yleinen yhteiskuntafilosofia, kelailu ja maailmanparannustop

1,317 posts, 66 pages, 347,177 views

Avatar
#1 • • Dani Cior Guest



lebeu vastasi....

Itseasiassa esimerkkisisi on utilitarismia eikä Kanttia. Kant ei hae moraalissa suurinta hyötyä...se siitä siis.



Perkeleen Mekaanikko tuolla alhaalla varasti mun linen. Se olisi ollut että Kant ei valitettavasti ikinä lukenut Marxia ja ymmärtänyt jonkun toistamaa viisautta että kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
Mutta toki jos lähdetään siitä että elämän tosiasioissakin pitää eettiset valinnat tehdä omien yksilöllisten normien mukaan Kantin etiikka elää ja porskuttaa.

Utilitarismissa ja Kantin etiikassa on toki molemmissa ongelmansa. Itse koen utilitaristisen empiirisen mallin järkevämpänä koska se on empiirinen ja käytännöllinen, jokaisella ihmisellä on omakohtainen kokemus siitä mikä on hyvä ja paha, mielihyvä ja mielipaha, nautinto ja kärsimys. Se opitaan kehollis-hermostollisesti lapsesta pitäen kokemuksen kautta, jokaiselle elävälle olennolle on aivan luonnollista välttää kärsimystä ja lisätä mielihyvää. Samalla tavalla voisi ajatella että etiikka kehittyy kokemuksen kautta. Ihmiskunnan muistin kehittyessä tiedetään paremmin mikä johti tuhoon ja kärsimykseen, ja mikä tyytyväisyyteen tai harmoniaan. Meillähän on kollektiivisesti tallennettu kulttuurinen muisti johon perustuen voidaa toimia pahan välttämiseksi ja hyvän lisäämiseksi.



quote:


ja vielä Dani Cior jatkoi...
Kantin kategorinen imperatiivi on semi-uskonnollinen argumentti, jonka onneksi jo Friedrich Nietzsche teurasti yli sata vuotta sitten. Moraali on aina suhteellista, eikä puhtaan järjen käyttö määritä sitä mikä on oikein, seuraukset sen määrittää kuten jokainen hedonistinen utilitaristi sen tietää. Sitä paitsi Kantin legendaarinen arvostus ei todellakaan perustu sen moraaliteoriaan vaan sen tieto-oppiin.
Tuntuu, että joillain ihmisillä etiikka venyy ja paukkuu aina enemmän. Ehkä koska heillä ei pahemmin ole sitä, itse en näe mitään syytä hyväksyä tuollaista nihilismiä.



En ole kovinkaan sinut Nietzschen kanssa...pitäis lukea enemmän...voitko valottaa miten Kantin oppi tapettiin? Pistä vaikka PM, jos siltä tuntuu.



Noh, Nietzche oli arvorelativisti joka lähti täysin yksilöstä käsin. Nietzsche oli filosofisessa mielessä yksilöllinen nihilisti, jolle oleminen itsessään oli se päämäärä. Siinä ei paljon ulkopuoliset vaikutteet merkinneet. Nietzsche koko tuotannossaan hyökkäsi kristinuskon ennalta annettuja vastauksia ja normeja vastaan, Kant oli Nietzschelle kristillinen ajattelija koska kategorinen imperatiivi on absoluuttinen ja ehdoton, ikään kuin ylhäältä annettu tai sitten epämääräisellä tavalla transsendentti (Platonin ideamaailman kaltainen). Tuohon väliin jää vielä Schopenhauer, jolta Nietzsche poimi monia ideoita ja omi painotuksia, mutta josta poiketen Nietzsche uhosi paljon enemmän.


En tiedä mitä tekemistä Kantin "legendaarisella arvostuksella" on tämän kanssa. Kant teki hyviä eettisiä ja moraalisia päätelmiäkin.

Nietzsche on sanonut: "Moraali on laumavaisto". Tämä lause selittää, kyllä kulttuuriset erot, mutta se oikeuttaa myös massatyhmyyden (esim. dogmaatisen aikakauden suppeakatseisuuden, ja vaikka Natzitkin). Moraali on aina subjektiivista, sillä jokaisella on oma tulkinta miten oma etiikka toteutuu...joskus moraaliset ratkaisut menee pieleen. Utilitarismi toimii hyvin yhteiskuntafilosofiassa, kun on joku auktoriteetti, mikä päättää mikä on hyödyllistä(päämäärä). En kyllä ihan yhdy tuohon, että seuraus määrittelisi moraalin. sillä moraalilla on päämäärä, eli tietty seuraus...se menee enemmänkin toisinpäin. Seuraus saattaa enemmänkin sitten vaikuttaa etiikkaan...empiiristisellä tavalla.

Nihilismi on aivan älytön asia: Etiikka ja moraali on vain sanahelinää, joilla ei ole mitään merkitystä. Nihilismi sucks arse!




Kant oli aika nero heebo, tottakai se teki hyviä moraalisia päätelmiäkin. Kuitenkin Kantin ja Humen tieto-opit on tieto-opissa kaikkein keskeisimpiä, loogisesti täysin perusteltavissa ja voimissaan 200 vuotta myöhemmin.

Nietzsche puhuu taas moraalista vähän kuin kristinuskoa vastaavanlaisessa merkityksessä, ja ota huomioon se että kaikki etiikka ja moraali on Nietzschelle yksilöllistä ja määrittyy aina yksilöllisen 'yli-ihmisyys' -käsitteen, eli oman elämänsä sankari käsitteen, kautta.

Natzit mielestäni kilahti jonkinlaiseen Thüringenin metsien biologistiseen Nibelungien laulu -romantiikkaan, jossa käytettiin tiedettä tosi törkeällä tavalla väärin.

Benthamin utilitarismihan määrittyy kärsimyksen välttämisen kautta, Mill toi mukaan subjektiivisen kärsimyksen ja mielihyvän käsitteet ja käsitteli kait ekana kunnolla sukupuolten tasa-arvoa, ja Peter Singer laajensi koko jutun muihin eläimiin. Objections against Utilitarianism
ja John Stuart Mill

En näe tässä mitään tarvetta auktoriteettiin. Ja ihmiset voivat omia absoluuttiselta vaikuttavia ohjeita kuten älä tapa, älä varasta ja silti suhteuttaa ne yleiseen yhteisölliseen hyvään, tai oikeaan ja väärään. Se että osa yhteiskuntaetiikasta toimii ikäänkuin olisi absoluuttisia ohjenuoria (kuten 10 käskyä) ei kumoa utilitarismia sinänsä, mielestäni empiirinen etiikka on parasta etiikka juuri koska silloin voi asioita testata saada feedbackia ja pyrkiä parempaan tekemällä muutoksia. Tietenkin pyrkimys voi myös olla johonkin utopistiseen ihanteelliseen päämäärään, mutta eettisten valintojen arvo määrittyy itselleni silti pitkälti seurausten mukaan utilitarististyyppisiä periaatteita noudattaen.

Kyllä etiikalla ja moraalilla on väliä. Kaikilla meistä on sellainen jopa niillä joilla sitä ei näytä olevan. Eikä siitä tarvitse olla tietoinen, joku koodisto ja jotkin arvot on kuitenkin hakattu jokaisen päähän.

Nihilismi filosofisessa mielessä on usein äärimmäistä arvorelativismia ja subjektiivisuutta painottava. Se voi tarkoittaa että millään ei ole mitään objektiivista merkitystä ja kaikki arvot voidaan subjektiivisesti luoda, sinänsä tässä ei ole mitään pahaa: Nietzsche, Sartre ja muutama Buddhalainen noin 2000 vuoden takaa olivat erittäin nihilistisiä, maailmaa peräti verrattiin tyhjyyteen. Itse käytän sitä sanaa kyynisen, lyhyen aikavälin äärimmäistä itsekkyyttä tarkoittaen. En laajemmassa filosofisessa mielessä.

Toivottavasti meidän typerä namedropping ei estä ketään osallistumasta ja tuomasta käytännön esimerkkejä tai kysymyksiä omasta elämästään.

yep, yep

[ 19 April 2001: Message edited by: Dani Cior ]

[ 05 July 2002: Message edited by: Dani Cior ]
Avatar
#2 • • mekaanikko Guest
Trolli: mä veikkaan ettei kukaan teistä namedroppailijoista ole ikinä lukenut yhtä ainuttakaan Kantin teosta, eikä John Stuart Milliäkään varmaan kovin moni. (Joo, en mäkään.) Argumentit tuntuvat olevan aika hataralla pohjalla, silleen sellaista lukion elämänkatsomustieto-tasoa. Vois vähän skarppaa.

Ja Dani, luepa vähän lisää Marxia niin huomaat ettei talous ole vain mikään kapitalistien keksimä ihmisen ohjailu- ja kusetuskoneisto.
Avatar
#3 • • l e b e u Guest
...totta. Meitsikin on vielä lukio pohjalla. Aattelin kyllä täs kevät-kesällä valottaa omaa tietämystäni. Noiden filosofien ja heidän ajatusten oikein tulkitseminen on aika työlästä ja vaikeaa, mutta ei noissa oppikirjoissa ihan roskaakaan ole...niissä käydään pääpiirteittäin asioita ja joitakin kulmakiviä. On mulla tuossa pöydällä Wittgensteinin "Loogis-filosofinen tutkielma" kirja...en ole vielä uskaltanut avata sitä.

[ 20 April 2001: Message edited by: l e b e u ]
Avatar
#4 • • Dani Cior Guest

Originally posted by mekaanikko:
Trolli: mä veikkaan ettei kukaan teistä namedroppailijoista ole ikinä lukenut yhtä ainuttakaan Kantin teosta, eikä John Stuart Milliäkään varmaan kovin moni. (Joo, en mäkään.) Argumentit tuntuvat olevan aika hataralla pohjalla, silleen sellaista lukion elämänkatsomustieto-tasoa. Vois vähän skarppaa.

Ja Dani, luepa vähän lisää Marxia niin huomaat ettei talous ole vain mikään kapitalistien keksimä ihmisen ohjailu- ja kusetuskoneisto.




Hei kuka on lukenut Kantia? Vaikka joku puhtaan järjen kritiikki on oikeastaan niin kuivaa tekstiä ja se on järjettömän pitkä vaikka argumentit ovatkin asiaa. PerusMillia on tullut luettua, ei kyl vähään aikaan, joten voi tehdä ihan hyvää palauttaa sitäkin mieleen. Lukion-elämänkatsomuksestä käsin argumentit ovat aika hyvällä pohjalla, taisin saada tuosta kurssista 10, ja kirjoituksissa vastaavasta bullshitistä 24/22, joten tämä sit ratkaisikin mun reaalin ällän. Mut katso ylös, yritin vähän skarpata.



Niin, ei talous alunperin olekaan, usein tuntuu vain että siitä on tehty sellainen. Ja se kusetus tapahtuu nykyaikana muita keinoja kuten mediaa käyttäen, joka myös ohjailee ihmisiä ajattelemaan homogeenisesti. Muun muassa Georg Henrik von Wright kirjoitti tästä 'Tiede ja ihmisjärki' kirjassaan.
Jos ollaan rehellisiä mä en paljon muuta taloustieteen analyysia enää kuin vihreää, marksilaista ja George Sorosin jaksa noteerata. Kuitenkin oon Sorosin kanssa aika paljon samaa mieltä, ja pitäisin myös Tobinin veroa kansainvälisille valuuttatreideille ihan hyvänä ideana.


Lebeu,

tolla Wittgensteinilla on kyl muutama aika hyvä pointti liittyen elämysmaailmaan ja kivun kokemiseen ym. En muista missä kirjassa mutta taisi olla kirjoituksia 30-luvulta.

yep


[ 19 April 2001: Message edited by: Dani Cior ]
Avatar
#5 • • Tres Guest
Keskustellaanko täällä
nyt topikin osoittamasta
aiheesta, vai siitä,
kuka on oikeasti lukenut
Kantia? Tarkoitus on kai
esittää omia mielipiteitä
(ja tarvittaessa esittää
viitteet ajatusten alkuperäiseen
esittäjään), eikä machoilla
omalla lukeneisuudella tmv.
Avatar
#6 • • H.Abismo Guest
Nonii! Sosiaalista aivojumppaa.

Täs on kyl vaarana, kuten tresin kommentist huomaa, et filosofisesta semantiikasta tietämätön tuskastuu ja näkee keskustelun lähinnä pullistelufoorumina. Tässäkin tietämättömyys on korjattavissa, siis jos siltä tuntuu, pakkoahan ei ole.

Oma mielipidehän se toki tärkein on. Mutta sen muotoutumiseen vaikuttavat mekanismit ja prosessit ovat olleet suurennuslasin alla jo tuhansia vuosia, niistä keskustelu vaatii jargonin tajuamista... ja tietenkin ajatuksen ollessa täysin neitseellinen omassa päässä, on sama vaikka sen olisi joku antiikin partaniekka tallentanut yleiseen tietoon. Tässä viittaukset ja lainaukset kiinnittävät ajattelijan pitkään kehiteltyyn "ideoiden historiaan", voi nähdä menneen, visioida tulevaa, ja kuitenkin elää vahvassa preesensissä.

Muutenkin olen sitä mieltä, että filosofiaakin tärkeämpi tiede ajattelun kannalta on historia. Se antaa vertailukohtia punnittaessa tämän päivän asioita. Historiallinen/yhteiskunnallinen sykli on voimakkain ihmisen luoma mekanismi, kyllä, sanon luoma, sillä uskon syklimäisen juonteen johtuvan ihmisestä itsestään. Historia sinällään on toki ihmisestä riippumaton. Tämä vapauttaakin meidät kokonaisvaltaisesta syyllisyydestä. "Ihminen ei ole täydellisesti syyllinen, hän ei aloittanut historiaa; Ihminen ei liioin ole täysin syytön, hän jatkaa sitä."-camus

Sitä vaan yritän tässä sanoa, hyppien, et kommunikaation lähtökohtana on yhteisymmärrys kielen ja referenssien suhteen, sen takia luulen että tyypit (myös minä) droppailee nimiä ja viittauksia.

Omina favoriitteina painetulla puolella, ja siis viitteenä omiin ideoihin, pidän jo aiemmin mainittua LogicoTractatusPhilosophicusta by Wittgenstein, lähinnä siksi, että se osoittaa kuinka puhdas loogisuus loppuun asti vietynä vaatii läpikäydyn prosessin tuhoamista, ainaki mulle, "wovon Mann nicht sprechen kann, daruber muss Mann schweigen". Sit toi Camus'n Mitä on olla kapinallinen on loistava mitä tulee loppupuolen yhteiskuntakritiikkiin (alun absurdikäsite on myös verrantolähtöisenä pelastus maailmanmasennukseen), muhun vetoaa kirjoittajan selkeä anti-ajattelijan rooli sekä loistelias lähes runollinen kieli, "vapaus kullekin ja oikeudenmukaisuus kaikille".

Ja jottei menis ihan kliiniseks, ni suosittelen pitemmälle ehtineille W.Blaken Taivaan ja helvetin avioliittoa, mutkikkuudestaan huolimatta mitä palkitsevin teos. Ja länsimaiseen malliin kyllästynyt voi solmuttaa aivosolunsa vaikka M.Musashin GoRiNoSholla-Viiden renkaan kirja, zeniä zenimmille.

Tästä topicista voi ja tuleekin keskustella, miten kehitämme (oisko passiivi parempi?) ihmisrodun ajattelua olematta päämäärähakuisia.
Eli; Miten me pystymme elämään täällä sillee iisisti ja sovussa keskenämme? Sillä enää ei ole lokaaleja ongelmia, kaikki koskee kaikkea. Vai?

KeepTheFaith!

- deephymiö -
Avatar
#7 • • Tres Guest
Juu, seisomme
jättiläisten olkapäillä
(Mark Twain).

Itse pidän länsimaista
filosofista traditiota
lähinnä huvittavana (joskin
ajanvietettä tarjoavana)
käsitteillä leikittelynä,
joka tarjoaa lähinnä metodeja
metakeskusteluihin ja
käsitteiden määrittelemiseen
ylipäätään, ja juuri siksi
on hiukan matematiikan tapaan
irti todellisuudesta. Ts.
länsimainen filosofia on
filosofiaa filosofiasta,
ei filosofiaa elämästä.
Käsitteiden selvittäminen
on toki kommunikaation perus-
edellytys, mutta se on tuntunut
ajavan ohi alkuperäisten
kysymysten pohtimisesta.

Tämä ei ehkä olekaan aivan
minun keskusteluni, koska
asetan intuition rationaalisuuden
edelle, ja käsitteisiin
takertuminen on minusta
hiusten halkomista.

*menee tekemään uuden
biisin yhteiskunnan nykytilasta
ja keskiluokan eksistentiaalisesta
angstista*
Avatar
#8 • • H.Abismo Guest

Originally posted by Tres:
.
Tämä ei ehkä olekaan aivan
minun keskusteluni, koska
asetan intuition rationaalisuuden
edelle, ja käsitteisiin
takertuminen on minusta
hiusten halkomista.

*menee tekemään uuden
biisin yhteiskunnan nykytilasta
ja keskiluokan eksistentiaalisesta
angstista*



Itse en aseta intuitiota rationaalisuuden edelle, enkä taaksekaan. Yritän saavuttaa molempien harmonian. "Vain selväjärkisyyden ja runollisuuden tasapaino voi viedä meidät samalla kertaa vahvaan tunne-elämykseen ja kirkkaaseen tajuamiseen" ööö, toi ei oo ihan sanatarkkaa quottaamista, mut camus'han se jotenki tollee heitti, tokihan itämainen yingyang periaate on lanseerannut sen jo aikaisemmin.

Kommunikointia voi myös käydä tekemisen kautta, se välillä toimiikin paremmin, subliminaalisella tasolla, eli pistä biisiä tulemaan!

Keep The Faith!

- tsemihymiö -
Avatar
#9 • • mekaanikko Guest

Originally posted by Dani Cior:

Hei kuka on lukenut Kantia?



Mun entinen kämppis joka opiskelee käytännöllistä filosofiaa on lukenut. =) Kant on raskasta kamaa, mutta mun mielestä jos haluaa vedota Kantiin, olisi hyvä tietää Kantista vähän enemmän kuin mitä lukiotasolla opetetaan. Sen verran olen em. ex-kämppiksen puheista saanut selville että Kant esitetään lukiokirjoissa aika yksinkertaistetussa muodossa.

Lukion-elämänkatsomuksestä käsin argumentit ovat aika hyvällä pohjalla, taisin saada tuosta kurssista 10, ja kirjoituksissa vastaavasta bullshitistä 24/22, joten tämä sit ratkaisikin mun reaalin ällän.



Joo no jos nyt koulumenestyksellä käydään kehuskelemaan (ääh, mun pitäis kyllä hankkia elämä..) kyllä mullakin oli lukiossa ET ja filosofia kymppi, maksimikurssit ja reaalista L ET:n ja filosofian kysymyksillä (tai yksi historia tais olla, mutta sekin käsitteli Marxia.. =), mutta en pidä itseäni tosiaankaan sen tasoisena asiantuntijana että voisin laukoa tolleen lonkalta että Kant sitä ja Wittgenstein tätä. Pientä perustaa se antaa, mutta siinä kaikki. Lähinnä tajuaa sen ettei tajua juuri mitään.


Jos ollaan rehellisiä mä en paljon muuta taloustieteen analyysia enää kuin vihreää, marksilaista ja George Sorosin jaksa noteerata. Kuitenkin oon Sorosin kanssa aika paljon samaa mieltä, ja pitäisin myös Tobinin veroa kansainvälisille valuuttatreideille ihan hyvänä ideana.



Vaikka olen ihan samaa mieltä esim. Tobinin verosta ja monesta muustakin jutusta, en silti vastusta oikeistolaistakaan taloustiedettä. Tieteen arvo on siinä, kuinka hyvin se ennustaa tulevaisuutta, ja perinteinen, voitonmaksimointinäkökulmastakin tehty, oikeistolainen taloustiede antaa (taloustieteeksi) ihan hyviä ennustuksia monista asioista.

Mä luen niin Voimaa ja Ydintä kuin Kauppalehteä, Taloussanomia ja bisnes.fitä. Enkä näe mitään ristiriitaa. Mutta mä taidankin olla pobo. =)

Originally posted by H.Abismo

Oma mielipidehän se toki tärkein on. Mutta sen muotoutumiseen vaikuttavat mekanismit ja prosessit ovat olleet suurennuslasin alla jo tuhansia vuosia, niistä keskustelu vaatii jargonin tajuamista...



Ei vaadi mun mielestä. Pyrrhonia ei edeltänyt tuhatvuotinen traditio, ja silti setä on mielestäni sanonut melkein kaiken olennaisen filosofiasta. (Okei, Hume ja Wittgenstein ehkä vähän täydensivät reuna-alueita.)
Avatar
#10 • • Oku Guest

Originally posted by Tres:
Ts.
länsimainen filosofia on
filosofiaa filosofiasta,
ei filosofiaa elämästä.



Eikös käytännöllisen filosofian pitäisi käsitellä myös elämänläheisempiä asioita? Yhteiskunnan periaatteita jne.?
Avatar
#11 • • Felis Guest

Originally posted by Oku:
Eikös käytännöllisen filosofian pitäisi käsitellä myös elämänläheisempiä asioita? Yhteiskunnan periaatteita jne.?



Jep, mutta melkoista saivartelua sekin on verrattuna varsinaisiin elämänfilosofioihin, jotka eivät siis kuulu tieteelliseen filosofiaan.

Itse olen varsin samaan mieltä Tresin kanssa siitä, että filosofia on turhaa ja tyhjänpäiväistä ajatusleikkiä, mutta juuri se on niin kivaa
Avatar
#12 • • Tres Guest

Originally posted by Oku:
Eikös käytännöllisen filosofian pitäisi käsitellä myös elämänläheisempiä asioita? Yhteiskunnan periaatteita jne.?



Käytännön filosofia==fysiikka?
Avatar
#13 • • Tres Guest

Originally posted by H.Abismo:

Kommunikointia voi myös käydä tekemisen kautta, se välillä toimiikin paremmin, subliminaalisella tasolla, eli pistä biisiä tulemaan!



Vrt. esim. 'Leikkipuiston
traumalapset' tai
'Polkkkakerho2000 (Isi vie
meidät tivoliin)'.
Avatar
#14 • • Anonymous Guest
Tämä ei liity bilefoorumille mitenkään... Etiikka keskusteluille on omat fooruminsa. Humanistit vauhdissa... Te karkoitatte täältä aidot bileihmiset älykkäällä pohdiskelullanne.

Myönnän kyllä oman rajoittuneisuuteni tälläisissä asioissa. Tämä vaikuttaa hauskalta touhulta. Ensin tutkit vuosia joitain raskaslukuisia tiiliskiviromaaneja, jotta voit sanoa sitten mitä teoriaa kannatat. Johtaako tämä mihinkään???

Liika teoreettinen opiskelu karkoittaa ihmisestä inhimillisiä piirteitä (tekee ihmisistä liian hillittyjä ja tylsiä). Yleensä "kansan ihmiset", jotka eivät ole ollenkaan harrastaneet teoreettista opiskelua ovat mukaa juttu seuraa. Tämä minun 47 vuotiaan isäni mielipide.

Sori vaan jos joku otti nokkiinsa oli vaan pakko aukaista suuni.
Avatar
#15 • • Felis Guest

Originally posted by Smile_Boy:
Liika teoreettinen opiskelu karkoittaa ihmisestä inhimillisiä piirteitä (tekee ihmisistä liian hillittyjä ja tylsiä). Yleensä "kansan ihmiset", jotka eivät ole ollenkaan harrastaneet teoreettista opiskelua ovat mukaa juttu seuraa. Tämä minun 47 vuotiaan isäni mielipide.



Niinpä, mutta näiden 'kansan ihmisten' kanssa on ikävää keskustella päivän säätä vakavammista asioista, sillä kekustelut yleensä juuttuvat sille juupas-eipäs-linjalle, kun osapuolet eivät osaa täsmällisesti ilmaista kantaansa ja argumentoida sen puolesta. Ilmiöhän on nähty Platinumin lukuisissa huumeväittelyissä, joissa asioista tietämättömät ihmiset käyvät kädenvääntöä mielipiteistä, eivätkä faktoista. Ei siinä mitään kivaahan jutustelu on, tässä topicissa haetaan kuitenkin hieman syvempiä linjoja.

Filosofia ei muuten ole turhan kaukana teknokulttuurista, tarkistakaapa vaikka Hakim Beyn TAZ-teoria. Ja yhteiskuntafilosofinen keskustelu yksilön oikeuksista on varmasti paikallaan niin kauan, kuin promoottorien, kuosaajien, ei-kuosaajien ja valtiovallan intressit eivät kohtaa toisiaan.
Avatar
#16 • • Tinja Guest

Originally posted by Smile_Boy:


Tämä minun 47 vuotiaan isäni mielipide.




isillesi on tainnut jäädä jotain hampaankoloon

monilla ihmisillä on vaan ihme ennakkoasenne esim. "filosofiahihhulointia" kohtaan. jotenkin pelätään sitä että ei ostattaisi tai ymmärrettäisi ja hyvä vastareaktio onkin sitten todeta "eihän tommosessa oo mitään järkeä". niin suomalaista

mutta niinhän se on. toisia "siunataan" sillä, ettei niille
koskaan tule tarvetta miettiä suuria syitä, saada kokonaisempaa kuvaa mitä tää elämä täällä oikeestaan ees on.
kukin kulkee omaa polkuaan, ja taas niin näkökulmasta riippuen mikä niistä sitten on tylsä?

yhteenveto: antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.
Avatar
#17 • • Edited tiKlu Guest
Vähänkö te pädette .
Avatar
#18 • • pakana Guest
Tresille sekä diz & props

diz: suljit ydinvoimakeskustelun mutta annat tän jatkua -linja vapisee... nou herne, pliis, tää on ihan kaunis kukka jonka saakin antaa versoa... mut niin ois ollu nukezätkin

props: oot asian ytimessä kun uskallat kritisoida valmiiks pureskeltuun filosofiaan takertumista. Mä näkisin et ihmiskunnan edistyksen pahin hidaste tällä hetkellä on sokea usko tieteeseen- ja filosofian saralla nojautuminen aikaa sitten eläneiden, toki nerokkaiden filosofien, ajatuksiin.

Koska viimeksi on jollekulle nykyfilosofille annettu mahdollisuus uudistaa, nousta ja viedä länsimaista maailmankatsomusta eteenpäin? Mä en siis lähde arvostelemaan jo olemassa olevaa tietoa, vaan nykyistä tapaa käsitellä tuota tietoa kahlitsevana ja "absoluuttisena" totuutena... toki se antaa lujan perustan omalle pohdiskelulle, mutta vuosisatojen saatossa on jo pohdittu niin paljon, että se saattaa aiheuttaa "kaikki tiedetään jo"-tyyppisen harhan, ja estää näin uusien ajatusten tupsahtelua... ja niitä tosiaan kaivattais.

Mun filosofiaan tutustuminen on keskittyny lähinnä ympäristöfilosofian puolelle, missä on selkeimmin näkyvissä uuden ajatussuunnan uupuminen- länsikansojen asenteet ympäristöä kohtaan pohjautuvat enimmäkseen antiikin ja keskiajan filosofioihin. (Kristinuskolla on tosin myös likaiset näppinsä pelissä, mut kai ne kristilliset arvot on jääny jo muiden jalkoihin?) Välinpitämättömyys ympäristöasioissa on aika pitkälti niiden samojen nerojen ansiota, joiden aatoksiin koko nykyaikanenkin filosofia perustuu.

Meille on tarjottu filosofian historiassa kahta mallia; luonto on ihmistä varten ja ns. tilanhoitajaperinne, eikä kumpikaan oo lähelläkään ajatusta luonnon kanssa tasapainossa elämisestä...mikä mun nähdäkseni ois ainoo mahdollisuus jatkaa elämää tällä pallolla. Siis pitkällä tähtäimellä.

Mmmm...ja pointti siis oli et lukea pitäis mut ei antaa liian raskaan tavaran talloa omia taimia
Avatar
#19 • • Felis Guest

Originally posted by pakana:
Mä näkisin et ihmiskunnan edistyksen pahin hidaste tällä hetkellä on sokea usko tieteeseen- ja filosofian saralla nojautuminen aikaa sitten eläneiden, toki nerokkaiden filosofien, ajatuksiin. Koska viimeksi on jollekulle nykyfilosofille annettu mahdollisuus uudistaa, nousta ja viedä länsimaista maailmankatsomusta eteenpäin?



Hmm, nykyfilosofiassa ei juurikaan nojauduta aikaa sitten eläneiden filosofien ajatuksiin, useimmat näistä ajatuksista on jo moneen kertaan pureksittu, pilkottu ja muotoiltu uudelleen. Filosofian suunnat eivät nojaudu edeltäjiinsä sen enempää, kuin sinä nojaudut esivanhempiisi; periytyminen olisi ehkä kuvaavampi sana. Populaari filosofia tulee kuitenkin joskus jopa vuosisatoja filosofian kärkeä jäljessä, niin kauan ajatusmaailman muuttaminen vaatii. Itseasiassa jo viime vuosisadan alussa onnistuttiin osoittamaan (mm. Wittgenstein ja Heidegger) että filosofia on suljettu systeemi, jolla ei ole mitään keinoa päästä käsiksi 'todelliseen tietoon' mitä se sitten onkaan. Lainaan siis Rortya, itse en ole Heideggeria tai Wittgensteinia juurikaan lukenut.
Avatar
#20 • • Oku Guest

Originally posted by pakana:

Koska viimeksi on jollekulle nykyfilosofille annettu mahdollisuus uudistaa, nousta ja viedä länsimaista maailmankatsomusta eteenpäin?



Eteenpäin viemisestä en tiedä, mutta ainakin jotakin merkittävää yhteiskuntafilosofiaa on kirjoitettu suhteellisen lähimenneisyydessä.


Mun filosofiaan tutustuminen on keskittyny lähinnä ympäristöfilosofian puolelle, missä on selkeimmin näkyvissä uuden ajatussuunnan uupuminen-



No, eikun julkaisua kirjottamaan vaan sitten Mutta ihan vakavasti siis, jos tuntuu siltä että muut jupisee tyhmiä/vanhanaikaisia niin asialle kannattaa itse tehdä jotain.