Monitorikysely

nostetaans tätä topikkia myös, itellä hakusessa joku kohtuuhintainen 2.1 systeemi... t-kaupasta tsekkailin jotain tannoy:n purkkeja + se halvempi suppari (niistä kolmesta).

sana vapaa :)

En sitte tiedä mihin tarkotukseen kyseiset säilykepurkit ja pakoputkisubbari tulee, mutta ainakin henkilökohtaisesti suosittelen yhdistelmää:

2 X Quested S6, 2-tie, 5"
1 X Quested SB10, 10", ulkoinen jakosuodin/vahvistin-kontrolleri, 20Hz

tonnikalan purkittamiseen ajattelin, kun noiden quested:n jälkeen rahaa ei jää edes riisiin :-/

Olen käyttänyt tämän kevään Dynaudio Acousticsin BM15 passiivisia monitoreita. Soundi on aika bueno, pitäs vaan saada soitettua suht. lujaa (mielellään 85-90 dB), että ääni todella avautuu. Taajuusvaste on sopivan tasainen, miellyttävä tasapaino esim. akustisilla soittimilla. Stereokuva on jokseenkin isompi kuin esim. BM5A:ssa ja monitorien keskelle muodostui yhtenäisempi äänikenttä. Taajuusvaste ei ole korkeita taajuuksia kohden nouseva, kuten BM5A:ssa, vaan tasaisempi.

BM15:n bassoelementti on iso 9-10" ja kaiutin menee alas kuultavasti n. 30 hertsiin, mutta toistaa transientit nopeasti 4" puhekelan ansiosta. Passiivisiin päädyin kahdesta syystä. Hinta on aktiivimalleja selkeästi edullisempi, jos löytää hyvän vahvistimen edullisesti ja monet ovat sanoneet tuon 15:n passiivimallin olevan luonnollisempi ja vähemmän rasittava ääneltään verrattuna BM15A-malliin, jos käytössä on laadukas päätevahvistin. Löysin Rotelin tehokkaan "audiofiili"-päätteen noille ja on toiminut hyvin.

Huomasin eilen nettiä selatessani, että esim. Bob Katz suosittelee miksaamiseen BM15 ja BM15A -malleja. Hänen mielestään Dynaudio Acousticsin monitorivalikoima on aikamoista sillisalaattia, että löytyy osumia ja huteja. Samankin malliston eri mallien väliset erot ovat kuulemma merkittäviä ja jokaista mallia onkin tarkasteltava yksilöllisesti. Esim. Air-sarjasta Bobin mielestä ainoa tasapainoinen malli oli se suurin 25-malli.

Eräs arvio BM15 passiivisista: http://recording.org/reviews-30.html

Olen käyttänyt tämän kevään Dynaudio Acousticsin BM15 passiivisia monitoreita. Soundi on aika bueno, pitäs vaan saada soitettua suht. lujaa (mielellään 85-90 dB), että ääni todella avautuu. Taajuusvaste on sopivan tasainen, miellyttävä tasapaino esim. akustisilla soittimilla. Stereokuva on jokseenkin isompi kuin esim. BM5A:ssa ja monitorien keskelle muodostui yhtenäisempi äänikenttä. Taajuusvaste ei ole korkeita taajuuksia kohden nouseva, kuten BM5A:ssa, vaan tasaisempi.

BM15:n bassoelementti on iso 9-10" ja kaiutin menee alas n. 30 hertsiin (modasin hieman viritystä, koska kaiutin on vakiona viritetty varsin ylös n. 52 hertsiin), mutta toistaa transientit nopeasti 4" puhekelan ansiosta. Passiivisiin päädyin kahdesta syystä. Hinta on aktiivimalleja selkeästi edullisempi, jos löytää hyvän vahvistimen edullisesti ja monet ovat sanoneet tuon 15:n passiivimallin olevan luonnollisempi ja vähemmän rasittava ääneltään verrattuna BM15A-malliin, jos käytössä on laadukas päätevahvistin. Löysin Rotelin tehokkaan "audiofiili"-päätteen noille ja on toiminut hyvin.

Huomasin eilen nettiä selatessani, että esim. Bob Katz suosittelee miksaamiseen BM15 ja BM15A -malleja. Hänen mielestään Dynaudio Acousticsin monitorivalikoima on aikamoista sillisalaattia, että löytyy osumia ja huteja. Samankin malliston eri mallien väliset erot ovat kuulemma merkittäviä ja jokaista mallia onkin tarkasteltava yksilöllisesti. Esim. Air-sarjasta Bobin mielestä ainoa tasapainoinen malli oli se suurin 25-malli.

Eräs arvio BM15 passiivisista: http://recording.org/reviews-30.html

Haha toi kuulostaa jo niin paljon hifi lehden läpältä että pääsee nauru :hearts: Kohta ostat vuolukivestä tehtyjä virtajohtoja koska niillä soundi paranee "ihan tajuttomasti" :hah:

Jos on yhtään lukenut mitä kaikkea hurumömmöä toi Bob Katz kirjottelee niin ei pahemmin kannattais sen suosituksia kuunnella.

Mut ihan ok:t noi dynaudiot varmaan on, ei siinä mitään.

Haha toi kuulostaa jo niin paljon hifi lehden läpältä että pääsee nauru :hearts: Kohta ostat vuolukivestä tehtyjä virtajohtoja koska niillä soundi paranee "ihan tajuttomasti" :hah:

Sori, mutta en nyt oikein ymmärtänyt tätä kommenttia. Siis mikä kuullosti hifilehden läpältä? Miksi ihmeessä ostaisin jotkut ihmekaapelit? Jos tarkoitit vahvistimen laatua, niin sillä alkaa olla merkitystä, jos kaiuttimet ovat laadukkaat ja kaapelit on mitoitettu tarpeeksi järeästi.

Jos on yhtään lukenut mitä kaikkea hurumömmöä toi Bob Katz kirjottelee niin ei pahemmin kannattais sen suosituksia kuunnella.

En ole kovin paljoa tutustunut Bob Katzin kirjoituksiin, mutta sellainen kuva mulla siitä on, että ei kai ole mikään ihan amatöörikään. Sattumalta vain törmäsin semmoiseen threadiin selatessani gearslutz-foorumia. Eri ihmisille voi toimia samat monitorit ihan eri tavalla, niinku hyvin tiedetään.

Ja offtopiccina vielä, että mä en ymmärrä, miksi sulla on lähes järjestelmällisesti tapana joka threadissa tulla huutelemaan nimenomaan mun postaamille jutuille ja yrittää saattaa mut naurunalaiseksi? Olet lähes ainoa audio techissä, joka jaksaa vetää tollaisella negatiivisella asenteella. Ei uskoisi, kun kattoo sun signaturea...

Ja offtopiccina vielä, että mä en ymmärrä, miksi sulla on lähes järjestelmällisesti tapana joka threadissa tulla huutelemaan nimenomaan mun postaamille jutuille ja yrittää saattaa mut naurunalaiseksi? Olet lähes ainoa audio techissä, joka jaksaa vetää tollaisella negatiivisella asenteella. Ei uskoisi, kun kattoo sun signaturea...

Sitähän tuo näkyy tekevän, mutta ehkä on parasta ignoorata koko kaveri. Koko tyyppi on väsynyt trolli.

Sori, mutta en nyt oikein ymmärtänyt tätä kommenttia. Siis mikä kuullosti hifilehden läpältä? Miksi ihmeessä ostaisin jotkut ihmekaapelit? Jos tarkoitit vahvistimen laatua, niin sillä alkaa olla merkitystä, jos kaiuttimet ovat laadukkaat ja kaapelit on mitoitettu tarpeeksi järeästi.

Niin siis kirjotustyyli ja "äänen kuvailu" oli ne jotka sitä hymyä nostatti. Jos olet koskaan hifi-lehtiä lukenut niin tiedät mitä tarkotan. Ei pidä ymmärtää väärin.

Niillä ihmekaapeleilla tarkotin sitä hifi-harrastuksen huipentumaa jossa ääntä yritetään parantaa vahvistimen virtajohdoilla(töpselin ja vahvistimen välillä) ym huvittavalla. Älä ajaudu sinne ;)

Katzista vielä sen verran että tietäähän se teoriatasolla audiojutut ihan hyvin, mutta en sen kuuntelukokemuksiin paljoa luottais. Jos ihan kaikkea sen kirjottamaa haluaa uskoa niin miten olis tämä:
"I've also observed that a 4X-speed SCSI-based CDR copy sounds inferior to a double-speed copy and yet again inferior to a 1X speed copy."
Olkaahan varovaisia kun polttelette seedeitä.

Yawn.

http://www.soundonsound.com/sos/nov04/articles/qa1104-3.htm

Katzista vielä sen verran että tietäähän se teoriatasolla audiojutut ihan hyvin, mutta en sen kuuntelukokemuksiin paljoa luottais.

joo, eihän kyseessä ole kuin yksi maailman tunnetuimmista ja luultavasti parhaista masterointiteknikoista. se, että mulla on korvat puuta ei tarkoita sitä että kaikilla maailman ihmisillä olisi.

tohon cd-juttuun ei mitään lisättävää, jos poltat äänitiedoston cd:lle niin sen pitäis tulla 1:1 (tai sitten vaan valittaa virhettä) mutta jos poltat audio cd:n niin ongelmia voi tulla.

edit: lisäyksenä vielä että katz ei ole ainakaan meriittiensä ja kirjoittamansa kirjan (mastering audio: the art and the science) perusteella huuhaahifisti vaan erittäin hyvin asiansa tietävä ja tunteva ammattilainen. masterointi nyt vaan on helposti mikrotason tarkkaa duunia kun miksauksessa voidaan vetää vähän isompia linjoja.

Tulipa tuossa AV-messuilla kuunneltua (melko meluisissa oloissa tosin) Genelecin 8000-sarja läpi höystettynä 7000-sarjan subbareilla. Yllättävän yhtenäinen oli soundi koko sarjan läpi, 8020:n ja 8050:n välissä ei tonaalista eroa ollut paljon, vaikka toki tarkkuus ja soundin henkevyys parani loppua ja isompia numeroita kohden jonkin verran. Etenkin 8020:n napakkuus lähikuuntelussa oli yllättävää, ottaen huomioon monitorin koon.

Soundi on kyllä muuttunut huomattavasti edellisestä tonnisarjasta ja välttämättä soundin "instant"-myyvyys ei aina ole hyvä ominaisuus. Kevään mittaan tulee 8040A ja 8050A+7070A yhdistelmä tutuksi, uudessa työpisteessä tulee olemaan sellaiset kuunteluissa, mutta en ole niistä päässyt kuuntelemaan kuin mono-satelliittilähetyksiä, joten analyyttistä kuuntelua ei ole päässyt tekemään siinä tilassa.

Nyt on muutama kuuntelukuukausi takana noista uusista Geneistä, eli 8020A-mallista desktoppi-käytössä ja 8040A:sta ja 8050A+7070A-setistä päämonitoreina.

Oon edelleenkin aika hämmästynyt noiden pienimpien kyvystä toistaa taajuusalue matalimpia bassoja lukuunottamatta, mutta 8040A:t mä hommaan itelleni himaan tulevaisuudessa, sen verran kova niissä on etenkin syvyyserottelu ja tasapainoinen soundi. On ihan levotonta kuunnella hyvin tehtyä stereomikitystä niistä, pistää silmät kiinni, niin tila on just siinä nenän edessä, noi nykyiset 1030A:t ei valitettavasti pääse edes kovin lähelle. Ainoa mikä mussa ihan snadisti noissa uudemmissa nyppii on muotoilu, toi pyöreäkulmaisuus on varmaan hyväksi kotelon jäykkyydelle, mutta ulkonäölle ei, kanttikertaakanttikaapit on imo paremman näköset.

8050A:n soundi on kyllä henkevä yhdistettynä 7070A:han, mutta yläkeskialue ei ole musta ihan niin siisti kuin 8040A-mallissa, joten en tollasia harkitsisi, jossen ihan välttämättä tarvitsisi kohtuullisen käsittämätöntä äänenpainereserviä, mikä noissa on. Täysin kliiniä painetta lähtee meinaan sen verran paljon, että sitä ei tajuakaan kovin äkkiä kuinka lujaa tulee kuunneltua, koska ääni ei vain muutu rasittavaksi. Syvyysvaikutelma on tietysti hyvä kuten 8040A:ssakin, mutta detaljit ei silti ole ihan yhtä hyviä.

Noita Tupun omistamia Dyniksiäkin oon vähän miettiny, mutta toi 8000-sarjan soundi alkaa olemaan niin tuttu monen tunnin päivittäisen duuniannoksen jälkeen, joten en varmaan edes mieti merkin vaihtoa, koska kunnollista vertailukohtaa ja vertailua ei varmaan pääse edes missään tekemään. Tuttuus ja puutteiden tiedostaminen (tai puutteiden puutteiden tiedostaminen) on musantekemisessä ja kuuntelussa ainakin mulle tärkeetä. :)

Oon tässä nyt vähän pohdiskellut subbarin kyhäämistä noiden Dyniksien
kaveriks. Dynaudion omat subbaset maksaa tähän hätään ihan liikaa ja
uskosin että oman rakentaminen vois tuottaa ihan tyydyttävän lopputuloksen.
Mitenkäs asiaa kannattais alkaa lähestymään? Peerlessin XLS-sarjan
elementit on kai teh shit? Käviskö vahvistimeks esimerkiks tommonen
Alesiksen RA-300 sillattuna? Miten nää virityshommat jne asdf asdf kthx bye
lol?

"I've also observed that a 4X-speed SCSI-based CDR copy sounds inferior to a double-speed copy and yet again inferior to a 1X speed copy."
Olkaahan varovaisia kun polttelette seedeitä.

Ja mikäs estää äijää kuulemasta eron, jos vehkeet ja korvat on vitun hyvät? Eri tavalla ne soi 100% varmasti, eri asia kuuleeko kaikki sitä.

"I've also observed that a 4X-speed SCSI-based CDR copy sounds inferior to a double-speed copy and yet again inferior to a 1X speed copy."
Olkaahan varovaisia kun polttelette seedeitä.

Ja mikäs estää äijää kuulemasta eron, jos vehkeet ja korvat on vitun hyvät? Eri tavalla ne soi 100% varmasti, eri asia kuuleeko kaikki sitä.

Tuleehan siitäkin varmasti "eroja" jos poltat samalla nopeudella pari audiolättyä? Kumpi nyt sitten on mega-hyper-inferior? Pitää varmaan polttaa tusina niitä ja pitää 50 tunnin ABX-sessiot etsien "parasta", tai mikroskoopilla tutkia missä levyssä on reiät oikeessa järjestyksessä..

Kannattaiskohan nyt kuitenkin vähän relata? ;)

edit ps: oon kyl varppi että mun IDE-poltin PIO-moodissa 0.1x nopeudella ois aika superior

Tuleehan siitäkin varmasti "eroja" jos poltat samalla nopeudella pari audiolättyä? Kumpi nyt sitten on mega-hyper-inferior? Pitää varmaan polttaa tusina niitä ja pitää 50 tunnin ABX-sessiot etsien "parasta", tai mikroskoopilla tutkia missä levyssä on reiät oikeessa järjestyksessä..

Kannattaiskohan nyt kuitenkin vähän relata? ;)

No vie äijä testiin ;) Pointti oli se, et jos ite ei kykene eroa todistamaan, niin se ei tarkoita, etteikö sitä pystyis joku toinen. Sitäpaitsi 4x SCSI asemia oli 10 vuotta sitten, silloin niissä on voinu olla "vähän" eri tavalla eroja. Itellä oli 4x SCSI poltin ja paskaa jälkeähän se poltti tän päiväsiin verrattuna (piti polttaa 1x:llä, että ne levyt suostu soimaan soittimissa), joten en ihmettele yhtään, jos äijä ne erot kuuli.

Oon tässä nyt vähän pohdiskellut subbarin kyhäämistä noiden Dyniksien kaveriks. Dynaudion omat subbaset maksaa tähän hätään ihan liikaa ja uskosin että oman rakentaminen vois tuottaa ihan tyydyttävän lopputuloksen. Mitenkäs asiaa kannattais alkaa lähestymään? Peerlessin XLS-sarjan elementit on kai teh shit? Käviskö vahvistimeks esimerkiks tommonen Alesiksen RA-300 sillattuna? Miten nää virityshommat jne asdf asdf kthx bye lol?

Kannattaa se subbari toteuttaa ehkäpä suljettuna. Oman kokemuksen mukaan refleksinä noi XLS:t tahtoo mennä aika löysätoistoisiksi, varsinkin niillä suositeltavilla matalilla virityksillä. Omien XLS12-mallien toisto muuttui löysästä bassomuussista napakaksi ja erottelevaksi ja meni silti alas, kun tukin putket. Taitaapa olla noi Dynaudion omatkin subbarit suljettua mallia. Vahvaria kannattaa metästää esim. hifi-lehden tori-palstalta netistä. Sieltä löysin omille passiivi-dyniksille hyvän stereopäätteen.

Oon tässä nyt vähän pohdiskellut subbarin kyhäämistä noiden Dyniksien
kaveriks. Dynaudion omat subbaset maksaa tähän hätään ihan liikaa ja
uskosin että oman rakentaminen vois tuottaa ihan tyydyttävän lopputuloksen.
Mitenkäs asiaa kannattais alkaa lähestymään? Peerlessin XLS-sarjan
elementit on kai teh shit? Käviskö vahvistimeks esimerkiks tommonen
Alesiksen RA-300 sillattuna? Miten nää virityshommat jne asdf asdf kthx bye
lol?

Dvdplazan tee-se-itse osiota kannattaa katsella, tosi paljon asiaa (myös laadukasta) nimeomaan noista elementeistä.

Jos itse duunaat ja hirveesti ei oo kokemusta puutöistä, melkein suosittelen puuseppää kotelon tekoon. Tai sitten ostat puukeskuksesta mdf:n, liimaat itse kasaan, mutta viet viilutukseen puusepälle. Jos itse duunaa alusta loppuun, tulee helposti vähän kotiversion näköinen, mikä saattaa harmittaa aika paljon jos osat maksaa kuitenkin satoja euroja.

Samaa mietin tässä, kun timppa^ että jos hankkis noiden
Dynaudion BM6A:n kaveriks subbarin. Onkos joku muuten
testannu noita Dynaudion omia subbareita (vaikka bm10s)?
En muutenkaan juurikaan paljoa tiedä noista.

No vie äijä testiin ;) Pointti oli se, et jos ite ei kykene eroa todistamaan, niin se ei tarkoita, etteikö sitä pystyis joku toinen. Sitäpaitsi 4x SCSI asemia oli 10 vuotta sitten, silloin niissä on voinu olla "vähän" eri tavalla eroja. Itellä oli 4x SCSI poltin ja paskaa jälkeähän se poltti tän päiväsiin verrattuna (piti polttaa 1x:llä, että ne levyt suostu soimaan soittimissa), joten en ihmettele yhtään, jos äijä ne erot kuuli.

Kyseinen Bobin lausahdus on vuodelta 2002. Ite testasin ihan huvikseni onko vuoden 1997 cd-kirjottimella kirjotettu pari vuotta vanha 8x Audio-cdr eri kuulonen kun alkuperänen wavi(ja testasin vielä bittitasollakin). Minkään näköstä eroa ei ollut, ei edes bittitasolla. Identtistä jälkeä...
Pitäiskö tästä päätellä että vm 1997 IDE hakkaa vm 2002 SCSI:n mennen tullen?(Tai että cd-soittimet on kaikki täyttä roskaa..?) No joo, ihan kuollut aihe jo alkujaankin. Näitä hifistejen kultasen soundin tavottelulegendoja on tuhansia. Niillä sitä rautaa myydään herkkäuskosille.


Mun pointti oli alkujaan se että jos joku jossain päin maailmaa sanoo jotain niin turha sitä on ottaa liian tosissaan. Kuuntelutestit kannattaa tehdä ite eikä luottaa sokeasti eläkeikäsiin hifisteihin. Mikään kajari/instrumentti/lelu ei ole paras, vaan sopivin(!) löytyy omien mieltymysten tutkiskelun kautta. Jotkut tykkää bassosta, toiset keskiäänestä.


Mut vinkkejä hyvistä laadukkaista kajareista on silti kiva täällä lueskella. Niitä huonojakin kokemuksia tietty sais postailla, kun tuntus pelkkää oman kajarin hehkutusta olevan koko topikki. Onko kellekkään tullut huonoja hankintoja ja miks ne oli huonoja.. ym?

edit: Pientä faktojen korjailua - mun cd kirjotin taitaakin olla 1999 tai 2000, merkki HP... mediana verbatimin cdr. Vois vielä testailla ikusen vanhoilla cd-rw(vm.2000) levyilläkin niin tulee tsekattua ettei ole mediasta kiinni.

Tuleehan siitäkin varmasti "eroja" jos poltat samalla nopeudella pari audiolättyä? Kumpi nyt sitten on mega-hyper-inferior? Pitää varmaan polttaa tusina niitä ja pitää 50 tunnin ABX-sessiot etsien "parasta", tai mikroskoopilla tutkia missä levyssä on reiät oikeessa järjestyksessä..

Kannattaiskohan nyt kuitenkin vähän relata? ;)

edit ps: oon kyl varppi että mun IDE-poltin PIO-moodissa 0.1x nopeudella ois aika superior

(Aika tymäkkää offtopikkia, tästä voisi melkeen pystyttää oman ketjunkin, mutta tulkoon nyt tähän.)

Itseasiassa ei tarvitse alkaa skoopilla tutkiskelemaan, vaan tohon levyjen testaukseen on ihan kunnollisia työkalujakin olemassa.

Osa esim Plextorin asemista (mm. plexwriter premiumit) tukee C1/C2 virhetestausta ja beta/jitter -mittausta suoraan Plextorin omalla Plextools-softalla. Ilman tota C1/C2 -mittausta ei polttonopeuden vaikutuksesta voi oikein päätellä mitään, koska itse lukimen virheenkorjaus vaikuttaa lukutulokseen.

Esim toi E32 -virhe (eli toisen virheenkorjaustason kolme symbolia pitkä virhe) tulee virheenkorjauksen jälkeen oikeana läpi normaalista asemasta. Jotkin asemat pystyvät korjaamaan neljän symbolin virheen, mutta ei kaikki ja tässä onkin asian ydin: sama levy voi toistua yhdellä asemalla täysin virheettä, mutta toisessa luettuna virheet tulee esiin.

Täydellinen CD-R -levyn testauspöytäkirja onkin sitten jo pitkä kuin nälkävuosi ja sisältää sitten kaiken lähtien levyn painosta ja heijastuvuudesta.

Täysin virheetöntä levyä ei käsittääkseni taida koskaan tulla, vaikka informaatio olisikin olemassa koskemattomana, eli vaikka siirtäessä ei tule bittivirheitä, ei se tarkoita sitä, etteikö polttovaiheessa olisi tullut mokia. Yleensä kun kirjoittaa ja lukee samalla asemalla, virheitä tulee kohtuullisen harvoin, mutta eri soittimet lukevat levyä eri tavoin ja kirjoitusnopeuskin voi alkaa vaikuttaa tulokseen.

Toki asemat ja aihiot ovat parantuneet vuosien mittaan ja luettavuus vanhoilla yksisäteisillä soittimillakin on parantunut. Red book -standardi sallii 220 block erroria per sekunti, suositus on alle 50/s, mutta osa lukemistani artikkeleista toteaa varsin yksikantaisesti, että ainakin 24x-nopeudella tulee jo kelvollisia levyjä. Esim Plextor onkin rajoittanut osan asemiensa maksimikirjoitusnopeuden CD-audio -levyjen tapauksessa juuri tuohon 24x -nopeuteen, vaikka dataa voikin kirjoittaa paljon nopeammin kuin audiota.

Vähän lähteitä:

http://www.plextor.com/english/support/faqs/How_To/HT00006.html
http://www.discdupe.org/i/bler.htm
http://www.mscience.com/cdtest.pdf
http://www.emedialive.com/Articles/PrintArticle.aspx?ArticleID=5185
http://www.plextor.com/english/support/faqs/HW00014.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Reed-Solomon_error_correction
http://en.wikipedia.org/wiki/Cross-Interleaved_Reed-Solomon_Coding

Bob Katzista vielä. Jos maailman ehkä parhaiden DSP-laitteiden valmistaja (TC, usean muun valmistajan ohella) ja euroopan IMO paras musakamalehti luottaa ukkelin juttuihin, niin luotan kyllä minäkin. Toki mä ymmärrän, että asioita pitää kyseenalaistaa, mutta Katz on kyllä tunnustettu guru ja sen sanomilla asioilla on kummasti faktapohjaa kun alkaa asioita tutkimaan.

lähteet:

http://www.tcelectronic.com/Default.asp?Id=1459
http://www.soundonsound.com/sos/oct03/articles/bobkatz.htm
http://www.mhlabs.com/metric_halo/news/katz.shtml

---

No tän piti olla monitoritopikki.

Mä voin kertoa esimerkin huonosti kotistudioon sopivasta keskihintasesta monitorista:



http://www.thomann.de/thoiw3_fostex_6301b_prodinfo.html

Älkää ostako tollasia kotiin. ;)

Täysin virheetöntä levyä ei käsittääkseni taida koskaan tulla, vaikka informaatio olisikin olemassa koskemattomana, eli vaikka siirtäessä ei tule bittivirheitä, ei se tarkoita sitä, etteikö polttovaiheessa olisi tullut mokia. Yleensä kun kirjoittaa ja lukee samalla asemalla, virheitä tulee kohtuullisen harvoin, mutta eri soittimet lukevat levyä eri tavoin ja kirjoitusnopeuskin voi alkaa vaikuttaa tulokseen.

Joo mää voin vahvistaa tän ihan käytännössä kans. DFG-promoja joskus kun polteltiin ni oli selkeesti kuultava ero jo 4x nopeudella poltetuissa Audio CD:issä kun niitä kuunteli esim. autostereoista. Sellanen niinku digitaalisesti bittihäröttyny yläpää tuli lisukkeeks..

Suosittelen lämpimästi passiivisen vaimentimen/säätimen käyttämistä monitoreiden ja äänikortin/muuntimien välissä. Äänenlaatu parani dramaattisesti verrattuna aiempaan, kun säädin voimakkuutta digitaalisesti suoraan 828 mk2:sta. Ero äänenlaadussa nyt kun voi käyttää koko 24bit hyödyksi entisen pahimmillaan arviolta jopa vain 10-12 bitin sijaan on sen verran suuri, että tuntuu kuin olisi vaihtanut monitorit tai muuntimet pari pykälää parempiin. Kyseessä tämä säädin:
http://www.smproaudio.com/MPATCH2.htm

Ja passiiviseen säätimeen päädyin sen vuoksi, että se ei väritä ääntä juuri lainkaan kuten aktiiviset (esim. samson c-control, mackie big knob jne.). Vielä parempi vaihtoehto olisi käyttää passiivista vastusverkkoa kiertokytkimellä, esim. DACT valmistaa sellaisia. Tosin maksavatkin aika paljon.