Kaikille inttiin meneville / siellä olevillle vanha hyvä neuvo: "Tee aina vain se mitä käsketään. Älä ole koskaan ensimmäinen äläkä viimeinen." Näin tehtyäni olen ylpeä suoritettuani palveluksen.
...Voi siellä olla ekakin. Mä olin tosi monissa asioissa aina ekana käsi pystyssä ja jonon keulilla. Ku ottaa muutaman nakin ni sit voi aika vapaasi lopussa valita mitä haluaa. Siis esmes kun tuli leirejä, joihin haluttiin joku lääkintämieheksi. Mä olin aina ensimmäisessä hinkumassa, että minä leirille. Kaikki muut juoksi seiniä pitkin nurkkiin piiloon. No pari ikävämpää leiriä piti mennä, mut mä diggasin leiristä enemmän ku kassusta muutenkin, sillä leirillä voi unohtaa ne kaikki älyttömät sulkeiset ja muut idioottimaiset nokkimisjärjestykset.
No muutaman leirin jälkeen mä sain aika vapaasti valita ensimmäisenä, että millekkäs leirille mennään ja kenet otan pariksi. Esmes 1999 loppukesästä kun oli Kouvolassa Suomen Maatalous Messut, niin allekirjoittanut oli ainut joka oli kahdesta armeijan ryhmästä molemmissa. Olin sekä juontajana inttishowssa, jossa esiteltiin sotilaan varustusta näin vuosituhannen vaihteessa, että näyttämässä inttikylässä lääkintätelttaa. Ja koska olin ainoa molemmissa ryhmissä, ei heidän tarvinnut ruokalippuja merkata, et kuka on saanu ja kuka ei. Saatiin nimittäin muutamat ruokaliput, jotka kävi olutteltassakin. No minä sain molemmissa ryhmissä omani. Ja inttikylästä sai ilmaseksi henerokkaa ja sissipakkauksiakin oli riittämiin.
No tämä tarina kokonaisuudessaan on melko pitkä ja ... noh, lapsilta kielletty. Siihen liittyy tivoli, hattarnamyyjä, luutnantin veli, huomattava määrä olutta, sissikakki ensiapusiteellä, Finlandia vodka, kiertävän tivolin traileri, pakeneminen kerrostalojen välistä, ihmisen salakuljetus ravintolaan ja krapulaista palvelemista... Mut oli paras "leiri" millä mä oon ollu...
Olisit antanut tuon tehtävän jollekkin joka haluaa AUK:n ja siksi näyttää hyviä suorituksia raskaissakin tehtävissä. Heikosti motivoitunut olisi voinut saada helpohkon tehtävän ja sitä kautta ei ehkä olisi hajonnut. Kai niitä asioita voi tehdä hyvällä myös intissäkin.
Aivan. Nyt oli niin, että unohdettiin täysin toisen heikot ja vahvat puolet, tai käytettiin niitä puolia juuri ko. henkilöitä vastaan. Mistä sitä tietää vaikka se alimotivoitunut olisi jossain pärjännytkin, kuhan vain olisi löytänyt sen oikean paikan sille. Ja se joka sinne AUK:n halusi ja muutenkin on ylpeä saadessaan raahata kipsistä miinanmallia perässään jäi nyt vetämättä sitä.
Tuo on aina helppo reitti kun vähentää sitä porukkaa. Tosi johtaja löytää niille jämillekkin jotain hyödyllistä hommaa.
Ehkä järkevä motivaattori olisi minutkin saanut tekemään jotain järkevää. Lähellä olikin. Olisin mennyt tekemään webbisivuja vekaralle, mutta joku nilkki joka oli minua taitamattomampi uhkasi sivarilla. Minä kun en tee perättömiä uhkauksia tuolla tavalla, enkä halunnut pilata uuttavuotta 2000 sivarilla, en itse moista uhannut. Ja uhkailu tehosi VMTK:ta vetävään kenttäpastoriin, vai mikä se olikaan. Majuria vastaava arvo muistaakseni.
Mutta mitä ihmettä tälläinen henkilö sitten tekee armeijassa, jos hän ei edes halua sopeutua sinne? Armeija on vapaaehtoinen, jolloin on mielestäni täysin perusteltua edellyttää siellä palvelevilta motivaatiota ja sopeutumista.
Armeija ei todellakaan ole vapaaehtoinen. Vapaaehtoisena armeijan voisi valita käykö armeijan vai eikö käy armeijaa. Nyt ei ole sellaista vaihtoehtoa. Valittavana on JOKO armeija TAI sivari TAI vankila. Kolme vaihtoehtoa joista vapaus ei ole yksikään. Minä olisin jättänyt kokonaan pois, jos olisi ollut mahdollisuus.
Jos jollekin ei armeijan käytännöt sovi, niin on kaikkien osapuolien kannalta parempi, että tämä henkilö jättää palveluksensa kesken.
Eli kannatat sittenkin armeijan vapaaehtoiseksi muuttamista? :003:
