tätä on kyllä itekin tullut ihmeteltyä, aina kun huumeet nousevat jossain yhteydessä pinnalle niin jengillä tuntuu olevan suunnaton tarve puolustella ja jopa hehkuttaa huumeita. mitä sillä yritetään saavuttaa? mun mielestä ei tarvis hyväksyä enää yhtään enempää vaarallisia nautintoaineita, niitä on jo nyt ihan liikaa.
Pyrin välttämään näitä huumetopikkeja jatkossa, mutta tuo on sen verran yleinen kommentti että kommentoin. Jos jokun toiminta on yleisesti paheksuttavaa ja harvinaista sen harjoittajat leimataan helposti "pahoiksi" tai ainakin "huonoiksi", jopa heidät määritellään tämän huonotapaisen toiminnan kautta. Onko se niin ihmeellistä että homoseksuaalit pyrkivät puolustautumaan että heidän rakkautensa on ihan samanlaista kuin heteroidenkin? Tuskinpa. Ehkä joidenkin mielestä huumeiden käyttö on kivaa, tuskin sitä muuten tehtäisiin. Joillakin voi olla jopa tarve kertoa tästä muillekin.
Meillä on todellakin joukko vaarallisia nautintoaineita, alkoholi ja tupakka tappavat yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä joka vuosi. En vain jaksa uskoa siihen että jotain sosiaalista ilmiötä paheksumalla, masturboimista, homoutta tms paheksumalla se saataisiin katoamaan. Eikä lakikaan onnistu sosiaalisia ongelmia poistamaan, sillä voidaan ohjata joitain siihen liittyviä käytäntöjä. Huumeista ei koskaan päästä eroon tämän pitäisi olla aivan selvä jokaiselle. Ne ovat täällä ollakseen ja niiden kanssa olisi jotenkin tultava toimeen. Monet nykyisin huumeiksi luokiteltavat aineet voivat olla ihan aidosti vähemmän haitallisia elimistölle kuin nuo "viralliset nautintoaineet".
Seikkailtuamme maailmalla ja opittuamme aika paljon fysiologiasta ja kemiasta olemme joko omaksuneet tai kehittäneet ison läjän erilaisia keskushermostoon vaikuttavia aineita. Kahviin ja tupakkaan liitettiin aikoinaan aivan samanlaisia epämääräisiä uskomuksia niiden terveysvaikutuksista, aivan vain ennakkoluulojen perusteella. Muhammed kielsi alkoholin, koska se ei paikalliseen aavikkokulttuuriin kuulunut. Nestettä oli vähän ja mieluummin suosittiin pureskeltavia ja poltettavia päihteitä. Se millä päänsä sekoittaa on kulttuurillisesti aika iso asia, joka toistuu nyt huumekeskustelussa.
Pitäkää huoli ja tietäkää mitä teette elimistöllenne, netistä löytyy aivan tarpeeksi tieteellistä tietoa jokaisesta aineesta. Tärkeintä kuitenkin se kokonaisuus, että elämässä on ns. kivaa. Jos itsetuhoisuutta haluaa harrastaa niin huumeilla se onnistuu parhaiten. Vanhalla kansalla oli hyvä sanonta "sellaista ongelmaa ei olekaan, jota viinalla ei saisi pahennettua", koskenee myös huumeita. On tullut nähtyä niin näillä laittomilla kuin laillisillakin elämänsä pilanneita tapauksia.
Ihan hyviä kirjoja jotka löytyvät varmasti kirjastosta:
Päihdelääketiede - alan standardi, raskasta akateemista tekstiä, mutta selailla voi sieltä täältä.
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa - varmaan paras yksittäinen kirja aiheesta.
Huumeet internetissä ja nuorisokulttuureissa - pragmaattinen ja helppolukuinen katsaus aiheeseen.
A-klinikan päihdelinkistä saa webistä helposti tietoa aiheesta.
Sanoma OY:lla on oma linjansa huumejulkisuuden kanssa, sen sivuilla ei aihetta käsitellä muuten kuin tiukan rajoittavan politiikan kannalta. Nyt sai sitten yksittäinen toimittaja joutua uhrilampaaksi. Mikäs siinä, huumeet hyvänä vihollisena ja yhteiskunnan ongelmien selittäjinä. Hiphej. Julkinen keskustelu aiheesta on perseestä Suomessa. Kun aihe joutuu kolmioon poliisi, toimittaja ja poliitikko niin kaikki kosketus todellisuuteen katoaa aika helposti.