkaisu johtaa ideaaliin talousmalliin ja sitä kautta ideaaliin yhteiskuntaan: miten taata järjestelmän palkitsevuus estämättä taloudellisen vallan kasautumista?
Nykyisellään homma ei toimi, koska taloudellinen valta on polarisoitunut jyrkästi hyvin harvoille. Lisäksi erilainen lyhytnäköisten intressien ohjaama yhteiskunnallinen säätelypolitiikka pitkällä tähtäimellä pelaa vain yhteiskunnallisen eliitin pussiin, vaikka pinnalta voi näyttää siltä että joku säätelytoimenpide kuten vaikkapa konkurssin uhkaaman yhtiön pelastaminen pumppaamalla sinne valtion rahaa ja näin pelastamalla työpaikkoja on järkevää ja kaikkien etu. (Joskus näin voi jopa olla, mutta hyvin harvoin.) Tällä en tarkoita, etteikö säätely voisi olla hyödyllistäkin, mutta silloin sitä tulee ohjata pitkän aikavälin hyötyjen tavoittelu, ei välittömän hyödyn hakeminen. Tässä taas tulee esiin demokratian paradoksi: vaalikausi on pisin aikaväli jota on poliittisesti mielekästä tarkastella. Suunnitelma joka aiheuttaa lyhyellä aikavälillä pahaa mutta pitkällä (kymmeniä vuosia) paljon enemmän hyvää johtaa siihen että sen tehneet poliittiset toimijat menettävät helposti paikkansa seuraavissa vaaleissa. Luonnollisesti myös taloudellisen vallan haltijoiden halu pitää tuo valta itsellään vaikeuttaa kokonaisuuden kannalta järkevää toimintaa.
by mekaanikko: "kuten vaikkapa konkurssin uhkaaman yhtiön pelastaminen pumppaamalla sinne valtion rahaa ja näin pelastamalla työpaikkoja on järkevää ja kaikkien etu."
Periaatteessa sitä rahaa on valtion kannalta kannattavaa pumpata sinne niin kauan, kunnes firma kokonaisuutena maksaa vähemmän veroja kuin rahaa pumpataan. Oikeastaan tuohon voisi lisätä vielä sen summan minkä firman poppoo uloslempattuna rasittaisi sossua yms palveluita.
Tietysti pumppaus saattaa vääristää kilpailua, mutta se onkin jo sitten toinen loru se.
by mekaanikko: "Markkinatalouden paradoksi on, että se toimii optimaalisesti vain kun kaikilla on yhtä paljon "pelimerkkejä", jolloin kukaan ei pysty taloudellisella voimallaan kyykyttämään muita vaan systeemi oikeasti toimii kaikkien hyväksi, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus hommansa hyvin hoitamalla saada pelimerkkejä enemmän kuin kaverilla, mikä luo insentiivin toimia järkevästi ja tehokkaasti. "
Kiiltokuvateorioissa ehkä noin, mutta markkinatalouteen kuuluvat tuloerot. Ja sitäpaitsi ne varallisuuserot tasottuu aina kummasti, kun sukuun eksyy "taidottomampi" yksilö. Harvemmin mikään köyhempää tappaa, jos jollakin sattuu syystä tai toisesta olemaan enemmän hippulaa. Kateuteen ei kuole.
Mitä tulee noihin kansanedustajiin ja vaaleihin, niin olen jokseenkin tyytyväinen, että virkamiehiä ei valita vaaleilla. Melko heppoisin perustein tai jopa pelkän pärstävärkin perusteella suuri osa kansasta tuntuu äänestävän.
Periaatteessa sitä rahaa on valtion kannalta kannattavaa pumpata sinne niin kauan, kunnes firma kokonaisuutena maksaa vähemmän veroja kuin rahaa pumpataan. Oikeastaan tuohon voisi lisätä vielä sen summan minkä firman poppoo uloslempattuna rasittaisi sossua yms palveluita.
Tietysti pumppaus saattaa vääristää kilpailua, mutta se onkin jo sitten toinen loru se.
by mekaanikko: "Markkinatalouden paradoksi on, että se toimii optimaalisesti vain kun kaikilla on yhtä paljon "pelimerkkejä", jolloin kukaan ei pysty taloudellisella voimallaan kyykyttämään muita vaan systeemi oikeasti toimii kaikkien hyväksi, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus hommansa hyvin hoitamalla saada pelimerkkejä enemmän kuin kaverilla, mikä luo insentiivin toimia järkevästi ja tehokkaasti. "
Kiiltokuvateorioissa ehkä noin, mutta markkinatalouteen kuuluvat tuloerot. Ja sitäpaitsi ne varallisuuserot tasottuu aina kummasti, kun sukuun eksyy "taidottomampi" yksilö. Harvemmin mikään köyhempää tappaa, jos jollakin sattuu syystä tai toisesta olemaan enemmän hippulaa. Kateuteen ei kuole.
Mitä tulee noihin kansanedustajiin ja vaaleihin, niin olen jokseenkin tyytyväinen, että virkamiehiä ei valita vaaleilla. Melko heppoisin perustein tai jopa pelkän pärstävärkin perusteella suuri osa kansasta tuntuu äänestävän.
Originally posted by Sampsa:
Periaatteessa sitä rahaa on valtion kannalta kannattavaa pumpata sinne niin kauan, kunnes firma kokonaisuutena maksaa vähemmän veroja kuin rahaa pumpataan. Oikeastaan tuohon voisi lisätä vielä sen summan minkä firman poppoo uloslempattuna rasittaisi sossua yms palveluita.
Bleep. Väärin. Herkkänahkaisemmat tuntemani liberalistit sanoisivat sua jo ton perusteella sosialistiksi. =)
Se firma ei toimi missään tyhjiössä. Vaikka tietyssä yksittäistapauksessa voisikin olla järkevää tukea jotain firmaa se a) vääristää kilpailua kuten itsekin sanoit ja siten rankaisee yrityksiä jotka ovat toimineet tehokkaasti ja b) johtaa markkinatalouden perusmekanismin "tee duunisi hyvin niin sulle jää enemmän liksaa" murentumiseen. Miksi yrittääkään pitää firmaa terveenä ja tehokkaana jos tietää että valtio maksaa kaikki tappiot -> nostanpa omaa palkkaani ja palkkaan kymmenen hyvännäköistä misua "sihteereiksi" ja rakennutan 800 m korkean pyramidin pääkonttoriksi, sool!
Kiiltokuvateorioissa ehkä noin, mutta markkinatalouteen kuuluvat tuloerot. Ja sitäpaitsi ne varallisuuserot tasottuu aina kummasti, kun sukuun eksyy "taidottomampi" yksilö. Harvemmin mikään köyhempää tappaa, jos jollakin sattuu syystä tai toisesta olemaan enemmän hippulaa. Kateuteen ei kuole.
Tuloeroja pitää olla mutta ne eivät saa olla liian suuria tai homma toimii optimaalisesti vain osan porukasta kannalta. Nykymeininki on jo globaalista tarkastelukulmasta plutokratiaa. Vai onko sun mielestä järkevää ja demokraattista että joku allekirjoittaneen kaltainen uusmediapelle tienaa yli 2.000 kertaa enemmän kuin joku vinkuintalainen jannu? Ei mun duuni ehkä kuitenkaan ole 2.000 kertaa arvokkaampaa, enkä mä tod. ole 2.000 kertaa fiksumpi jne. jne. Sillä vinkuintalaisella kaverilla ei ole paljon mahdollisuuksia pohtia vaikkapa kannattaako ostaa aspiriinia kipuun vai kestää ilman koska sillä ei ole varaa siihen, tai mihinkään muuhunkaan. Yritä siinä sitten rakentaa toimivaa markkinataloutta..
Mä en nyt selitä tätä juttua kauhean hyvin, mutta ymmärtänet mikä on pointtini? Markkinatalous toimii parhaiten kun tuloerot ovat aktuaalisesti minimaaliset mutta potentiaalisesti suuret. Nyt ne ovat aktuaalisesti käsittämättömän suuret. (Edelleen siis globaalilla tasolla - Suomessahan meillä on kohtuulliset tuloerot, vois toki olla vielä pienemmätkin mutta mun mielestä tää alkaa olla OK taso. Jos Suomi olisi tyhjiössä homma toimisikin ihan näppärästi vain turha ja haitallinen (huom. ei kaikki) sääntely poistamalla. Näin ei kuitenkaan ole, ja vaikka systeemi onkin suomalaisesta näkökulmasta lyhyellä tähtäimellä ihan hyvä, se ei ole sitä koko maailman kannalta eikä pitkällä tähtäimellä Suomenkaan kannalta.)
Mitä tulee noihin kansanedustajiin ja vaaleihin, niin olen jokseenkin tyytyväinen, että virkamiehiä ei valita vaaleilla. Melko heppoisin perustein tai jopa pelkän pärstävärkin perusteella suuri osa kansasta tuntuu äänestävän.
Onhan se noinkin, mutta on harhaa kuvitella että asiantuntemus jota virkamiehet edustavat, olisi jotenkin absoluuttista ja mitattavissa. On poliittinen valinta pitää toista näkemystä asiantuntevampana kuin toista. Esimerkiksi taloustieteessä on toisistaan radikaalistikin eri mieltä olevia koulukuntia. Siksi on hyvä, että linjanvedot ja suuret päätökset tekee poliittisesti valittu taho; valmistelu- ja asiantuntijatehtäviin toki kannattaa palkata ihmisiä yksin näyttöjen perusteella.
Jenkeissä on nähty mihin johtaa esim. tuomarien valitseminen vaaleilla: populistiseen oikeuskäytäntöön jossa kovimpia tuomioita jakava on suurin sankari ja varmin jatkaja seuraavalle kaudelle. Ilmeinen esimerkki siitä, että tuomareita ei pidä valita vaaleilla. Kuitenkin asiantuntijaelimillä pitää olla poliittinen kontrolli, ettei jouduta malliin jossa joku valtiollinen elin muodostuu itsenäiseksi voimatekijäksi ja alkaa ajaa omaa agendaansa, johon ei voida puuttua. (Tätähän näkyy jo nykyisellään vaikkapa valtiovarainministeriön touhuissa, joita tietysti Viinasen-Niinistön samanhenkinen linja tuskin suorastaan on haitannutkaan.)
Originally posted by Sampsa:
Periaatteessa sitä rahaa on valtion kannalta kannattavaa pumpata sinne niin kauan, kunnes firma kokonaisuutena maksaa vähemmän veroja kuin rahaa pumpataan. Oikeastaan tuohon voisi lisätä vielä sen summan minkä firman poppoo uloslempattuna rasittaisi sossua yms palveluita.
Tämä rahan pumppaaminen yritysten pystyssäpitämiseksi voi olla hyvin tuhoisaa toimintaa. Malli on tuttu varsinkin "vapaan markkintalouden" keulakuvasta USA:sta.
Otetaanpa esimerkkiyhtiö OY Ilmailuteknologia AB.
Firma tuottaa siviililentokoneita sekä sotakoneita. Noususuhdanteen aikana yritys pysyy voitokkaana, vaikka sen suuromistajat kuorivatkin paljon kermaa päältä. Homma ei kuitenkaan leviä käsiin, ja omistajat tienaavat rahaa ja vapaat markkinat toimivat, kuten pitääkin.
Sitten, esimerkiksi terroristi-iskun tai normaalin suhdannesyklin vuoksi joudutaan taantumaan. Yritys menee tappiolliseksi ja on vaarassa joutua irtisanomisiin. Tällöin valtio tukee julkisen sektorin varoista yksityistä yhtiötä nostamalla puolustusmenoja ja tilaamalla lisää hävittäjäkoneita.
Seurauksena on kilpailun vääristyminen ja julkisten varojen ohjautuminen enenevissä määrin harvojen käsiin. Tietenkin firman työntekijät maksavat veroja takaisin valtiolle, mutta
heidän palkkansa ei liene ainoa paikka, mihin tukiraha menee.
Pakko heittää kommenttia ja kyssäreitä vaik edellinenkää vastine ei oo viel valmis...
Tämä johtaa siihen, että valta keskittyy yhä tiiviimmin niiden puolueiden käsiin, jotka tätä tyytyväisyyttä lanseeraavat ja jakavat silmälappuja kansalle. Miksi ei ole perusteltua äänestää, jos on tyytyväinen edustajansa toimiin? Ei se sinne vanhoilla äänillä enää pääse.
"Kokevat", niin juuri. Kun ihminen kokee, se ei tarkoita että hän tietäisi. Oliko homoliitto-äänestys mielestäsi eduskunnan tärkeimpiä kysymyksiä?! Tässä me suuntaamme kohti spektaakkeliyhteiskuntaa, näennäisesti polttavat kysymykset peittävät alleen todellisen keskustelun. Kyllä se on niin, että sitä vilkkaammin ihmiset äänestävät, mitä tarkemmin he pystyvät oman kantansa määrittelemään.
Miksi ei sotketa? Eiköhän vaaliemme ja äänestyksen suurin vika ole siinä, ettei ole vaihtoehtoja. Joudutaan äänestämään sellaisia ehdokkaita, jotka jotkut muut ovat jo valinneet (ja palkinneet).
Myönnät sentään.
Lopputuloksen, siis kuinka moni äänestää, kannalta on aivan sama miksi joku ei äänestä, oli se sitten siksi kun ei saanut, tai siksi kun ei viitsinyt. Valtaa pitävälle eliitille se on aivan sama.
Sanotaan nyt vaikka, öö... tota?
Tossa taitaa luvut olla hiukka päin persettä, kymmeniä miljoonia ihmisiä antiikin kaupunkivaltiossa? Luulen myös tuon päättäjät/kansalaiset suhteen heikentyneen nykyaikaisessa edustuksellisessa, (lue: suhteellisessa!) "demokratiassa" huomattavasti. Muutama kymmenen ihmistä päättää kuuden miljardin ihmisen asioista.
Markkinatalouden paradoksi, kuten suunnitelmataloudenkin, on se etteivät ne toimi käytännössä, kuin korkeintaan, joko erittäin pienissä yksiköissä tai sitten täysin dominoiden koko maailmaa. Ja jälkimmäinen on yhtä kaikki teoriaa. Miksei voi haluta toimia järkevästi ja tehokkaasti muista tarkoitusperistä kuin rahasta?! Ja vielä tuo "järkevästi ja tehokkaasti", silläkin on niin monta tulkintaa, kuka sen määrittelee, enemmistö vai vähemmistö? Liian usein "järkeviä ja tehokkaita" ovat olleet ne jotka ovat kanssamme samaa mieltä, se riittänee, ja nehän nyt palkitaan muutenkin.
???Eli systeemin pitää sekä palkita (ne jotka toimivat "järkevästi ja tehokkaasti") että samalla taata rahanvallan kasautuminen??? Sekö olisi ideaali yhteiskunta? Eikös niin jo ole? Eikö ne olekaan ne "järkevät ja tehokkaat" joilla on taloudellinen valta?
Ootsä nyt varmuuden vuoks kahta eri mieltä?
Näinhän juuri tapahtuu!!!
Mutta tämä ei toteudu, kun valitaan kansanedustajia, politiikasta ei tulekaan populistista? Ilmeinen esimerkki siitä, ettei kansanedustajia pidä valita vaaleilla? Ei se vaali, vaan se valitsija. Tieto on myös populismin pahin vihollinen, miksiköhän jenkeissä on niin kuin on? Siksi, että ihmiset ensin erotellaan jo nuorina (mm. s.a.t. ja $-saldo), ja sitten massa pidetään tarkoituksellisesti pimennossa, muka-tiedolla varustettuna. Ja näin käy niille, jotka sanovat, että on niin paljon asioita joista meidän ei tule tietää, "annetaa noiden hoitaa koko homma, äänestetään me sitten homoliitoista ja muista tärkeistä asioista."
Eli valehtelu ja vastuunpakoilu yhdistettynä "hyvä veli"-järjestelmään on okei, tai ei ainakaan haittaa? Nyt pitää oikein kiroilla: vittu! Herkkänahkasimmat mun ystävistäni kutsuis sua... tai antaa olla. Eihän sinisilmäisyydestä voi tuomita ketään.
"Mitä tilalle?" Vastaus on melkee jo postissa...
Fight The Power!
- monkeyChymiömonkey..? -
Originally posted by mekaanikko:
...on mielestäni ihan perusteltua, etteivät ihmiset äänestä silloin kun ovat ihan tyytyväisiä asioiden nykytilaan eivätkä näe suuria uhkia sille.
Tämä johtaa siihen, että valta keskittyy yhä tiiviimmin niiden puolueiden käsiin, jotka tätä tyytyväisyyttä lanseeraavat ja jakavat silmälappuja kansalle. Miksi ei ole perusteltua äänestää, jos on tyytyväinen edustajansa toimiin? Ei se sinne vanhoilla äänillä enää pääse.
Kyllähän esimerkiksi juurikin äänestysaktiivisuus kasvaa silloin kun ihmiset kokevat jonkun asian tärkeäksi: jos vaikkapa "homoliitoista" olisi järjestetty kansanäänestys, luulen että kansa olisi vaivautunut uurnille paljon ahkerammin kuin vaikka jossain kunnallisvaaleissa keskimäärin.
"Kokevat", niin juuri. Kun ihminen kokee, se ei tarkoita että hän tietäisi. Oliko homoliitto-äänestys mielestäsi eduskunnan tärkeimpiä kysymyksiä?! Tässä me suuntaamme kohti spektaakkeliyhteiskuntaa, näennäisesti polttavat kysymykset peittävät alleen todellisen keskustelun. Kyllä se on niin, että sitä vilkkaammin ihmiset äänestävät, mitä tarkemmin he pystyvät oman kantansa määrittelemään.
(voi olla että Euroopan parlamentin vaaleissa on vielä hiljaisempaa mutta ei nyt sotketa sitä tähän)
Miksi ei sotketa? Eiköhän vaaliemme ja äänestyksen suurin vika ole siinä, ettei ole vaihtoehtoja. Joudutaan äänestämään sellaisia ehdokkaita, jotka jotkut muut ovat jo valinneet (ja palkinneet).
Suora demokratia on kaunis ajatus mutta se ei toimi nyky-yhteiskunnassa.
Myönnät sentään.
Pitää muistaa, että antiikin "demokratioissa" äänestää saivat vain vapaat miespuoliset kansalaiset, pieni murto-osa niistä joita päätökset todellisuudessa koskivat (naiset, orjat ja Ateenan/Rooman/jne. hallitsemien alueiden kansalaiset eivät saaneet äänestää).
Lopputuloksen, siis kuinka moni äänestää, kannalta on aivan sama miksi joku ei äänestä, oli se sitten siksi kun ei saanut, tai siksi kun ei viitsinyt. Valtaa pitävälle eliitille se on aivan sama.
...ja myöhemmin...Äänten ostaminen ja myyminen ym. oli myös sallittua toisin kuin nykyään.
Mutta demokratiassahan on kyse eräänlaisesta poliittisesta markkinataloudesta; ihmiset vaihtavat maksuvälineitä (äänet ym.) tiettyihin yhteiskunnallisiin hyödykkeisiin suoraan tai välillisesti.
Sanotaan nyt vaikka, öö... tota?
Loppujen lopuksi siis muutama kymmenen tuhatta ihmistä päätti miljoonien, jopa kymmenien miljoonien asioista paljon epädemokraattisemmin kuin miten nykyaikainen edustuksellinen demokratia toimii.
Tossa taitaa luvut olla hiukka päin persettä, kymmeniä miljoonia ihmisiä antiikin kaupunkivaltiossa? Luulen myös tuon päättäjät/kansalaiset suhteen heikentyneen nykyaikaisessa edustuksellisessa, (lue: suhteellisessa!) "demokratiassa" huomattavasti. Muutama kymmenen ihmistä päättää kuuden miljardin ihmisen asioista.
Markkinatalouden paradoksi on, että se toimii optimaalisesti vain kun kaikilla on yhtä paljon "pelimerkkejä", jolloin kukaan ei pysty taloudellisella voimallaan kyykyttämään muita vaan systeemi oikeasti toimii kaikkien hyväksi, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus hommansa hyvin hoitamalla saada pelimerkkejä enemmän kuin kaverilla, mikä luo insentiivin toimia järkevästi ja tehokkaasti.
Markkinatalouden paradoksi, kuten suunnitelmataloudenkin, on se etteivät ne toimi käytännössä, kuin korkeintaan, joko erittäin pienissä yksiköissä tai sitten täysin dominoiden koko maailmaa. Ja jälkimmäinen on yhtä kaikki teoriaa. Miksei voi haluta toimia järkevästi ja tehokkaasti muista tarkoitusperistä kuin rahasta?! Ja vielä tuo "järkevästi ja tehokkaasti", silläkin on niin monta tulkintaa, kuka sen määrittelee, enemmistö vai vähemmistö? Liian usein "järkeviä ja tehokkaita" ovat olleet ne jotka ovat kanssamme samaa mieltä, se riittänee, ja nehän nyt palkitaan muutenkin.
...tässä on kysymys jonka toimiva ratkaisu johtaa ideaaliin talousmalliin ja sitä kautta ideaaliin yhteiskuntaan: miten taata järjestelmän palkitsevuus estämättä taloudellisen vallan kasautumista?
???Eli systeemin pitää sekä palkita (ne jotka toimivat "järkevästi ja tehokkaasti") että samalla taata rahanvallan kasautuminen??? Sekö olisi ideaali yhteiskunta? Eikös niin jo ole? Eikö ne olekaan ne "järkevät ja tehokkaat" joilla on taloudellinen valta?
Nykyisellään homma ei toimi, koska taloudellinen valta on polarisoitunut jyrkästi hyvin harvoille.
Ootsä nyt varmuuden vuoks kahta eri mieltä?
Miksi yrittääkään pitää firmaa terveenä ja tehokkaana jos tietää että valtio maksaa kaikki tappiot -> nostanpa omaa palkkaani ja palkkaan kymmenen hyvännäköistä misua "sihteereiksi" ja rakennutan 800 m korkean pyramidin pääkonttoriksi, sool!
Näinhän juuri tapahtuu!!!
Jenkeissä on nähty mihin johtaa esim. tuomarien valitseminen vaaleilla: populistiseen oikeuskäytäntöön jossa kovimpia tuomioita jakava on suurin sankari ja varmin jatkaja seuraavalle kaudelle.
Mutta tämä ei toteudu, kun valitaan kansanedustajia, politiikasta ei tulekaan populistista? Ilmeinen esimerkki siitä, ettei kansanedustajia pidä valita vaaleilla? Ei se vaali, vaan se valitsija. Tieto on myös populismin pahin vihollinen, miksiköhän jenkeissä on niin kuin on? Siksi, että ihmiset ensin erotellaan jo nuorina (mm. s.a.t. ja $-saldo), ja sitten massa pidetään tarkoituksellisesti pimennossa, muka-tiedolla varustettuna. Ja näin käy niille, jotka sanovat, että on niin paljon asioita joista meidän ei tule tietää, "annetaa noiden hoitaa koko homma, äänestetään me sitten homoliitoista ja muista tärkeistä asioista."
...valtiovarainministeriön touhuissa, joita tietysti Viinasen-Niinistön samanhenkinen linja tuskin suorastaan on haitannutkaan.
Eli valehtelu ja vastuunpakoilu yhdistettynä "hyvä veli"-järjestelmään on okei, tai ei ainakaan haittaa? Nyt pitää oikein kiroilla: vittu! Herkkänahkasimmat mun ystävistäni kutsuis sua... tai antaa olla. Eihän sinisilmäisyydestä voi tuomita ketään.
"Mitä tilalle?" Vastaus on melkee jo postissa...
Fight The Power!
- monkeyChymiömonkey..? -
by mekaanikko: "Se firma ei toimi missään tyhjiössä."
Kilpailun vääristyminen on jo niin pitkä tarina, että en viitsi ottaa siihen suuremmin kantaa. Sanotaan kuitenkin sillä tavalla, että valtionkin tasolla sijoitus voidaan tehdä niin, että rahan käyttöä valvotaan. Puhuttakoon tässä yhteydessä vaikka poliittisesta pääomasijoittamisesta populistisen pumppaamisen sijaan, niin tulee konteksti vähän paremmin esille.
by mekaanikko: "Vai onko sun mielestä järkevää ja demokraattista että joku allekirjoittaneen kaltainen uusmediapelle tienaa yli 2.000 kertaa enemmän kuin joku vinkuintalainen jannu?"
Riippuu hyvin pitkälti näiden kahden yhteiskunnan vuorovaikutusmahdollisuuksista. Eihän tuota vinkuintialaista periaatteessa mikään estä vaihtamasta alaa. Voisin jopa väittää sitä ajoittain tapahtuvan. Ja sitä enemmän, mitä enemmän vuorovaikutusta.
by mekaanikko: "Kuitenkin asiantuntijaelimillä pitää olla poliittinen kontrolli, ettei jouduta malliin jossa joku valtiollinen elin muodostuu itsenäiseksi voimatekijäksi ja alkaa ajaa omaa agendaansa, johon ei voida puuttua. (Tätähän näkyy jo nykyisellään vaikkapa valtiovarainministeriön touhuissa, joita tietysti Viinasen-Niinistön samanhenkinen linja tuskin suorastaan on haitannutkaan.) "
Joo onko teikäläisellä sitten parempi kokonaisratkaisu näiden herrojen toimiin, vai oliko vain heitto?
Kilpailun vääristyminen on jo niin pitkä tarina, että en viitsi ottaa siihen suuremmin kantaa. Sanotaan kuitenkin sillä tavalla, että valtionkin tasolla sijoitus voidaan tehdä niin, että rahan käyttöä valvotaan. Puhuttakoon tässä yhteydessä vaikka poliittisesta pääomasijoittamisesta populistisen pumppaamisen sijaan, niin tulee konteksti vähän paremmin esille.
by mekaanikko: "Vai onko sun mielestä järkevää ja demokraattista että joku allekirjoittaneen kaltainen uusmediapelle tienaa yli 2.000 kertaa enemmän kuin joku vinkuintalainen jannu?"
Riippuu hyvin pitkälti näiden kahden yhteiskunnan vuorovaikutusmahdollisuuksista. Eihän tuota vinkuintialaista periaatteessa mikään estä vaihtamasta alaa. Voisin jopa väittää sitä ajoittain tapahtuvan. Ja sitä enemmän, mitä enemmän vuorovaikutusta.
by mekaanikko: "Kuitenkin asiantuntijaelimillä pitää olla poliittinen kontrolli, ettei jouduta malliin jossa joku valtiollinen elin muodostuu itsenäiseksi voimatekijäksi ja alkaa ajaa omaa agendaansa, johon ei voida puuttua. (Tätähän näkyy jo nykyisellään vaikkapa valtiovarainministeriön touhuissa, joita tietysti Viinasen-Niinistön samanhenkinen linja tuskin suorastaan on haitannutkaan.) "
Joo onko teikäläisellä sitten parempi kokonaisratkaisu näiden herrojen toimiin, vai oliko vain heitto?
by mekaanikko:
"Vai onko sun mielestä järkevää ja demokraattista että joku allekirjoittaneen kaltainen uusmediapelle tienaa yli 2.000 kertaa enemmän kuin joku vinkuintalainen jannu?"
ja Sampsa:
Riippuu hyvin pitkälti näiden kahden yhteiskunnan vuorovaikutusmahdollisuuksista. Eihän tuota vinkuintialaista periaatteessa mikään estä vaihtamasta alaa. Voisin jopa väittää sitä ajoittain tapahtuvan. Ja sitä enemmän, mitä enemmän vuorovaikutusta.
Periaatteessa muakaan ei mikään estä muuttamasta kuuhun, käytännön näkökulmasta asiaa tarkastellessa voidaan tosin ajatella että sitä vinkuintialaista estää vaihtamasta alaa muun muassa sosiaalinen asema, olemattomat mahdollisuudet kouluttaa itseään ja ennen kaikkea jatkuva tarve saada ne muutamat pennit, jotta ei joudu kadulle kerjäämään.
Markkinatalous ja demokratia ei ole kumpikaan toimimattomia järjestelmiä, ne tekee toimimattomaksi opitut ominaisuudet;
ylimääräisen rahan himo, ja olemattomasta itsetunnosta kumpuava vallanhimo. Markkinatalouden toiminta muuttuisi radikaalisti, jos tarpeetonta omaisuutta hamuavat yksilöt poistettaisiin siitä.
Mun nähdäkseni pahin ongelma on se, että suuren maallisen omaisuuden päällä istuminen koetaan tavoittelemisen arvoisena. Tämä johtaa siihen, että kyvykkäimmät yksiloöt hakeutuvat mahdollisimman paljon rahaa tuottaviin tehtäviin. Nämä tehtävät saavat huippuyksilöiden suurempien vaikutusmahdollisuuksien ansiosta pitkällä aikavälillä ylikorostuneen aseman yhteiskunnassa - verrattuna esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeämpiin tehtäviin.
Tämä ristiriita on nähtävissä jo meidänkin yhteiskunnassamme, jossa terveydenhuoltoalan ammattilaiset kuuluvat "alempaan yhteiskuntaluokkaan" kuin esimerkiksi omassa pikku fantasiamaailmassaan elävät mainosalan ammattilaiset.
Koska tarpeettoman materian ja vaihdon välineen omistaminen koetaan lähtökohtana onnelliselle elämälle, yhä suuremmat massat antautuvat tavoittelemaan niitä. Tämä näkyy väistämättä demokraattisessa päätöksenteossa, jossa tehdään enemmistöpohjaisia päätöksiä.
Ainoita toivonkipinöitä tällä hetkellä on informaatioyhteiskunnan mukanaan tuoma aiempaa laajempi tiedostaminen, ja jopa muodikkaana nähtävä "vasemmistolaisten" arvojen paluu. Mä toivon et jossain vaiheessa tilanne ois ees 50/50, vihreät+vasemmistolaiset vs. kokoomuslaisuus... kai sitä mammonanpalvontaakin pitää olla, jo ei muuten niin pelkän ideologiadiversiteetin säilyttämiseks?
Aika paljon on kiinni siitä, mitä me tullaan opettamaan omille lapsillemme. Moni mun ikätovereista ja entisistä parhaista frendeistä on nielly hyvin pitkälti pureskelematta vanhempiensa (ja mainosmiesten, elokuvantekijöiden ym, ym) unelmat, eikä kasvatuksen merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen suurimpana tekijänä voi siks liikaa korostaa -jos haluutte, et teiän penskat himoitsee kiilteleviä autoja ja unelmoi urasta liituraitapuvussa, niin kantsii kattoo et ne ei tuu mun luokalle
:jii:
Originally posted by pakana:
Markkinatalouden toiminta muuttuisi radikaalisti, jos tarpeetonta omaisuutta hamuavat yksilöt poistettaisiin siitä.
Mun nähdäkseni pahin ongelma on se, että suuren maallisen omaisuuden päällä istuminen koetaan tavoittelemisen arvoisena.
Siis ihminen ei voi olla enempää samaa mieltä. Meidän länsimaistuneemme yhteiskunnan arvot on liian 'amerikkalaiset' jolloin raha on ainoa mitä kunnioitetaan ja halutaan. Se määrää liikaa meidän elämämäämme. 'Lännessä' ja 'sivistyneissä' valtioissa elää liian vahvana rahan valta. Asennemuutoksen alkutuulet ovat jo puhaltaneet: Attac ja muut globalisaatiota ja yltiökapitalismia vastustavat organisaatiot. Toivottavasti yleinen ymmärrys leviää ja ihmiset eivät vajoa 'vapaaehtoiseen tietämättömyyteen' kapitalismin ongelmista ja arvotyhjiöistä.
Vikahan ei ole kapitalismissa vaan ihmisissä, jotka toteuttavat sitä.
Originally posted by H.Abismo:
Miksi ei ole perusteltua äänestää, jos on tyytyväinen edustajansa toimiin? Ei se sinne vanhoilla äänillä enää pääse.
Jos mielestäsi kaikki asiat ovat hyvin nyt etkä näe mitään uhkaa sille etteivät ne olisi vastakin, miksi äänestää? Mä en sano itse ajattelevani näin mutta varsin moni uskoakseni ajattelee. Kyllä mä itse olen äänestänyt joka ikisissä vaaleissa joissa mulla on ollut äänioikeus, ja kovasti agitoinut poliittisesti passiivisempia kavereitanikin vaaliuurnille. Silti mä ymmärrän ihan hyvin miksi monet ihmiset eivät äänestä - tuo aiemmin esittämäni syy on yksi, monia muitakin on. Eri ihmiset äänestävät tai jättävät äänestämättä eri syistä.
"Kokevat", niin juuri. Kun ihminen kokee, se ei tarkoita että hän tietäisi. Oliko homoliitto-äänestys mielestäsi eduskunnan tärkeimpiä kysymyksiä?! Tässä me suuntaamme kohti spektaakkeliyhteiskuntaa, näennäisesti polttavat kysymykset peittävät alleen todellisen keskustelun. Kyllä se on niin, että sitä vilkkaammin ihmiset äänestävät, mitä tarkemmin he pystyvät oman kantansa määrittelemään.
Ei, homoliitto-äänestys ei ole tärkein asia jota eduskunta on vaikkapa tänä vuona käsitellyt. Ei tosin mikään ihan vähäpätöinenkään. Se on kuitenkin sellainen asia, johon useimmat ihmiset osaavat ottaa kantaa, suuntaan tai toiseen, ja jolla koetaan olevan merkittävä vaikutus omaan toimintaympäristöön.
Sinäkö tiedät, mikä on OIKEASTI tärkeää? Kansan enemmistö on väärässä? Olen, vaikka sitkeästi yrität itsellesi muuta uskotella, todella monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta en silti ole niin ylimielinen että nostaisin oman mielipiteeni joksikin absoluuttiseksi totuudeksi kuten itse yrität nyt tehdä. Asioiden tärkeys on hyvin subjektiivinen juttu. Jos enemmistö on sitä mieltä että asia X on tärkeä niin sitten se on. Demokratia eli enemmistön valta on paras systeemi jota meillä toistaiseksi on, joten parempi hyväksyä myös sen varjopuolet.
Miksi ei sotketa? Eiköhän vaaliemme ja äänestyksen suurin vika ole siinä, ettei ole vaihtoehtoja. Joudutaan äänestämään sellaisia ehdokkaita, jotka jotkut muut ovat jo valinneet (ja palkinneet).
En ottanut Euroopan parlamentin vaaleja mukaan tarkasteluun, koska niissä äänestysaktiivisuuden laimeus korreloi sen kanssa että europarlamentaarikoilla on hyvin vähän valtaa ja yksi ääni merkitsee melko vähän, toisin kuin pressanvaaleissa ja kunnallisvaaleissa joissa suhde oli kääntynyt "väärin päin".
Mitä sä tarkoitat sillä, että äänestetään ehdokkaita, jotka jotkut muut ovat valinneet? Kyllähän (melkein) kuka tahansa saa ryhtyä ehdokkaaksi. Suhteellinen vaalitapa toki suosii jossain määrin isompia vaaliliittoja (useimmiten puolueita, mutta vaaliliitto voi olla muunkinlainen kuin puoluemuotoinen), mutta mikään ei estä myöskään perustamasta sellaista tai jopa puoluetta jos saa tarpeeksi samanmielisiä kasaan. Fakta vain on, että ihmiset yleensä äänestävät vakiintuneita puolueita. Mistä tämä johtuu, onkin sitten toinen kysymys. Sun mielestä kenties taustalla on yhteiskunnallisen eliitin salaliitto ja proletaarien kusettaminen, mun mielestä ehkä jotain muuta.
Lopputuloksen, siis kuinka moni äänestää, kannalta on aivan sama miksi joku ei äänestä, oli se sitten siksi kun ei saanut, tai siksi kun ei viitsinyt. Valtaa pitävälle eliitille se on aivan sama.
No ei tod. ole. Jos joku ei äänestä siksi että on tyytyväinen nykymeininkiin on ihan eri juttu kuin se ettei joku äänestä siksi ettei hänellä ole äänioikeutta.
Sanotaan nyt vaikka, öö... tota?
Okei, myönnän että ilmaisin itseäni tässä epäselvästi. Muotoilen uusiksi:
Nykymuotoisessa demokratiassa (käytän tätä sanaa sen kiistanalaisuudesta huolimatta yksinkertaisuuden vuoksi) poliittiset "markkinat" ja muiden hyödykkeiden markkinat on erotettu toisistaan: et saa ostaa tai myydä rahalla, tavaralla, palveluksilla jne. ääniä. Toki demokratia toimii kuten markkinatalous, mutta erona on, että jokaisella on yhtä paljon "pelimerkkejä" (1 ääni kullakin), toisin kuin hyödykemarkkinoilla, joilla varallisuuserot ovat valtavat. Nykyaikaisessa (1776-> ) demokratiassa on pyritty rajaamaan taloudellisen vallan painoarvoa kieltämällä vaihto näiden kahden markkinan välillä. Käytännössä valitettavasti taloudellinen valta edelleenkin helpottaa poliittisen vallan saamista, mutta onneksi sentään vähemmässä määrin kuin antiikin aikaan.
Tossa taitaa luvut olla hiukka päin persettä, kymmeniä miljoonia ihmisiä antiikin kaupunkivaltiossa?
Tarkoitin siis esim. Rooman valtakunnan parhaimmillaan yli 60 miljoonaa asukasta, joiden asioista päätti pieni Rooman kansalaisten eliitti. Tää oli kylläkin jo keisarivallan aikaan, voi olla ettei demokratian aikana alamaisia ihan näin paljoa ollut.
Luulen myös tuon päättäjät/kansalaiset suhteen heikentyneen nykyaikaisessa edustuksellisessa, (lue: suhteellisessa!) "demokratiassa" huomattavasti. Muutama kymmenen ihmistä päättää kuuden miljardin ihmisen asioista.
Ketkäköhän ne muutama kymmenen ihmistä ovat jotka päättävät yli maailman satojen tuhansien parlamentaarikoiden ja miljoonien paikallispäättäjien?
Miksei voi haluta toimia järkevästi ja tehokkaasti muista tarkoitusperistä kuin rahasta?! Ja vielä tuo "järkevästi ja tehokkaasti", silläkin on niin monta tulkintaa, kuka sen määrittelee, enemmistö vai vähemmistö?
Totta kai on poliittinen valinta sanoa tätä tai tuota tapaa toimia tehokkaaksi ja järkeväksi, mutta useimmat ovat kai siitä yhtä mieltä että olisi mielekästä pyrkiä siihen että pystyttäisiin tuottamaan mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman pienellä pahalla; talouteen sovellettuna siis mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman pienillä resursseilla. Optimitilanteessa markkinatalous on erittäin hyvä tuottamaan paljon hyödykkeitä pienillä aineellisilla resursseilla ja työmäärällä. Ongelmia tulee mm. ympäristökysymyksistä, joiden ratkaisu vaatii valtion sääntelyä (itse uskon rankkaan haittaverotukseen tehokkaimpana ratkaisuna) sekä varallisuuden kasautumisesta joka johtaa siihen ettei järjestelmä enää tuotakaan kaikkien kannalta optimaalista ratkaisua, vaan ainoastaan rikkaiden. Tämä on siis nykytilanne, josta pitäisi ehdottomasti pyrkiä pois.
Rahahan on vain yksi tapa asettaa erilaisia asioita vertailukelpoiseen asemaan. On paljon yksinkertaisempaa käyttää rahaa kuin yrittää sopeuttaa samaan järjestelmään valtava määrä erilaisia, ei-yhteismitallisia hyödykkeitä kuten vaikka perunoita, lentokoneita, kirjallisuutta ja hiustenleikkuuta. Tavoite ei tietenkään ole optimoida järjestelmää rahan näkökulmasta, koska eihän raha ole mikään itseisarvo, se on väline. Ideana on rakentaa systeemi, joka olisi optimaalinen kokonaisuuden näkökulmasta. Hyödykkeet ja palvelut ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia, siitä ei pääse mihinkään. On järkevää, että niitä voidaan käsitellä jotenkin yhteismitallisesti. Toki rahataloudessa on omat ongelmansa, eikä kaikkea voi mitata rahassa. Silti se on mielestäni paljon toimivampi systeemi kuin mikään ainakaan minun tuntemani vaihtoehto. Rahataloushan ei missään nimessä ole synonyymi markkinataloudelle, saati sitten nykymuotoiselle kapitalismille. Markkinatalous mielestäni on kuitenkin toimiva järjestelmä *oikein rakennettuna* ja nykykapitalismi taas sen kieroutunut, kaoottinen muoto joka on surkea kompromissi joka ei tyydytä uskoakseni täysin ketään paitsi niitä jotka onnistuvat sitä tehokkaasti lypsämään omiin tarkoituksiinsa.
???Eli systeemin pitää sekä palkita (ne jotka toimivat "järkevästi ja tehokkaasti") että samalla taata rahanvallan kasautuminen??? Sekö olisi ideaali yhteiskunta? Eikös niin jo ole? Eikö ne olekaan ne "järkevät ja tehokkaat" joilla on taloudellinen valta?
Mulla oli tossa paha ajatusvirhe.. Tarkoitin siis tietenkin "miten taata järjestelmän palkitsevuus ilman että taloudellisen valta pääsee kasautumaan". Pahoittelen sekaannusta. Aiemmin samassa pätkässä kirjoittamani valossa lienee kuitenkin kohtuullisen ilmeistä että tarkoitin tietenkin tätä näin päin.
Kyllä, nykytilanne on juuri sellainen, että taloudellinen valta kasautuu ja se on paska juttu. Siitä pitäisi päästä eroon. Ongelma on kuitenkin siinä, että useimmat ratkaisumallit tappavat myös järjestelmän palkitsevuuden ja johtavat tilanteeseen jossa tehokas (ikävän kuuloinen sana, tässä tarkoitan tehokkuutta siis laajimmassa utilitaristisessa merkityksessä: tehokkuus on sitä että pienellä haitalla tuotetaan paljon hyvää) toiminta ei ole kannattavaa, mikä ei ole kenenkään etu.
Ootsä nyt varmuuden vuoks kahta eri mieltä?
En, ks. yllä.
Näinhän juuri tapahtuu!!!
Aivan. Nykymalli onkin paska kompromissi jossa markkinatalouden pahemmat puolet pääsevät jylläämään.
Mutta tämä ei toteudu, kun valitaan kansanedustajia, politiikasta ei tulekaan populistista?
No juu ja ei. Valitettavasti parempaakaan ratkaisua tähän ei ole. Kyllä, populismi on iso ongelma politiikassa. Mutta tuomarintyön ei pitäisi olla mielestäni politiikkaa, vaan lähinnä lain mekaanista soveltamista. Lain säätäminen on politiikkaa, sen soveltaminen ei.
Eli valehtelu ja vastuunpakoilu yhdistettynä "hyvä veli"-järjestelmään on okei, tai ei ainakaan haittaa?
Tarkoitin kommenttini sarkastiseksi ilmeisesti siinä onnistumatta. Ei, minusta ei ole hyvä että VM:n virkamiehet ovat rakentaneet puolittain salaa omaa poliittista agendaansa ministeriensä siunauksella.
"Mitä tilalle?" Vastaus on melkee jo postissa...
Odotan mielenkiinnolla..
Originally posted by Sampsa:
Kilpailun vääristyminen on jo niin pitkä tarina, että en viitsi ottaa siihen suuremmin kantaa. Sanotaan kuitenkin sillä tavalla, että valtionkin tasolla sijoitus voidaan tehdä niin, että rahan käyttöä valvotaan. Puhuttakoon tässä yhteydessä vaikka poliittisesta pääomasijoittamisesta populistisen pumppaamisen sijaan, niin tulee konteksti vähän paremmin esille.
Mun mielestä yksittäisen firman tukeminen on pääsääntöisesti erittäin huono idea. Jos otetaan vaikkapa tällainen ajankohtainen aihe kuin lentoyhtiöiden uhkaavat konkurssit: jos katsotaan oikeasti että intressi on niin suuri että tukitoimiin pitää ryhtyä, mielestäni koko alan rakenteellinen subventio on huomattavasti parempi ratkaisu kuin yksittäisen sairaan firman tukeminen. Silloin kun suoraa tukemista tapahtuu, sen pitäisi ehdottomasti tapahtua suunnatun osakeannin muodossa. Ilmainen raha sairaille firmoille kuten vaikkapa kotimainen SKOP-keissi on aivan perseestä.
Lentoyhtiöitä mun mielestä ei tod. pitäis tukea kyllä lainkaan. Jo puhtaasti markkinataloudellisessa mielessä ilman mitään muita näkökohtia tällä hetkellä lentoliikenteessä on kohtuuton ylikapasiteetti, jota muutama yritysruumis mukavasti tasottaisi. Ympäristönäkökohdat taas puoltaisivat lentoyhtiöiden huomattavasti rankempaakin kurittamista.
Eihän tuota vinkuintialaista periaatteessa mikään estä vaihtamasta alaa.
Toivon, ettet itsekään usko tuohon.
Joo onko teikäläisellä sitten parempi kokonaisratkaisu näiden herrojen toimiin, vai oliko vain heitto?
No vois vaikka aloittaa siitä että jättää politikoinnin poliitikoille ja keskittyy tottelemaan annettuja määräyksiä. Täysin ottamatta kantaa niihin ratkaisuihin joita on tehty, päätökset olisi pitänyt tehdä poliittisella tasolla demokraattisesti valittujen päättäjien toimesta eikä runnomalla virkamiesten toimesta. Toki monet poliitikot ovat tyytyväisiä kun eivät ole joutuneet tekemään ikäviä päätöksiä vaan ne on tehty heidän puolestaan ja he voivat vain levitellä käsiään ja esittää myötätuntoista.
Kyllä mulla moniin yksittäisiin tehtyihin päätöksiinkin olisi sanomista. Miten olis vaikka tällainen: "Nyt on laskusuhdanne. Pitää leikata veroja jotta kulutus elpyy. Pitää lyhentää velkaa etteivät velanhoitomaksut räjähdä käsiin." "Nyt on noususuhdanne. Nyt on varaa leikata veroja ja lyhentää velkaa." "Nyt on taas laskusuhdanne. Nyt pitää taas leikata veroja.." jne. Mun mielestä on ihan vitun törkeetä että samaan aikaan leikataan veroja ja lyhennetään velkaa ja levitellään käsiä kun ei rahat muka riitä peruspalveluihin. En sano, että velkaa ei saisi lyhentää *jos siihen on varaa* - mun mielestä nyt ei välttämättä ole, mutta verojen leikkaaminen ja samaan aikaan peruspalveluista karsiminen on törkeetä.
Ja ennen kuin kerkiät haukkumaan sosiaalipummiksi niin voin kertoa että olen kyllä siellä maksajapuolella, veroprosentti on yli 30. Maksaisin mieluusti pari prossaa lisääkin jos sillä voitaisiin taata peruspalveluiden riittävyys.
by pakana: "Periaatteessa muakaan ei mikään estä muuttamasta kuuhun"
No ei. Mutta toisaalta on kyseenalaista silloin verrata kuun ja maan asukkaan elintasoa, jos yhteyttä ei ole.
by pakana: "Mun nähdäkseni pahin ongelma on se, että suuren maallisen omaisuuden päällä istuminen koetaan tavoittelemisen arvoisena. "
Tuohan suuri omaisuus mukanaan ihan reaalisestikin tiettyjä etuja. Tosin raha on vain vaihdon väline ja se kannattaa muistaa.
by pakana: "Markkinatalouden toiminta muuttuisi radikaalisti, jos tarpeetonta omaisuutta hamuavat yksilöt poistettaisiin siitä. "
On mullakin muutama ihmisryhmä jonka voisin poistattaa, mutta se siitä.
by mekaanikko: "Sinäkö tiedät, mikä on OIKEASTI tärkeää? Kansan enemmistö on väärässä? "
No jos verrataan vaikka uutta perustuslakia, budjettisuunnitelmaa ja homoliittoja keskenään, niin... Kyllä tärkeyttä pystytään ihan tieteellisestikin mittaamaan vaikka sidosryhmien kautta, eli kuinka moneen tapaukseen päätöksellä on vaikutusta. Leipä ja sirkushuvit pitää jokseenkin hyvin paikkansa tänäkin päivänä vai voitko sen kieltää?
No ei. Mutta toisaalta on kyseenalaista silloin verrata kuun ja maan asukkaan elintasoa, jos yhteyttä ei ole.
by pakana: "Mun nähdäkseni pahin ongelma on se, että suuren maallisen omaisuuden päällä istuminen koetaan tavoittelemisen arvoisena. "
Tuohan suuri omaisuus mukanaan ihan reaalisestikin tiettyjä etuja. Tosin raha on vain vaihdon väline ja se kannattaa muistaa.
by pakana: "Markkinatalouden toiminta muuttuisi radikaalisti, jos tarpeetonta omaisuutta hamuavat yksilöt poistettaisiin siitä. "
On mullakin muutama ihmisryhmä jonka voisin poistattaa, mutta se siitä.
by mekaanikko: "Sinäkö tiedät, mikä on OIKEASTI tärkeää? Kansan enemmistö on väärässä? "
No jos verrataan vaikka uutta perustuslakia, budjettisuunnitelmaa ja homoliittoja keskenään, niin... Kyllä tärkeyttä pystytään ihan tieteellisestikin mittaamaan vaikka sidosryhmien kautta, eli kuinka moneen tapaukseen päätöksellä on vaikutusta. Leipä ja sirkushuvit pitää jokseenkin hyvin paikkansa tänäkin päivänä vai voitko sen kieltää?
by mekaanikko: ". Tässä taas tulee esiin demokratian paradoksi: vaalikausi on pisin aikaväli jota on poliittisesti mielekästä tarkastella. Suunnitelma joka aiheuttaa lyhyellä aikavälillä pahaa mutta pitkällä (kymmeniä vuosia) paljon enemmän hyvää johtaa siihen että sen tehneet poliittiset toimijat menettävät helposti paikkansa seuraavissa vaaleissa."
by mekaanikko: "Täysin ottamatta kantaa niihin ratkaisuihin joita on tehty, päätökset olisi pitänyt tehdä poliittisella tasolla demokraattisesti valittujen päättäjien toimesta eikä runnomalla virkamiesten toimesta. "
Jos ottaa huomioon ikärakenteen ja verokertymän arvioidun muutoksen, onko velan leikkaaminen hyvä vai paha asia? Ovatko kyseiset poliitikot ja virkamiehet ajaneet huonoja asioita velkaa leikatessaan tahi toimineet yhden vaalikauden tasolla?
Saatat kohta saada joka tapauksessa sen pari prosenttia helpostikin lisää.
[ 03 October 2001: Message edited by: Sampsa ]
by mekaanikko: "Täysin ottamatta kantaa niihin ratkaisuihin joita on tehty, päätökset olisi pitänyt tehdä poliittisella tasolla demokraattisesti valittujen päättäjien toimesta eikä runnomalla virkamiesten toimesta. "
Jos ottaa huomioon ikärakenteen ja verokertymän arvioidun muutoksen, onko velan leikkaaminen hyvä vai paha asia? Ovatko kyseiset poliitikot ja virkamiehet ajaneet huonoja asioita velkaa leikatessaan tahi toimineet yhden vaalikauden tasolla?
Saatat kohta saada joka tapauksessa sen pari prosenttia helpostikin lisää.
[ 03 October 2001: Message edited by: Sampsa ]
Eli Marx oli sittenkin oikeassa, kapitalismi on rakenteellisesti virheellinen järjestelmä ilman tiukkaa yhteiskunnallista tasaus-ja korjaustoimintaa. Vallan keskittyminen, kartellit, monopolit, oligopolit, rikkaiden muthafuckereiden yritysten ristiomistaminen on nykytodellisuutta. Maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä voi lähteä suoraan luettelemaan varallisuuden ja Bushin administraatiossa olevan vaikutusvallan mukaan: Gates, Allen, Buffet, Cheney....
Kuitenkin demokratiaa, jonka pitäisi kontrolloida kapitalismin päätöntä kanaa voidaan nykyisessä spektaakkeliyhteiskunnassa helposti manipuloida. Äänestäjiä voidaan näköjään helposti kusettaa antamalla heille leipää, sirkushuveja ym. syyllistämällä heitä laiskoiksi, tyhmiksi, saamattomaksi ja vakuuttaa heidän sillä että nykyjärjestelmä on hyvä... ne joilla on eniten vaikutusvaltaa ja rahaa ovat oikeassa ja ansaitsevat sen vallan.
Tuloksena onkin vääristynyt markkinafasismi, jota ajavat vallanhimoiset lyhytnäköisen aggressiiviset tyypit, joille empatia on jotakin todella vierasta. Jos valittavana on Niinistö, Lipponen ja Aho kun Sailas puhuu velan maksun tärkeydestä ja pelottelee muutenkin vaikka jollain brain drainilla, eläkkeen maksun vaikeudella, työttömyyden kasvulla, kilpailussa jälkeen jäämisellä tai vastaavalla porvarillisella uhkakuvalla - mikä saa taas kansan ruotuun - niin mitä väliä oikein jollain tavallisella pulliaisella on äänestää? Koko systeemi on tehty niin sekavaksi, kieroksi ja monimutkaiseksi kaikkine liittoumineen että monet ei oikein jaksa...
Nykyinen edustuksellinen demokratia hukkuu eduskunnan kieroilujen syövereihin eikä edusta kuin pientä osaa kansasta.
Sikäli joku parempi järjestelmä olisi ajankohtainen. Ken Knabb puhui neuvostoista ja Arthur Lyon Dahl Bahai uskonnon kaltaisesta monitasoisesta maailmanlaajuisesta lokaaliseen toimivasta feedback järjestelmästä.
Ideaalin markkinan, eli ei-vääristyneen markkinan toiminta, vaatisi aivan älyttömän määrän säätelyä ja erittäin vahvan ja objektiivisen lainsäädännön. Kapitalismissakin voittajat pääsevät nitistämään kilpailijoitaan, vääristämään markkinoita ja päättämään yhteiskunnan ehdoista. Ahneus, itsekkyys ja lyhytnäköinen luonnon tuhoaminen ovat ne arvot joita tässä systeemissä eniten palkitaan.
Sikäli koko tämän hetkinen ihmiskunta ja länsimainen sivilisaatio ovat syvästi perseestä eikä tämä paljon paremmaksi muutu, koska köyhät köyhenee, tuloerot kasvaa, luonto tuhoutuu lisää, väestö kasvaa n. 80 miljoonaa vuodessa ym. kivaa....
Ja on helvetin väärin leikata terveydenhoidosta velan maksamiseksi...eikö sitä velkaa tullut juuri hyvin paljon 80-luvun kasinotaloudesta. Kapitalismi hoitaa surkeasti terveydenhuoltoa, joukkoliikennettä ja kun mekanismi toimii että haitat ulkoistetaan yhteiseksi ja voitot viedään kotiin niin vaaditaan melkoista skarppiutta ja asennetta ihmisiltä taistellakseen oikeuksistaan. Ja monet fiksutkin tarttuvat liian helposti siihen samaan nihilismiin ja elävät elämänsä kyyniseen loppuunsa napaansa tuijottamalla...
Kuitenkin demokratiaa, jonka pitäisi kontrolloida kapitalismin päätöntä kanaa voidaan nykyisessä spektaakkeliyhteiskunnassa helposti manipuloida. Äänestäjiä voidaan näköjään helposti kusettaa antamalla heille leipää, sirkushuveja ym. syyllistämällä heitä laiskoiksi, tyhmiksi, saamattomaksi ja vakuuttaa heidän sillä että nykyjärjestelmä on hyvä... ne joilla on eniten vaikutusvaltaa ja rahaa ovat oikeassa ja ansaitsevat sen vallan.
Tuloksena onkin vääristynyt markkinafasismi, jota ajavat vallanhimoiset lyhytnäköisen aggressiiviset tyypit, joille empatia on jotakin todella vierasta. Jos valittavana on Niinistö, Lipponen ja Aho kun Sailas puhuu velan maksun tärkeydestä ja pelottelee muutenkin vaikka jollain brain drainilla, eläkkeen maksun vaikeudella, työttömyyden kasvulla, kilpailussa jälkeen jäämisellä tai vastaavalla porvarillisella uhkakuvalla - mikä saa taas kansan ruotuun - niin mitä väliä oikein jollain tavallisella pulliaisella on äänestää? Koko systeemi on tehty niin sekavaksi, kieroksi ja monimutkaiseksi kaikkine liittoumineen että monet ei oikein jaksa...
Nykyinen edustuksellinen demokratia hukkuu eduskunnan kieroilujen syövereihin eikä edusta kuin pientä osaa kansasta.
Sikäli joku parempi järjestelmä olisi ajankohtainen. Ken Knabb puhui neuvostoista ja Arthur Lyon Dahl Bahai uskonnon kaltaisesta monitasoisesta maailmanlaajuisesta lokaaliseen toimivasta feedback järjestelmästä.
Ideaalin markkinan, eli ei-vääristyneen markkinan toiminta, vaatisi aivan älyttömän määrän säätelyä ja erittäin vahvan ja objektiivisen lainsäädännön. Kapitalismissakin voittajat pääsevät nitistämään kilpailijoitaan, vääristämään markkinoita ja päättämään yhteiskunnan ehdoista. Ahneus, itsekkyys ja lyhytnäköinen luonnon tuhoaminen ovat ne arvot joita tässä systeemissä eniten palkitaan.
Sikäli koko tämän hetkinen ihmiskunta ja länsimainen sivilisaatio ovat syvästi perseestä eikä tämä paljon paremmaksi muutu, koska köyhät köyhenee, tuloerot kasvaa, luonto tuhoutuu lisää, väestö kasvaa n. 80 miljoonaa vuodessa ym. kivaa....
Ja on helvetin väärin leikata terveydenhoidosta velan maksamiseksi...eikö sitä velkaa tullut juuri hyvin paljon 80-luvun kasinotaloudesta. Kapitalismi hoitaa surkeasti terveydenhuoltoa, joukkoliikennettä ja kun mekanismi toimii että haitat ulkoistetaan yhteiseksi ja voitot viedään kotiin niin vaaditaan melkoista skarppiutta ja asennetta ihmisiltä taistellakseen oikeuksistaan. Ja monet fiksutkin tarttuvat liian helposti siihen samaan nihilismiin ja elävät elämänsä kyyniseen loppuunsa napaansa tuijottamalla...
by Dani Cior: "Kuitenkin demokratiaa, jonka pitäisi kontrolloida kapitalismin päätöntä kanaa voidaan nykyisessä spektaakkeliyhteiskunnassa helposti manipuloida. Äänestäjiä voidaan näköjään helposti kusettaa antamalla heille leipää, sirkushuveja ym. syyllistämällä heitä laiskoiksi, tyhmiksi, saamattomaksi ja vakuuttaa heidän sillä että nykyjärjestelmä on hyvä... ne joilla on eniten vaikutusvaltaa ja rahaa ovat oikeassa ja ansaitsevat sen vallan."
En mä näe kuinka toi poikkeaisi yhtään historiasta. Ja vaikka järjestelmä olisi sosialismi, niin kyllä sieltä silti olisi aika helppoa nimetä ne henkilöt, joilla on enemmmän valtaa kuin muilla.
Onko Hra Sailas nyt leimattu oman edun tavoittelijaksi vain sen takia, että hän sattuu miettimään miten päätökset vaikuttavat esim. 20 vuoden päähän?
Jos Sailaan jorinat kiinnostavat kannattaa lukea esim. http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/julkaisut/terfoorumi/sailas.htm Tuossa on muutenkin kuvattu talouden nykytila jokseenkin hyvin.
En mä näe kuinka toi poikkeaisi yhtään historiasta. Ja vaikka järjestelmä olisi sosialismi, niin kyllä sieltä silti olisi aika helppoa nimetä ne henkilöt, joilla on enemmmän valtaa kuin muilla.
Onko Hra Sailas nyt leimattu oman edun tavoittelijaksi vain sen takia, että hän sattuu miettimään miten päätökset vaikuttavat esim. 20 vuoden päähän?
Jos Sailaan jorinat kiinnostavat kannattaa lukea esim. http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/julkaisut/terfoorumi/sailas.htm Tuossa on muutenkin kuvattu talouden nykytila jokseenkin hyvin.
Niin ja jos tuo Suomen taloudenhoito jotenkin huolestuttaa kannattaa käydä osoitteessa http://www.otakantaa.fi jos ei puhelimesta tykkää.
Originally posted by Sampsa:
Onko Hra Sailas nyt leimattu oman edun tavoittelijaksi vain sen takia, että hän sattuu miettimään miten päätökset vaikuttavat esim. 20 vuoden päähän?
Ehkä miten ne vaikuttavat Sailas-familyn ja sen frendien mahdollisuuksiin saada lisää fyffeä ja ylläpitää porvarillisen makeaa elämää lintukodossaan. Sailaksen ja Niinistön kaltaiset 'köyhät kyykkyyn' liberalistit ovat äärimmäisiä oman edun tavoittelijoita ja tuskin ajattelevat kovinkaan monen vuoden jänteellä.