Virallinen huumetopikki

Etsin paria huumeitakin käyttävää biletyttöä haastateltavaksi. Yllä olevaan keskusteluun viitaten mielellään niitä keskivertotapauksia, ei kauhutarinoita tällä kertaa (BTW Ellu: sun ajatus siitä, että liian varhainen hoitoon passittaminen voi kostautua oli todella tärkeä, asiaa täytyy selvittää lisää).

Tässä siis artikkeliajatus: Trendi haluaa jutun laittomien huumeiden bilekäyttäjistä Suomessa. Tarkoitus ei ole tehdä mitenkään poliittista juttua, ainoastaan sukeltaa ilmiöön parin kivan tytön kautta. Kainaloon tulee sitten jotain tutkimustuloksiin perustuvia tietoja eri huumeiden riskeistä, käyttöyleisyydestä yms. Ehkä tuodaan esille miten bilekäytön potentiaaliset ongelmat eroavat perinteisemmistä huumeongelmista, haastatellaan esim. Nuorisoaseman työntekijöitä.

Eli etsin kahta naista/tyttöä juttelemaan anonyymisti elämästään, tunteistaan ja ajatuksistaan erityisesti biletykseen ja huumeisiin liittyen. Olisi kiva jos toinen olisi nuorempi ja innokkaampi (18- ), toinen hiukkasen vanhempi (25-) ja bileilyä jo pidempään seurannut, työelämässä jne.

Haastattelussa juteltaisiin kaikenlaisista kokemuksista mitä on ollut, miten biletys yleensä menee, miten eri huumeet vaikuttaa iltaan, seksuaalisiin virityksiin, kaverisuhteisiin jne... Haastateltava voi myös esittää kritiikkiä käyttöään kohtaan - tai vaikka esittää mielipiteitään huumepolitiikasta. Juteltaisiin myös jonkin verran tytön muusta elämästä, arvomaailmasta jne. Eli haetaan pehmeää, syvällistä juttua yhdestä nykynaisen elämänpiiristä. Haastateltava voi myös itse vaikuttaa jutun sisältöön ja saa tietenkin tarkistaa ja korjata ennen julkaisua.

Muhun voi ottaa yhteyttä Hotmailiin: [email protected]

Originally posted by Tres:
Ja se on minusta reilua. Sosiaalinen vastuu muiden
maksamista veromarkoista ei mielestäni ole käypä argumentti
päihteidenkäyttöä vastaan, jollei samalla haluta kieltää
muita, potentiaalisesti vaarallisempia vapaa-
ajanviettotapoja.

Toisaalta, harva muun "vaarallisen harrastatuksen" harrastaja aiheuttaa jatkuvia suuria kustannuksia esim. rikollisuudesta samalla tavalla kuin pitkässä ei-kohtuullisen-käytön-kierteessä oleva käyttäjä. Esim. vuorikiipeily ilman turvaköyttä ei työllistä poliisia päivittäin.

Mutta aiemmin esittämäni veroargumentti ei kyllä ole täysin vedenpitävä, eli hyvä ajatus, kiitos siitä!

-kb

Originally posted by kilobitti:
Toisaalta, harva muun "vaarallisen harrastatuksen" harrastaja aiheuttaa jatkuvia suuria kustannuksia esim. rikollisuudesta samalla tavalla kuin pitkässä ei-kohtuullisen-käytön-kierteessä oleva käyttäjä. Esim. vuorikiipeily ilman turvaköyttä ei työllistä poliisia päivittäin.

Ei, mutta yksikin työkyvyttömyys tai kuolema maksaa yhteiskunnalle välillisesti satoja tuhansia. Ja "hyötysuhdehan" hommassa kuitenkin on sama kuin huumeidenkäytössä, eli suoranaista hyötyä toiminnasta yhteiskunnalle ei ole, ainoastaan haittaa. Ja btw, Sveitsissä tehdyissä kokeiluissa jopa heroinistit on saatu mukaan työelämään sallivamman huume- ja hoitopolitiikan ansiosta, joten lienee kohtuu suhteellista ja yhteiskunnan itsensä vaikutettavissa olevaa, mikä on ei-kohtuullista-käyttöä. Tuollainen politiikka kun samalla poistaisi moisten käyttäjien rikoskierteenkin...

Originally posted by pHaze:
itsensä vaikutettavissa olevaa, mikä on ei-kohtuullista-käyttöä. Tuollainen politiikka kun samalla poistaisi moisten käyttäjien rikoskierteenkin...

" En syytä enkä väitä, pikemminkin päin vastoin" sanoi muistaakseni P.Väyrynen.

-kb

Heroiinia korvaavien aineiden käytöllä on joissakin yhteisöissä pystytty työllistämään melkein puolet addikteista. Yllättävän monet huumeet eivät tee käyttäjää työkyvyttömäksi, joten tuossa mielessä sallivammalle hoito-/huumepolitiikalle olisi sijaa. Designer-huumeita ja lääkkeitä on varmasti tulossa lisää joten tässä asiassa varmasti kehitys kehittyy todella nopeasti, varsinkin kun potentiaaliset rahatulot ovat hurjaa luokkaa.

Coma onko muista meditaatioista ja stressitasoista tietoa? Esimerkiksi vajnayana meditaatio tai hatha/raja jooga?

Originally posted by Dani Cior:
Heroiinia korvaavien aineiden käytöllä on joissakin yhteisöissä pystytty työllistämään melkein puolet addikteista. Yllättävän monet huumeet eivät tee käyttäjää työkyvyttömäksi, joten tuossa mielessä sallivammalle hoito-/huumepolitiikalle olisi sijaa.

Heroinisti pystyy jossain määrin työskentelemään. Olen lukenut tarinoita entisiltä käyttäjiltä, jotka ajautuivat ongelmiin vasta kun käyttö paljastui ja työpaikka potki pellolle.

Kaksi asiaa syyttävältä sormelta:
1. Ongelmat tulivat vasta kun asia paljastui = Työpaikan vika.
2. Käyttäjä käytti laittomia huumeita, jonka tiesi aiheuttavan ongelmia, mikäli säännölliset tulot vähenisivät. = Käyttäjän vika

Metadoni kuurin olen kuullut tehoavan, mutta se ei kylläkään ole työkyvyn kannalta hyvä. Metadoni tiputtaa suorituskyvyn miinuksen puolelle.

Kuitenkin niin kuin on tutkittu, ei hanskassa pysyvä herskan käyttö haittaa työtä. Riippuvuuden aiheuttaa kyllä, niinkuin voi esmes kokaiinin käyttö aiheuttaa. Amfetamiini ja MDMA ei aiheuta riippuvuutta, mutta voivat vaikuttaa työtehoon siinä missä kaikki huumaavia ominaisuuksia omaavat aineet kofeiinista nikotiiniinkin.

Tiedän kyllä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet jopa huumeklinikan yhteydessä ja ovat työpaikalla olleet niin amfetamiinin vaikutuksen alaisena, kuin "laskuissa". Kuulemma kukaan ei edes ole epäillyt, vaikka työskentelyä huumeiden parissa on kertynyt siinä lafkassa varmaan yhdelle jos toiselle. En tiedä asiasta paljon enempää, niin en sitä tässä kerrokkaan, kun ei ole syylliset tunnustamassakaan. (En pidä selän takana puhumisesta.)

Tuossa vähän ylempänä on linkki hesrin siihen uutiseen, jossa haastateltiin sitä naista, joka polttelee Suomessa ihan luvan kanssa kannabista. Luin jutusta, että hänen polttelukaan ei häiritse työtehoa.

Ilmeiseen johtopäätökseen olen tullut: Mitä tahansa voi käyttää, kunhan se pysyy hanskassa, eikä se häiritse työtä. Ilmeisesti kaiken voi pitää hanskassa jos tahtoa / taitoa / mahdollisuuksia on.

Ja tähän näin muuten vain huumeista (herskasta):
1898 saksalainen lääkeyhtiö Bayer kun kehitti heroiinin, niin yleisesti valloilla oleva huhu oli yskänlääkkeeksi. Oopiumia käytettiinkin tähän, mutta oikea syy oli siinä, että siinä missä oopiumia käytettiin yskänlääkkeenä, puudutusaineena, kipulääkkeenä ja vähän missä vain lääkkeenä, niin se aiheutti riippuvuutta.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että koska oopiumia joutuu käyttämään niin suuria määriä tuloksen saamiseksi, aiheuttaa se siksi riippuvuutta. Johtopäätös: Valmistetaan voimakkaampi puudutusaine (heroiini), jota käytetään vain kymmenesosa siitä mitä oopiumia, niin riippuvuusriskikin tippuu yhteen kymmenykseen... Fiksua, eikö?

Ja ihan vain disclaimeri tähän: En suosi huumeiden käyttöä, enkä itse ole koskaan kokeillutkaan heroiinia, eikä se kokeilulistalla olekkaan.

Originally posted by Taedium:
Kuitenkin niin kuin on tutkittu, ei hanskassa pysyvä herskan käyttö haittaa työtä. Riippuvuuden aiheuttaa kyllä, niinkuin voi esmes kokaiinin käyttö aiheuttaa. Amfetamiini ja MDMA ei aiheuta riippuvuutta, mutta voivat vaikuttaa työtehoon siinä missä kaikki huumaavia ominaisuuksia omaavat aineet kofeiinista nikotiiniinkin.

Mistäköhän ihmeestä keksit etteivät MDMA tai varsinkaan amfetamiini aiheuta riippuvuutta? Fyysistä riippuvutta varsinkaan MDMA käsittääkseni ei juuri aiheutakaan, mutta se ei liene ainoa riippuvuuden laatu.

Originally posted by pHaze:
Mistäköhän ihmeestä keksit etteivät MDMA tai varsinkaan amfetamiini aiheuta riippuvuutta? Fyysistä riippuvutta varsinkaan MDMA käsittääkseni ei juuri aiheutakaan, mutta se ei liene ainoa riippuvuuden laatu.

Minä en koskaan puhu henkisestä riippuvuudesta. Amfetamiini ja sen johdannaiset, kuten MDMA ei aiheuta fyysistä riippuvuutta.

Henkiseen puoleen en ota kantaa. Joku tykkää porkkanakakusta, eikä voi mennä nukkumaan ilman porkkanakakkuiltapalaansa... Samalla tavalla mikä tahansa mistä tykkää voi aiheuttaa henkistä riippuvuutta. Ja huomaa sanat: "Samalla _tavalla_", ei "Samassa _määrin_".

Päihdelinkki - Riippuvuuksista...

Harhaluulo siitä, ettei mikä tahansa nautintoaine aiheuttaisi viimekädessä riippuvuutta on varsin syvälle iskostunut koti/bilekemistien syviin riveihin (ketään sormella osoittamatta). Tässä tapauksessa sellaisilla käsitteillä kuin "fyysinen" ja "psyykkinen" saivartelu on erityisen matalaotsaista. Viimekädessä mikä tahansa mielihyvää aiheuttava tapahtuma johtaa aivojen plastisiteetin(mukautumisen) kautta uusiin hermokytkentöihin, ja "fyysisessä" riippuvuudessa on kyse juuri tästä. Eli se "psyykkinen" riippuvuuskin on pohjimmiltaan fysiologinen tapahtuma.

Tästä primitiivisestä addiktiosta syntyy esim. leimautuminen emoon/äitiin/hoitajaan lapsuuden aikana, rakkaus jne... Ja addiktoituahan voi vaikka Beatboxiin, seksiin, kolikkopeleihin tai Smarketin -riisipiirakoihin.

Addiktion mekanismeista kiinnostuneet voivat mennä paikallisen yliopiston kirjastoon ja etsiä käsiinsä
J Neurosci 2002 May 1;22(9) -julkaisun, sisältää review artikkeleita usean eri aineen aiheuttaman riippuvuuden mekanismeista.

Ajjajjaj. Ehkä Jr halajaa jotain keskustelua siitä onko sielu olemassa tai siitä, mitä ajatukset oikeasti ovat. Onhan ajatukset aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita... Ja siksi ajattelukin on fyysistä ponnistelua. (Ainakin minulla)

Originally posted by Jr:
Tästä primitiivisestä addiktiosta syntyy esim. leimautuminen emoon/äitiin/hoitajaan lapsuuden aikana, rakkaus jne...

Ja kun emo/äiti synnyttää, niin aivot tuottavat tällöin heti välittömästi paljon serotoniinia, joka aiheuttaa kiintymystä. Siksi emo/äiti ei hylkää poikastaan/lastaan. Tosin on olemassa mahdollisuus, että ihmisillä tulee hylkimisreaktio lapsen nähtyään, mutta sekin on ohimenevää, kunhan se serotoniini sieltä potkasee. KLJOV.

Mutta onhan sillä ero, että tekee mieli ja sillä, että tulee fyysisesti paha olo, jos ei saa. Jos tekee mieli ja masentaa siksi, ettei saa / on vieroitusoireet, niin ne voivat kyllä olla melkein pahempi asia, kuin yleisesti käsitetyt fyysiset oireet.

Käsittääkseni esmes suklaa lisää dopamiinin tuotantoa aivoissa. Ja suklaan syönnin jälkeen voi tulla "laskut". Niin pienet tosin, ettei sitä huomaa. KLJOV.

KLJOV: Korjatkaa linkillä, jos olen väärässä.

. Amfetamiini ja sen johdannaiset, kuten MDMA ei aiheuta fyysistä riippuvuutta.

Niiiin väärin!! Eipä kai turhaan pidetä ns. kahtena kovana herskaa ja pirjoa, vai?

Originally posted by Maximus:
Niiiin väärin!! Eipä kai turhaan pidetä ns. kahtena kovana herskaa ja pirjoa, vai?

Ja kuten jo yläasteen huumevalistuksessa niin sanottuihin B-luokan huumeisiin rinnastettiin samallailla verrannollisina kannabis ja liuoittimet. Kyllä. Olin väärässä. Suomen koulujen huumevalistus on puhunut.

Mutta kumpi on parempi/pahempi pala porkkanakakkua vai lainit piriä? Siis, että kumpikohan addictio aiheuttaa pidemmän päälle enemmän ongelmia?

En missään nimessä haluta tuomita/syyttää/dissata ketään, eikä siihen olisi edes oikeuttakaan,
.................MUTTA...................................

Ajatellaan nyt kuitenkin järjellä, jooko?

Se ettei joku aine ole niin vaarallinen kuin sen väitetään olevan, tai se on vähemmä vaarallinen kuin jokin toinen, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kyseinen aine olisi turvallinen tai sen käyttö olisi terveydelle hyväksi.

Originally posted by mmmedian:
Mutta kumpi on parempi/pahempi pala porkkanakakkua vai lainit piriä?

Keskustelu oli addiktiosta, ei vaikutuksista elimistön toimintaan. Laini on pahempi. Tupakka on pahasta (Nikotiini on sariinin sukuinen hermostomyrkky). Kofeiini on pahasta (aiheuttaa dehydraatiota ja keskittymiskyvyn menetystä.). Karsinogeenit on pahasta. Kaikki mahdollinen on pahasta, paitsi vitamiinit, hivenaineet, pelkkä proteiini ja tislattu vesi, johon on lisätty riittävä määrä oikeita suoloja. Tosin näitäkin voi ottaa liikaa. Jopa tislattua vettä.

Tottakai amfetamiini on pahasta. Tuhoaa kalsiumin elimistöstä. MDMA:n jälkeen C-vitamiini taso on alhainen. Kokaiini voi aiheuttaa hermostolle pysyviä jälkiä. Ei niitä pidäkkään käyttää. Kyllä sitä ilman mitään substanssejakin voi elää. Kyse olikin vain siitä, että mites noi riippuvuudet...

Addiktiivisuudesta: Pääsin kesäkuussa kuulemaan brittiläisen päihdelääkärin esitystä (Michael Gossop, National Addiction Centre, Maudsley Hospital London) stimulanttiaddiktioiden hoitamisesta. Miehen mukaan addiktio-käsitys on ylipäänsä viime vuosina muuttunut. Ennen painotettiin tiettyjä fyysisiä oireita, koska silloin riippuvuus oli lähinnä alkoholi- ja heroiiniriippuvuutta. Nykyisin kuitenkin on ollut pakko laajentaa riippuvuuden käsitettä, kun stimulantteja käytetään paljon.
Ainakin tuon lääkärin katsannon mukaan stimulantteihin voi syntyä voimakas riippuvuus vaikkei tietyt fyysisen riippuvuuden kriteerit täyttyisikäään. Ja Lontoossa tällaista riippuvuutta ollaan myös menestyksekkäästi hoidettu; sikäli aluevaltaus, että yleensä ajatellaan, ettei esim. amfetamiiniriippuvuutta voida hoitaa.

Taedium, mielestäni sun käsitykset aivojen välitysaineiden suorista vaikutuksista käyttäytymiseen ovat hieman yksinkertaistettuja. Sosiaalinen komponentti vaikuttaa eri välitysaineiden vajeisiin ja boostauksiin erittäin tiukasti. En jaksa tässä nyt tarkemmin eritellä asiaa.

Tarkoitin lähinnä että synnytyksen aikana, ennen ja jälkeen on hemmetisti erilaista endokrinologista muutosta, ja synnytyksen jälkeinen masennus on varsin yleinen, kuten on abortin jälkeinenkin. Joku voisi kyllä selvittää serotoniinin määrän lisäämisen vaikutusta ihmiskäyttäytymiseen, mielestäni se ei ainakaan ole kovin relevantti mielihyvän kokemisessa?

Originally posted by funkyboy:
Heikot sortuu elon tieltä. Mun mielipide on se että mihinkään aineeseen(bilehuumeisiin esso,piri) ei jää

---

Näitä asioita voi katsoa todella monelta näkökannalta ja tämä on vain yksi niistä monista.

TOSI ON KUIN VESI


- ohscary -

Originally posted by Dani Cior:
Joku voisi kyllä selvittää serotoniinin määrän lisäämisen vaikutusta ihmiskäyttäytymiseen, mielestäni se ei ainakaan ole kovin relevantti mielihyvän kokemisessa?

Kirjoitinkin ehkä vähän turhan yksinkertaistetusti. Serotoniini on se aine, joka mm. aiheuttaa kiintymystä ja empatiaa. Synnytyksen jälkeen tätä erittyy ja se vaikuttaa siihen, että äiti kiintyy lapseensa. Ei ole ainoa osatekijä, eikä suoraan sen takia äiti kiinnykkään lapseensa, mutta se auttaa.

Yksinkertaisena ihmisenä yksinkertaistan paljon. Joskus liikaa. Nyt kävi niin.