Monitorikysely

Mitäs käytännöntason väliä muuten on sillä, onko monitorit aktiivit vai passiivit (paitsi tietysti se että huono vahvistin välissä värittää niiden passiivipönttöjen ääntä.

Lähinnä mietin siis et jos ostains bm15 tai 6-passiivipöntöt ja jonkun vahvarin sen sijaan et ostais esim bm6a:t

Aika monet on tollee just tehny, jos jaksaa etsiä hyvän vahvistimen myös. Mä ostin bm15:t passiivisina ja niille päätevahvistimen. Ainoo huono puoli on, että ei oo sävynsäätöjä takalevyssä, eli sijoittamisella ja huoneen dämppäyksellä voi vain säätää sitä soundia, ellei halua työntää väliin ekvalisaattoria joka taas värittää ääntä lisää.

Noissa passiivimalleissa (bm6 ja bm15 ainakin) dynaudiolla on semmoinen ero, että bassotoistoa ei ole sähköisesti venytetty aivan yhtä alas ja refleksiputken viritys on hieman korkeampi kuin aktiivimallissa, eli esim. bm15a pitäisi toistaa lähes 30 hertsiin -6dB vaimennuksella, kun passiivimalli toistaa 38 hertsiin -6dB. 30 hertsiä kuuluu silti vielä selvästi, mutta sen alapuolella ääni häviää. Bassoa ja painetta tulee tarvittaessa huomattavasti enemmän kuin bm5a:sta (riippuen sijoituksesta) ja ääni on hillitympi & stereokuva laajempi. Aktiivimallissa (BM15A) on kuulemma kirkkaampi diskantti ja muutenkin enemmän hymykäyrä taajuusvasteessa. Aktiivissa on käytetty todella jyrkkiä suotimia kun taas passiivisessa on käytetty bassolle 1. asteen suodinta, millaisia dynaudio käyttää niiden hifi-malleissakin. Passiivimalli soi kuulemma hieman hillitymmin. En ole aktiivia kuullut, mutta tykkään ainakin tuon passiivisen toistosta. Jotkut käyttävät tuota ihan hifikaiuttimenakin sen hyvän äänenlaadun takia. Melkein joka päivä tulee kieltämättä koettua reaktio, jossa vain jää hämmästelemään äänenlaatua, riippuen tietenkin mitä kuuntelee. :)

bm6:n passiivimalli on kuulemma kans varsin hyvä, jääden bassotoiston ulottuvuuden osalta myös hieman aktiivimallista. Se etu noissa passiivimalleissa on myös, että niillä saa tarvittaessa enemmän puhdasta äänenpainetta ja jopa paremman äänenlaadun kuin aktiivimalleilla, jos käyttää hyvää ja tehokasta vahvistinta.

Tarvetta olisi edullisille aktiivimonitoreille. Olen harkinnut Fostexin PM-05 MK II monitoreja. Onko kenelläkään noista mitään kokemusta tai muita mietteitä? Onko muita fiksuja vaihtoehtoja (Truthit)?

Dj-käyttöön, miksaukseen ja tavanomaiseen kuunteluun tulisivat. Laadukas sub löytyy kaveriksi joten bassotoiston laatu ei ole niin avainasemassa.

Hinta olisi maksimissaan siinä 300e paikkeilla/pari.

Terve! Ensimmäinen viestini täällä:

Kuinka paljon muuntajien hurinaa (tai muuta häiriöääntä) noissa aktiivikaiuttimissa kuuluu? Yksiä aktiivimonitoreja olen kunnolla päässyt kuuntelemaan enkä niillä viitsisi kunnella esimerkiksi luuttumusiikkia kesämökillä... Harkinassa on Genelec 8030A ja Adam A7 eikä mahdollisuutta koekuunteluun ainakaan Adamien kohdalla ole.

Jari Jokinen

Eipä aktiivikaiuttimista hurinaa kuulu, ellei laitteiston kaapelit ole huonoja tai kytkennät ole huonosti toteutettu, jolloin syntyy esim. maalenkki tai monitoreissa on jotain laatuongelmia. Pieni pohjakohina yleensä kuuluu joka mallista ja sen suuruus riippuu merkistä ja mallista. Yleensä kohinan kuulee vasta kun työntää korvan diskantin eteen. Hyvin pienellä tasolla kohinat kuitenkin yleensä ovat, eikä niitä kuuntelupisteeseen pitäisi kuulla hiljaisessakaan huoneessa, jos vehkeet ovat laadukkaat.

Eipä aktiivikaiuttimista hurinaa kuulu, ellei laitteiston kaapelit ole huonoja tai kytkennät ole huonosti toteutettu, jolloin syntyy esim. maalenkki tai monitoreissa on jotain laatuongelmia. Pieni pohjakohina yleensä kuuluu joka mallista ja sen suuruus riippuu merkistä ja mallista. Yleensä kohinan kuulee vasta kun työntää korvan diskantin eteen. Hyvin pienellä tasolla kohinat kuitenkin yleensä ovat, eikä niitä kuuntelupisteeseen pitäisi kuulla hiljaisessakaan huoneessa, jos vehkeet ovat laadukkaat.

Jep juuri näin, eli korva elementissä kuuluu ämyristä kuin ämyristä pieni kohina, etenkin Genelecit etunenässä kohisee, mutta kuunteluaistimusta se ei huononna. Olenpa joskus lukenut tuosta pienen kohinan luomasta autuaasta maskivaikutuksesta, joka voi jopa parantaa kuulokokemusta. Uskokoon ken haluaa.

Hurinaa & muita jaksollisia häiriöitä ei äänessä saa olla, muuten signaaliketjussa on jotain vikaa.

Kiitos. Suhina ei varmastikaan häiritse niin paljoa kuin jaksolliset äänet.

Genelec 8030:t saa näköjään helposti kiinnitettyä vaikka mikrofonitelineeseen. Adam A7:sta en löytänyt tuota tietoa. Lienevätkö liian raskaat?

Kysyin valmistajalta. Adam A7:ssä ei ole valmista sovitusta mikrofonitelineeseen kiinitystä varten.

Kysyin valmistajalta. Adam A7:ssä ei ole valmista sovitusta mikrofonitelineeseen kiinitystä varten.

No mut saahan niille monitoreille omia standejakin, eli en mä näkis tota suurehkona onglemakohtana.

Itteä ainaki oletusarvoisesti hirvittäis pistää mikkiständiin monitori. Ne kun ei välttämättä oo tehty kannattelemaan mitään niin painavaa.

Ei ole koskaan tullut noita kaitintelineitä tarkemmin katsottua. Miten kaiuttimet niihin kiinnitetään? Muistan vain nähneeni tarrakiinnityksen levylle, mutta eihän kaikissa kaiutintelineissä ole mitään levyä.

Ei ole koskaan tullut noita kaitintelineitä tarkemmin katsottua. Miten kaiuttimet niihin kiinnitetään? Muistan vain nähneeni tarrakiinnityksen levylle, mutta eihän kaikissa kaiutintelineissä ole mitään levyä.

Joillekin esim. genelecin malleille on monitoritelineitä, joiden tolpanpää kiinnitetään suoraan monitorin pohjaan. Suurin osa monitoreista on kuitenkin aivan tasapohjaisia ja ne vain asetetaan mille tahansa tasaiselle alustalle ilman sen kummempaa kiinnitystä. Monitoritelineissä on yleensä aina tolpan päässä taso, jonka päälle monitorit voi nostaa. Käytännössä ne pysyvät paikoillaan telineen ja monitorien väliin asennettavilla kumitassuilla, jotta ne eivät luistele alas telineiltä. Myös erilaisia kartioita voi käyttää.

monitoreina tosiaan nuo genelec 1029A:t ja bassoa tuottaa kaksi Acousticenergyn 12"

quottaan itseäni tämän ketjun alkuhämärästä, mutta vaihtui 1029A:t -> 8030A pariin. Nämä ovat suorastaan hifiä verrattuna vanhansarjan monitoreihin. Outoa oikeastaan että molemmat soivat erittäin hyvin kun materiaali jota kuuntelee on hyvää, mutta 10xx sarja mielestäni muuttuu paljon rasittavamman kuuloiseksi heti kun vähänkin materiaalin taso laskee.... lisäksi niillä vanhemmilla minkä tahansa rock-pohjaisen kuuntelu on kuin puukkoa vääntäisi korvaan.
Hyvä sarja tämä uudempi. Suosittelen edelleen hassaamaan generahan, varsinkin kun uusi sarja on niin paljon edullisempaa.

Suosittelen lämpimästi passiivisen vaimentimen/säätimen käyttämistä monitoreiden ja äänikortin/muuntimien välissä. Äänenlaatu parani dramaattisesti verrattuna aiempaan, kun säädin voimakkuutta digitaalisesti suoraan 828 mk2:sta. Ero äänenlaadussa nyt kun voi käyttää koko 24bit hyödyksi entisen pahimmillaan arviolta jopa vain 10-12 bitin sijaan on sen verran suuri, että tuntuu kuin olisi vaihtanut monitorit tai muuntimet pari pykälää parempiin. Kyseessä tämä säädin:
http://www.smproaudio.com/MPATCH2.htm

Kiitti vinkistä! Hommasin samanlaisen ja äänenlaatu todellakin tuntui parantuvan. Toisto on jotenkin vakaampi ja eheämpi vaikka äänen voimakkuus olisi hiljaisella. Myös volumen säätö on nyt kätevää. Seuraavaksi sitten subbari niin setuppi rupee olemaan lähes ihanteellinen :-)

Ei ole koskaan tullut noita kaitintelineitä tarkemmin katsottua. Miten kaiuttimet niihin kiinnitetään? Muistan vain nähneeni tarrakiinnityksen levylle, mutta eihän kaikissa kaiutintelineissä ole mitään levyä.

Joillekin esim. genelecin malleille on monitoritelineitä, joiden tolpanpää kiinnitetään suoraan monitorin pohjaan. Suurin osa monitoreista on kuitenkin aivan tasapohjaisia ja ne vain asetetaan mille tahansa tasaiselle alustalle ilman sen kummempaa kiinnitystä. Monitoritelineissä on yleensä aina tolpan päässä taso, jonka päälle monitorit voi nostaa. Käytännössä ne pysyvät paikoillaan telineen ja monitorien väliin asennettavilla kumitassuilla, jotta ne eivät luistele alas telineiltä. Myös erilaisia kartioita voi käyttää.

Meidän studion geneissä on sellaiset telineet joissa skobet kiinnitetään sivuista ja niitä voi vapaasti tiltata alas tai ylös. Kuuntelu on huomattavasti parempi kun skobet on reilusti pään yläpuolella ja suunnattuna alaspäin. Tulee vähemmän heijastuksia. Meidän skobet kävi suuntaamassa genelecin hemmo joka osasi asiansa. Niissä ei muistaakseni ole ruuveja tms. vaan ne vaan kiristetään kiinni ja hyvin pysyy.

Meidän studion geneissä on sellaiset telineet joissa skobet kiinnitetään sivuista ja niitä voi vapaasti tiltata alas tai ylös. Kuuntelu on huomattavasti parempi kun skobet on reilusti pään yläpuolella ja suunnattuna alaspäin. Tulee vähemmän heijastuksia. Meidän skobet kävi suuntaamassa genelecin hemmo joka osasi asiansa. Niissä ei muistaakseni ole ruuveja tms. vaan ne vaan kiristetään kiinni ja hyvin pysyy.

Korva kuitenkin huomaa ton suunnan, joten eikä olisi fiksumpaa tappaa heijastava pinta sen sijaan, että sijoittaa kaiuttimen "väärin"?

Sitäpaitsi jos muutenkin ajattelee tuota korkeussijoitusta, niin eikö siinä tule katto taas lähemmäksi? Tällöin heijastus vaihtuu lattiasta/pöydästä kattoon, ellei sitten kattoa ole vaimennettu. Toki genet on suuntaavat, mutta siltikin...

Korva kuitenkin huomaa ton suunnan, joten eikä olisi fiksumpaa tappaa heijastava pinta sen sijaan, että sijoittaa kaiuttimen "väärin"?

Sitäpaitsi jos muutenkin ajattelee tuota korkeussijoitusta, niin eikö siinä tule katto taas lähemmäksi? Tällöin heijastus vaihtuu lattiasta/pöydästä kattoon, ellei sitten kattoa ole vaimennettu. Toki genet on suuntaavat, mutta siltikin...

Kyseinen kuuntelutila on Akukonin suunnittelema viimeisenpäälle hyvin akustoitu miksaushuone. Aluksi skobet olikin "oikein", mutta kun genelegin tyyppi kävi paikan päällä ja suuntasi skobet uudestaan, niin soundi parani huomattavasti. Katto on tottakai vinosti laskettu ja akustoitu. Skobejen ympärillä on reilu pari metriä tilaa ennen seiniä joka parantaa nyös soundia.

Kyseinen kuuntelutila on Akukonin suunnittelema viimeisenpäälle hyvin akustoitu miksaushuone. Aluksi skobet olikin "oikein", mutta kun genelegin tyyppi kävi paikan päällä ja suuntasi skobet uudestaan, niin soundi parani huomattavasti. Katto on tottakai vinosti laskettu ja akustoitu. Skobejen ympärillä on reilu pari metriä tilaa ennen seiniä joka parantaa nyös soundia.

Toivottavasti myös mitattu.... ei pelkkä suunnittelu vielä mitään takaa, lopputulos kun olisi hyvä saada varmistettua mittauksilla jotta voidaan olla varmoja, että tila oikeasti toimii kuten se pitää.


Onko kuuntelupaikan ja skoben välillä pöytä/tmv, josta noi heijastuu vai miksi noita skobeja pitää nostaa? Jos siinä on pöytä, niin onko pöytä niin, että siitä oikeasti syntyy heijastus? Onko pöytä tyhjä, voisiko sitä heijastusta tappaa? Mikä on tilanne katossa, voiko sieltä ekan heijatuksen tappaa?

Skobejen sijoittaminen jonnekin muualla kuin korvankorkeudella on aina ideaalista poikkema. Jos ja kun tämä sijoitus tehdään vain heijastuksen tappaisen takia, niin mä vaan tässä ehdottelen, että tappaisi sen heijastuksen, sen sijaan, että sijoittaa skobet "väärin".

Toivottavasti myös mitattu.... ei pelkkä suunnittelu vielä mitään takaa, lopputulos kun olisi hyvä saada varmistettua mittauksilla jotta voidaan olla varmoja, että tila oikeasti toimii kuten se pitää.

Ei oo mitattu, mutta kun tuolla tehtyjä levyjä on myyty +400k viimeisen viiden vuoden aikana niin saattaa olla että toimii niinkuin pitää ;) On siis oikeasti hyvä soundi. Skobejen suuntauksella ei niin väliä kunhan toimii parhaiten. Se yksi ruotsalainen miksaaja pitää sen isoja genejä väärinpäin et voi paremmin löhöillä tuolissa. Ihan hyvältä se Britney silti kuulostaa ;)

Skobeja siirtämällä soundi "avartui" tuli paljon ilmavammaksi vaikka huone on muutenkin aika iso. pitäis testaa himastudiossa onko pienemmässä huoneessa mitään vaikutusta.

Tässä on yksi esimerkki akustiikkasuunnittelusta, jossa toimistolta tilattiin ja lopputulos ei ollut se mitä piti. Homma edelleen auki ja saa nähdä mitä tapahtuu:

http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=47508

IMO ei pidä tuudittautua tilanteeseen, jossa tilaa ammattilaisen paikalle ja hyväksyy jäljet ilman mittauksia. Ennen akustiikkasuunnittelua pitäisi sopia matemaattinen tavoitetaso ja toteutuksen jälkeen tehdään tarpeelliset mittaukset.

Mä en yhtään epäilisi, että toi tila ei soisi selkeästi paremmin kuin monet muut tilat, mutta tämä ei vielä takaa tasaista taajuusvastetta, joka teilläkin varmaan ollut yksi tavoitteista. Esim tossa kotiteatteriprojektissa jälkikaiuta-aika ja heijastukset on kunnossa ja on aika todennäköistä, että nimenomaan tämä luo tilassa kuin tilassa sen "hyvän soundin". Sitten kun käydään oikeasti tutkimaan ääntä, saattaa siellä olla todella pahoja källejä.

Kyllä sen myönnän, että mittaaminen on jossain määrin insinöörihifistelyä, mutta silloin kun lähtee panostamaan suunnitteluun ja laitteistoon tasaisen vasteen toiveessa, tuntuu jotenkin hassulta jättää homma pelkän kuulon/luulon varaan. Asiaa myös imo pahentaa se, että monesti akustiikkasuunnittelu tarkoittaa esim vinoa kattoa/seiniä, paria paneelia heijastuskohtiin, joku diffuusori ja oikein hyvällä tuurilla resonaattori. Kaikki nämä ovat akustiikkasuunnittelun "perusaakkosia", eikä niiden "suunnittelu" vaadi edes yhden A4:n perustietämystä. Jos ihan oikeasti maksaa jollekin jotain, pitäisi palvelu pitää sisällään jo hiukan enemmän toimenpiteitä joilla sekä vaikutetaan ääneen, että todistetaan lopputulos.

Minulla ainakin on sellainen käsitys, että suurin osa studioista akustoidaan ihan (esim. kokeneiden tuttujen) kokemuksen pohjalta ja yritys/erehdys-periaatteella tai vaihdetaan monitoreja eri malleihin ja vasta siinä vaiheessa laitetaan likoon rahaa enemmän myös suunnitteluun ja laskentaan, kun on tarkoitus tehdä vähintään sadan tuhannen euron studio. Varmasti akustisesti hyvä tila saataisiin laskemalla ja mittaamalla huolellisesti, mutta se maksaa ja tuollaisesta saattavat olla kiinnostuneita vain testilaboratoriota, teatteria tai sitä miljoonan studiota rakentavat jannut. Suurin osa on tyytyväisiä, kunhan saa korvinkuultavat heijastukset pois vuoraamalla seinät erilaisilla paneeleilla ja ostaa kasan bass-trappeja nurkkiin ja se voi toimiakin ihan hyvin. On niitä hyviä miksauksia tehty vaikka olis mitä kuoppia taajuusvasteessa. Miksaajan vaan pitää tietää, miten ne vehkeet toistaa ja mitkä on niiden heikkoudet.

Mitä R24 selitti, niin genelecin henkilö todennäköisesti suuntasi monitorit pitkällä kokemuksella sen enempää mallintamatta tai laskematta. Jos se toimii, niin sehän on vain hyvä juttu eikä sitä voi tuomita vääräksi ratkaisuksi näkemättä ja kuulematta kyseistä laitteistoa.

Mitä nyt on tullut katseltua eri kuvia joistain isommistakin studioista, niin varsinkin seinään asennetut päämonitorit ovat lähes aina selkeästikin korkeammalla kuin miksaajan korva on, tosin niitä kai käytetäänkin usein vain tekemään vaikutus asiakkaisiin (tai kyseessä on esim. masterointistudio), kun varsinainen miksaus tehdään pääasiassa pienemmillä monitoreilla. Se, että diskantti on korvan yläpuolella on mielestäni parempi tapaus kuin että se olisi korvan alapuolella. Suosin silti sijoitusta, jossa diskantti on juuri korvan tasolla tai aivan hitusen yläpuolella, esim. niin että korva asettuu 2-tiemonitorin diskantin ja bassokeskiäänisen väliin sopivasti.

Minulla ainakin on sellainen käsitys, että suurin osa studioista akustoidaan ihan (esim. kokeneiden tuttujen) kokemuksen pohjalta ja yritys/erehdys-periaatteella tai vaihdetaan monitoreja eri malleihin ja vasta siinä vaiheessa laitetaan likoon rahaa enemmän myös suunnitteluun ja laskentaan, kun on tarkoitus tehdä vähintään sadan tuhannen euron studio.

Täysin samaa mieltä, tuttuja ja hyväksi havaittuja keinoja kannattaa ehdottomasti käyttää apuna. Muutamat perustoimenpiteet on kuitenkin äärimmäisen helppoja ja halpoja tehdä :)

Mun pointti lähinnä on, että jos tilaa akustiikkasuunnittelua toimistolta, pitäisi etukäteen sopia mitattavat suureet ja kriteerit esim vasteen ja jälkikaiunta-ajan suhteen. Toimisto sitoutuu näihin ja jos tavoitteet eivät täyty, toimisto vastaa korjaustoimenpiteistä minimissään ilmaisen suunnittelun osalta.

On niitä hyviä miksauksia tehty vaikka olis mitä kuoppia taajuusvasteessa. Miksaajan vaan pitää tietää, miten ne vehkeet toistaa ja mitkä on niiden heikkoudet.

Niinpä.

Mutta siltikin musta tuntuu vähän kummalliselta, että jengillä on helposti studiossa monen kymmenen tuhannen laitteistot ja akustiikkaakin on snadisti mietitty, mutta lopulta kukaan ei oikeasti osaa sanoa, miten huone mittauksissa toimii. Todennäköisesti jokaisesta studioista löytyy mikki, kone ja softat jolla noi mittaukset voisi tehdä ja sen jälkeen muutaman tunnin vaivalla täysi amatöörikin voisi kokeilla esim. erilaisia sijoituksia skobeille ja sitä kautta hakea vielä parempaa vastetta. Työmäärä on lopulta pieni, mutta vaikutus voi olla äärettömän suuri.

Lisäksi mä väittäisin, että aika kultakorva saa olla, jotta miksaaja pystyy täydellisesti huomioimaan jotain 5dB heittoja matalilla taajuuksilla, jotka kuitenkin on aika yleisiä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, pitäisi miksaajan tuupata huoneeseen pistetaajuudet, muistaa niiden sointi ja sen jälkeen tuntea biisi 100% ja koko ajan ottaa huomioon pistetaajuuksien ja niiden kerrannaisten sointi...