Menetetyt mahdollisuudet

moi.


mitään en ole katunut.
enkä kadu.

Originally posted by tiKlu:
moi.


mitään en ole katunut.
enkä kadu.

Sama linja!
Minkä takia katumaan asioita, jota olisi/ei olisi voinut kuitenkaan tehdä toisin.

Kadun niinkin tyhmää asiaa (en aina, joskus kun pälkähtää päähän) että miksi en ostanut halvalla autoa joka ois ollu mun autounelma saab 900 vm -95 ajettu vain 50 000km. oisin saanut vehkeen puoli-ilmaiseksi mutta en ottanut kun ajattelin että nykyinen saabbi kelpaa.. että näin. muuten mun mielestä on turha katua niin kuin edellä on jo mainittu asioita joita ei silloin joskus tehnyt.. ne oli silloin nyt on nyt!

Originally posted by Tapi T:
Harmi ku itteensä on hankala potkia perseelle.

Äläpä muuta sano...

Originally posted by zander:


-Well son, a funny thing about regret is that it's better to regret something you have done than to regret something you haven't done.

Toinen koulukunta tähän asiaan:

It is better to have never tried than to have tried and failed.

Usein miten mahdollisuudet johonkin menee, silloin kuin puhuu asiasta ennenaikojaan, koska muilla ihmisillä on taipumus kilpailunvuoksi, tuhota muiden mahdollisuudet tavoitteltuihin asioihin vaikka itellä mitään mahdollisuuksia olisikaan. Pätee, tiettyihin juttuihin. Luota vain itseesi, äläkä kerro kellekkään.

Must tuntuu, et joka päivä ainaskin mä kadun miljoonia jubia, mitä on tullu sen päivän aikana tehtyä...Mut sit vikana illalla tajuun taas sen, et just ilman niitä jubia mitä katuu ei mul ois mun elämääni.

Mulle on joku joskus sanonu, et älä lue historiaa tee sitä...Miks siis tekemisiään pitäis katua, kun kerran niistä just meijän kaikkien oma persoonallinen historia muodostuu...

Joten yritys kova kymppi lopettaa jossittelu ja katumus...

katuminen on kusetusta koska ei siitä kuitenkaan hyödy mitään...

eli niinku myöhästä pyllistää kun paska on jo housuis

siksi onkin hyvä panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan

Originally posted by mark hamilton:
Usein miten mahdollisuudet johonkin menee, silloin kuin puhuu asiasta ennenaikojaan, koska muilla ihmisillä on taipumus kilpailunvuoksi, tuhota muiden mahdollisuudet tavoitteltuihin asioihin vaikka itellä mitään mahdollisuuksia olisikaan. Pätee, tiettyihin juttuihin. Luota vain itseesi, äläkä kerro kellekkään.

Tai sitten kyseessä on joku murphyn lain variaatio eli niin kauan kun pystyt pitämään hyvät jutut omana tietonasi ne yleensä menevät hyvin, mutta sitten kun alat "hehkuttaa" niitä kavereillesi niin kaikki menee pieleen vain sen takia että juuri pääsit sanomasta kuinka hyvin asiat menee... Kannatan siis asioiden omana tietona pitämistä mahd. kauan.

Menetettyihin mahdollisuuksiin on kyllä ikävä jossitella jälkeenpäin mitään... onneksi ikävät asiat kuitenkin unohtaa yleensä aika pian.

Originally posted by TfO:
Tai sitten kyseessä on joku murphyn lain variaatio eli niin kauan kun pystyt pitämään hyvät jutut omana tietonasi ne yleensä menevät hyvin, mutta sitten kun alat "hehkuttaa" niitä kavereillesi niin kaikki menee pieleen vain sen takia että juuri pääsit sanomasta kuinka hyvin asiat menee... Kannatan siis asioiden omana tietona pitämistä mahd. kauan.

Niinpä toi on ihan totta, oon monesti todennu että on parempi pitää eräät/jotkut asiat omana tietonaan ja kertoa niistä ystäville vasta sitten kun ne on käyny "toteen". Mikään ei oo ikävämpää ku selitellä kaikille että miks kävi näi ja mikä siinä nyt mätti jne jne.

Originally posted by Tfo: Tai sitten kyseessä on joku murphyn lain variaatio eli niin kauan kun pystyt pitämään hyvät jutut omana tietonasi ne yleensä menevät hyvin, mutta sitten kun alat "hehkuttaa" niitä kavereillesi niin kaikki menee pieleen vain sen takia että juuri pääsit sanomasta kuinka hyvin asiat menee... Kannatan siis asioiden omana tietona pitämistä mahd. kauan.

Olen huomannut tuon monesti ihmissuhteissa. Juuri kun on tutustunut tosi kivaan chicksiin ja sattumalta hehkuttaa sitä jollekin kaverille niin tapahtuu jotain ihan käsittämätöntä. Esim. joku asia menee aivan puihin tai uuden tuttavuuden elämäntilanne muuttuu täysin (muuttaa kauas toiselle paikkakunnalle tms.) yms.

Outoa sanon minä.

Mutta joo. Laiskuus kaikessa muodossa on ärsyttävää(koskee minua). Ei vaan saa asioita tehtyä (opiskelu jne.) ja jälkeen päin harmittaa kun kaikki on 100 kertaa työläämpää.

-anselmi

"Kell' onni on, se onnen kätkeköön." Niinkö? Ääh, taikauskoa, ei todellakaan niin.

Kell' onni on, se onnea jakakoon. Toisenlaista taikauskoa.

Originally posted by Kiulu:
dhihii... Kaduttaa, että joskus on tullut kaduttua asioita.

Totta! Oikein ärsyttää kun on joskus teininä märehtiny monta päivää jotain asiaa, joka ei oo ees ollu mitenkään paha, eli ei edes vaikuttanu mun eikä muidenkaan elämään mitenkään, on vaan hävettäny niin pirusti...
Onneks se on mennyttä eikä nykyään mikään enää edes hävetä!
Puhukaa ihmiset! Jos haluatte kertoo toiselle jotain, kertokaa! Ajatelkaa, et mitä te voittee loppujenlopuks hävitä. (yleensä) ette mitään.

Jiiänee jiiänee, eiköhän tääl oo jo kaikki sanottu, joten...

Originally posted by TfO:
Tai sitten kyseessä on joku murphyn lain variaatio eli niin kauan kun pystyt pitämään hyvät jutut omana tietonasi ne yleensä menevät hyvin, mutta sitten kun alat "hehkuttaa" niitä kavereillesi niin kaikki menee pieleen vain sen takia että juuri pääsit sanomasta kuinka hyvin asiat menee... Kannatan siis asioiden omana tietona pitämistä mahd. kauan.

Todellakin...
Olin eilen etsimässä taas asuntoa, ja löysin kuin löysinkin aivan Unelmakämpän!!!!!
Olin jo ajatelmissani muuttanut sinne, suunnitellut kaikkia juttuja, hehkuttanut bestikselleni,siskolleni, sekä äitille ja isälle miten mahtawa kämppä se olisikaan...

En vain sitten ajatellut, että se asunto voisi kuitenkaan mennä niin nopeasti, sillä lisäkseni sitä oli katsomassa joku vanha mamma... ja voi taivas kun mä tässä heti aamutuimaan soitin sinne niin... se oli mennyt!!

Nyt oon ihan naama väärinpäin ja suruissani... mistä mä löydän toisen vastaavan 9 kerroksen kulmahuoneiston ja vielä niin loistavasta paikkaa.... Mä oon aikas pässi

Originally posted by TfO:
niin kauan kun pystyt pitämään hyvät jutut omana tietonasi ne yleensä menevät hyvin, mutta sitten kun alat "hehkuttaa" niitä kavereillesi niin kaikki menee pieleen vain sen takia että juuri pääsit sanomasta kuinka hyvin asiat menee...

Joku muukin näköjään havainnut saman
Tää muuten syö aika kivasti pohjaa bilemainostukselta; suunnittelet ja toteutat ihan sairaan hyvät bileet, ja hehkutat niistä kaikille -> paikan sprinklerit hajoo ja täyttää mestan vedellä tms. /turpa kiinni, ja bileissä ei ihmisiä

Originally posted by user:
Olen huomannut tuon monesti ihmissuhteissa. Juuri kun on tutustunut tosi kivaan chicksiin ja sattumalta hehkuttaa sitä jollekin kaverille niin tapahtuu jotain ihan käsittämätöntä. Esim. joku asia menee aivan puihin tai uuden tuttavuuden elämäntilanne muuttuu täysin (muuttaa kauas toiselle paikkakunnalle tms.) yms.

Niimpä, niin. Eipä, tosta hekutuksesta ole muuta haittaa kun, että joku kateellinen kusipää pilaa sun mahikset jollain tavalla. Sulle auotaanpäätä asiasta ja sua koitetaan tehdään tahallaan epävarmaksi. Ihmiset kyselee ivalliseti yksityis kohtia ja koittavat antaa vääriä neuvoja mitä pitää tehdä asian suhteen. Tyttö haukutaan pystyyn. Sinut aliarvioidaan täysin.

miljoona asiaa

olen idiootti

Originally posted by noora:
Usein jää myös harmittamaan bileet jotka on missanut esim. sen takia että ei ole viitsinyt yksin lähteä... aaargh, voiko enää tyhmempi olla??

Jep, sama täällä...

[ 30 April 2002: Message edited by: Blackout ]

hmm joskus en tehnyt jotain tiettyjen naisten kanssa ja se *tuttaa nyt...
ja joskus en pettänyt silloista tyttöystävääni mutta siinä tulikin periaatteet vastaan... silti sekin ottaa koteloon

ja harmittaa etten käyny koulua loppuun asti. puol vuotta ja olisin valmistunu, mutta mitäs kävivät opettajat vittuilemaan prkl