pelko

Originally posted by Lümïná:
1. hylätyksi, loukatuksi, jätetyksi, syrjityksi tuleminen, yksin jääminen, jutut juontuu lapsuudesta, huono isä ja aina koulukiusattu lapsi. tästä johtuen minulla on "kilpi" jonka alle kaikki eivät näe. i shield my weakness.

.
.
.

3. sairaudet...

Samoja pelkoja mullakin, ykkösessä jopa samat syyt...

Sairauksia mä pelkään myös ihan hirveesti, mun mummo alko saamaan syöpiä jo 30vee ja kuoli sitten monien erilaisten syöpien jälkeen/seurauksena n.60vee. Toinen mummo taas on niin huonossa kunnossa ettei pääse sängystä ylös tai ees tajuu mistään mitään, ja mutsikin alkaa pikkuhiljaa oireilemaan...
Eli siis mä en pelkää mitään niin paljoa kuin että mä sairastun kans vanhana/vanhenpana.

Ja pelkään myös ihan sairaasti kaikkia tuntemattomia ja varsinkin erinäisten aineitten vaikutuksen alaisena olevia...


edit: ihmispelko

[ 20 January 2002: Message edited by: Tranceformer ]

Mä pelkään satunnaista väkivaltaa.Jotenkin mulle vaan tullaan aina aukomaan päätä kännissä enkä mä ole mitään tappelija-tyyppiä....

Ystävät on mulle, ja varmasti KAIKILLE muillekin, hyvin tärkeitä.
Pelkään menettäväni niitä minulle niin tärkeitä ja hyviä lapsuudenystäviä, vanhoja koulukavereita.
Syyttävät minua siitä, etten koskaan ole heidän kanssaan enää ollenkaan, etten koskaan mukamas soita, etten enää välitä.
Tykkään tutustua uusiin ihmisiin, kaveripiirini on laajentunt hyvinkin paljon viimeisien vuosien aikana.
Silti yritän jakaa vapaa-aikani tasan kavereitteni kanssa, mutta se ei todellakaan ole helppoa. Vanhat koulukaverini hengailevat aina keskenään samassa paikassa, aina.
En dissaa, enkä halua dissata heitä, mutta en myöskään halua istua joka ikinen ilta heidän kanssaan Haagan Shellillä juomassa kahvia ja kuuntelemassa heidän puhuvan samoista asioista.
Olen yrittänyt saada heitä mukaani, edes vaihteen vuoksi, jonnekin muualle esim. leffaan.
Mutta ei, he haluavat istua epä-sosiaalisina shellillä.

En kiistä, ettenkö näkisi hetä jossain muaallakin joskus, mutta silloin(kin) he korkeintaan moikkaavat.

Tiedä nyt sitten mitä tehdä.

Olette minulle tärkeitä anyway, muistakaa se.

Mie pelkään että isoa Labya ei järkätä tänä vuonna.
Ja sitte maksalaatikkoa kans. Se on vain niin epäilyttävän näköistä.

Mä pelkään et joku ajattelee että mä en oo ug. Ja sit pelkään et tänä vuonna tulee vähemmän polkkabileitä

Originally posted by Zeta:
Mie pelkään että isoa Labya ei järkätä tänä vuonna.
Ja sitte maksalaatikkoa kans. Se on vain niin epäilyttävän näköistä.

Hassuja pelkoja sulla... En usko et sulla on syytä huoleen tossa Labyrinth jutussa.

Pelkoja, hmmm...

Pelkään joskus työttömyyttä. Teen hirveästi töitä, enkä oikeastaan koskaan ole aloillaan vaan aina on monta projektia päällä ja jos menettäisin mun työpaikan ja toimeentulon olisin luultavasti aika rikki.

Hattaraa kans. Se on jotenkin niin lasivillan näköistä. Pelkään, et se raastaa mun kurkun auki jos siinä vaik onkin lasia?

Ma pelkaan sita hetkea, ettei mulla ole enaa mitaan sanottavaa kenellekkaan. Kulutan sanani loppuun, eika mitaan muuta jaa kuin hiljaisuus. Vaikka toisaalta... hiljaisuudessakin on ihan hyva olla.

>

Pahin pelkoni on se että en pelkää mitään...
kuulostaako monimutkaiselta?

>

Hmm,

Toki terveys, kaverit etc. on tärkeää, mutta ehkä mulla nyt ei ihan ensisijaisena pelkona noiden asioiden negatiiviset puolet ole.

Mulla lähinnä pelko iskee tuohon luovalle puolelle kun graafisissa hommissa olen. Eli pelkää ettei ole tarpeeksi hyvä. Toisaalta tuohon nyt auttaa se fakta, että kun vaan tekee niin pakosti paranee, mutta välillä se osaaminen tuntuu olevan niin kaukana.

Toisaalta suurin taakkani on myös yksi suurimpia ilojani. Koskaan ei voi olla liian hyvä, koko ajan kehittyy ja samaa asiaa tulee harvoin tehtyä toiste.

Mitä sairauksiin yms. vielä tulee niin ehkä jokin vahingoittuminen on pienenä pelkona. Mulla on jostain kumman syystä käyny ilmeisesti hyvä tsägä, sillä kaikki kaverit jotka tunnen on murtanu peukaloitaan ja jalkojaan ja näiden harrastukset nyt ei mitään päätä huimaavia ole olleet. Meikä on taas koko pienen ikäni kiipeillyt siellä missä ei saa, skeittaillut jotain 10 vuotta (en enää tosin) ja siinä sivussa kaatunut vaikka minkälaisista paikoista ja en ole ikinä murtanut edes sormen päätäni tms. Jotenkin sitä odottaa, että koska se oikein kolisee kun kaikilla muillakin näkyy paikat hajoavan

Originally posted by clubculture:
Ystävät on mulle, ja varmasti KAIKILLE muillekin, hyvin tärkeitä.
Pelkään menettäväni niitä minulle niin tärkeitä ja hyviä lapsuudenystäviä, vanhoja koulukavereita.
Syyttävät minua siitä, etten koskaan ole heidän kanssaan enää ollenkaan, etten koskaan mukamas soita, etten enää välitä.

Mulla on vähän sama juttu. Tosin sain viime vknloppuna puhuttuu asioita selväks ainaki yhen lapsuuden tutun kans

Olette minulle tärkeitä anyway, muistakaa se.

Voih..toivottavasti joskus lukeudun tähän joukkoon mukaan

Mullakin löytyy noita pelkoja moneen makuun..

1. Yksinjääminen (elämässä yleensäkin)
2. Sairaudet kuten syöpä ym.
3. Isot traktorit, kovaa menevät trukit.. (mulla tuntuu olevan joku sisäsyntyinen pelko ja uskomus, et ne kuskit ei pysty hallitsemaan niitä, ja ajaa mun päälle)
4. Joskus pimeetä (psykoottisten leffojen jälkeen)
5. Aineiden vaikutuksen alaisina olevia ja puliukkoja

Eiköhän tossa jo jotain löytyny

Originally posted by ricebowl:

Voih..toivottavasti joskus lukeudun tähän joukkoon mukaan [/QB]

Varmasti lukeudut

Hmmm...
pelkoja....
Joskus lapsena tuli pelättyä, että jos jalat tai kädet ovat sängynlaidan ulkopuolella niin joku napaa niistä kiinni.
Vuosien kartuttua tälläiset pimeän, kuoleman ym. pekäämiset ovat jääneet ja ainoksi peloksi on jäänyt itse elämä.

Näitähän riittää:

1. Ettei hyväksytä "joukkoon" = hylätyksi joutuminen (? sama asia?)

2. Että menisi molemmat kädet pitäis amputoida. Kaikki mitä teen, teen käsillä (no en ihan sentään..). Mutta jos molemmat kädet vietäs pois.. niin ei pystys enää tekemään mitään yksin.

2,5. Olisin fyysisesti riippuvainen muista.

3. Sosiaalisia tilanteita joissa en aikaisemmin ole ollut (mm. Puheen pitäminen noin 300henkilölle jne..)

Originally posted by unik:

Pahin pelkoni on se että en pelkää mitään...

Tervetuloa kyytiin...

-Isoja koiria..
-Kolareita autolla.
-Kipu/haavoittuminen.. etenkin kasvoihin
-Sähkoiskut ja sähkölaiteet

[ 03 April 2002: Message edited by: Thomas S ]

[ 03 April 2002: Message edited by: Thomas S ]

joskus... joskus mä pelkään mun ajatuksia.

toisinaan.. mä .. näen pahoja unia.

ne ei halua muo.

ne katsoo muo kuin erilaista.

ne ottaa mut silmiensä alle ja paheksuu, ne näkee
mun läpi.

suoraan. Ne katsoo, ja ne tietää..

Se alastomuus.. Mä itken öisin kun mä mietin..

et ne sais tietää.

Ei se kuulu niille...

mut silti..

jos se tulis julki.. mä en kestäis..

se seurais muo lopun ikää..

jos ne sais tietää et..

et..

mun mielestä polkka on ihan hyvää..

Mä todella pelkään..
ettei musta tule sittenkään yhtään mitään.

näyttää päivä päivältä pahemmalta.