No pitäähän munkin sit kai kun muutkin Entroopparit täällä omia tarinoitaan julkistelee.. Ja tää on sit kans aika siirappia
Minä ja Ekku tutustuttiin rippikoulussa kuus vuotta sitten. alusta asti oltiin hyviä frendejä, aikaa vietettiin paljon yhdessä ja setvittiin toistemme seurustelukuvioita ja muita teini-iän ja aikuistumisen ongelmia. Itkeskeltiin toistemme olkapäihin ja oltiin parhaita ystäviä. Aluksi oli jotain ihastumis-juttuu mun suunnalta mutta se vaihe meni pian ohi jonka jälkeen oltiin lähes erottamattomia.
Asiat alkoi nytkähdellä epäilyttävään suuntaan melko tarkkaan vuos sitten, me ei oltu nähty pitkään aikaan ja mä tulin Ekun luokse yökylään tarkoituksena viettää "laatuaikaa" hyvän frendin kanssa. Tottakai me nukuttiin vierekkäin kuten aina ennenkin mutta se oli vaan jotenkin erilaista... Aamulla meidän nenät osui yhteen ja se johti lähempään tuttavuuteen jne...
Silloin ajattelin kotimatkalla että tässäkö tää nyt on, meidän ystävyys loppuu ihan varmasti ja tulee ongelmia.. Mutta niin ei käynyt, me sovittiin että ollaan frendejä kuten ennenkin ja kesän ajan niin olikin. Pitkin kesää oli kaikenlaista pientä söpöilyä jolla ei mulle ollut sen syvempää merkitystä. Me vietettiin mm. legendaarinen juhannus parin Nexuksen tanssijan eli mun frendien kans mökillä, kuunneltiin teknoo ja otettiin arskaa saunan terassilla koko juhannus.. (nyt mä eksyn jo aiheesta...) Silloin kuulemma Ekku oli toivonut että jotain ratkaisevaa tapahtuisi ja mäkin jollain asteella odotin jotain alotteen tynkää Ekun suunnalta... Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Ekku sai suostuteltua mut lähtemään heinäkussä Entropyn porukalla LP:een ja Berliinissä alkoi meidän suhteen todellinen laatu pikkuhiljaa selvitä mullekin. Meillä oli yhteinen hotellihuone (miksi ei olis ollut, oltiinhan me monet kerrat ennenkin nukuttu toistemme sängyissä ja saunottu yhdessä jne) ja oikeastaan reissu meni vähän söpöilyksi Tyypit luuli että me seurustellaan ja minä ainakin kirkkain silmin ja ihan tosissani vakuutin että frendejä me vaan ollaan... Ekku oli koko reissun ajan yrittänyt vihjata mulle että mahdollisesti haluis jotain vähän vakavampaa mut mä en tajua jos ei suoraan sanota, joten vielä sillon meistä ei paria tullut.
Viikko Berliinistä palaamisen jälkeen me lähdettiin kahdestaan Turkuun Koneistoon ja leikittiin perhettä kaupassa matkalla. (Tiedättehän, käsikynkässä ja ostoskärryt jne. ) Kupittaalla mä vänkäsin jotain "älä pidä mua kädestä ei me seurustella" juttuu mutta silti aina itse huomaamattani tartuin Ekun käteen.. Oli tajuttoman hauskaa (vaikka missattiinkin F-Commin speciaali..) ja kotimatkalla neljän viiden aikaan aamulla pysähdyttiin ennen Hämeenlinnaa jollekin uimarannalle piristymään että jaksettiin ajaa kotiin saakka. Mä kiskoin Ekun takapenkiltä nukkumasta ja siellä me sitten uitiin nakuina aamusumun seassa...
Silloin oli aurinko nousemassa ja ihan hiljaista, linnutkin oli vielä nukkumassa. Ja miten mä en sillonkaan vielä suostunut tajuamaan vaikka Ekku kuinka koitti kaikki muut keinot paitsi sen suoraan sanomisen???
Seuraavalla viikolla Ekku tuli yöksi Lahteen ja me oltiin kahdestaan (mitä oliskaan tapahtunut jos mun kämppis olis ollut kotona?) ja silloin mä tajusin että oon rakastunut parhaaseen ystävääni. Se oli mieletön tunne musta tuntui että olis sydän turvonnut kurkusta ulos, henkikään ei meinannut kulkea ja mä (tunteellinen höpsö kun olen) itkin kaikki ripsivärit Ekun paitaan... Kaksi kuukautta tuon jälkeen muutin Ekun luokse Helsinkiin nimim. kaukorakkaus on kamalaa! Sillä tiellä ollaan toivottavasti loppuelämä
Ja nyt Saskia, olis sun aika paljastella susta ja sun miehestä
[ 07 April 2002: Message edited by: Tinkle ]