liftarit

Äiskä opetti minua, ettei saa mennä tuntemattomien kyytiin. En uskonut ja olen liftaillut melko pitkiäkin matkoja vailla rahaa tai kyytiä.

Kivaa se on. Ja koska luonteeni on, että tuntemattoman kuskin kanssa voin jutella kaikkea shittiä riippumatta kiinnostaako aihe minua tai olenko itse samaa mieltä. Jos en halua väitellä, olen samaa mieltä, jos taas pieni aivojumppa kiinnostaa väitän vastaan. Edelleen riippumatta omasta mielipiteestäni.

Se vain kasvattaa kykyä keskustella ja omia väittelytaitoja.

Ilmeisesti armeija vs. sivarius aihe oli vaikea, sillä mahdollisesti et ole inttiä käynyt. Itse en pidä sitä kovinkaan suurena menetyksenä vaikka et olisikaan siellä kärsinyt. Samapa tuo. Itse kävin ja vihasin jokaikistä sekuntia.

Liftatessa oppii tuntemaan uusia ihmistyyppejä, joihin ei muuten törmäisi. Kaupunkilaisia, maalaisia, nuoria, vanhoja, miehiä, naisia, eläinrakkaita, tee-se-itse miehiä, tumpeloita...

Originally posted by miiko:
tai liftaamisesta?

Mä olen liftaillut lähinnä Suomessa. Tää on ehkä parhaiten mieleen jäänyt:

Toissatalvena jouluaaton aattona liftasin kaverin kanssa Helsingistä Ilomantsiin. Ikimuistoinen (hauska) kokemus. Helsingissä oli aluksi pakkasta 15 astetta joka muuttui matkan varrella sohjo-räntäkeliksi. Venäläiset rekkakuskit olivat matkan parasta antia, varsinkin kun kumpikaan meistä ei osaa sanaakaan Venäjää. Näistä ensimmäinen oli ihan rento ja leppoisa. Hieman ennen Kotkaa huomasimme rekan ratin vieressä julmetun suuren leipäveitsen, mikä hieman.. hymyilytti.

Toinen venäläinen rekkakuski toi (olemukseltaan) mieleen elävästi Tintti-sarjakuvien Dupond & Dupontit. Kommunikointiongelmien ja vallitsevan väsymyksen myötä heräsimme raja-asemalla kun ympäristössä alkoi lukea "TULLI TULLI".. Jouluaatto Venäjällä ei ollut suunnitelmissamme ja jotenkin onnistuimme komminikoimaan / viittomaan itsemme ulos rekan kyydistä. Samalla reissulla pääsimme myös parikymmentä kilometriä taksin (!) kyydissä ihan ilmaiseksi, voittajafiilis oli ilmeinen. Koko matkaan meni noin 10 tuntia ja kulkuvälineitä oli saman verran, mikä oli ulosuhteet huomioiden ihan hyvin.

Liftaaminen kyllä takkuaa välillä, esim. viime juhannuksena kun olin pe Kouvolassa (pummilla katsomassa jonkun festaritapahtuman pääesiintyjää, eli dj Jokkea) ja lauantaina alkoi suunnistus kohti Raumaa ja LSSS:ää. Koko päivän aikana pääsin eteenpäin ehkä jonkun vajaan parisataa kilometriä ja loppumatka taittui olosuhteiden pakosta bussilla, ettei olisi jäänyt bileet väliin.

Sen olen havainnut että kaikkein hiljaisinta on pääsy n. 30-50 -vuotiaiden naispuolisten kuskien kyytiin - pelkäävät kai jotain. Yleensäkin mitä 'hienompi' auto, sitä todennäköisemmin se ajaa vain tylysti ohi..

Mutta nyt on/tulee taas kesä ja pääsee liftaamaan. Liftaamisesta tulee helposti tapa. Rahansäästöä sillä harvemmin Suomessa tulee sillä julkiset liikennevälineet ovat suht edullisia ja liftaamalla liikkuminen on välillä melko hiiiidasta, mutta jos hyväksyy liftaamisen pienet riskit, hauskaa varmasti riittää.

[ 21 May 2002: Message edited by: Esa ]

eräs elämäni syksy-talvi periodi tuli liftattua melkein joka viikonloppu, yhteensä yli 6000 kilometriä.

Originally posted by Esa:
Yleensäkin mitä 'hienompi' auto, sitä todennäköisemmin se ajaa vain tylysti ohi..

mulla tuo oli tasan toisinpäin. pääsin usein sellaisten ihmisten kyytiin jotka ajavat paljon työkseen, ts. omistavat siksi hienon auton ja kaipaavat juttuseuraa.

mulla oli sellaset kyltit, joissa oli printattuna aina yhden kaupungin nimi niin isolla kun mahtui, levitettynä 3:lle a4:lle, taustana aaltopahvia ja päällä kontaktimuovia. erittäin monet kuskit kertoivat pysähtyneensä noiden huolellisesti tehtyjen kylttien ja siistin olemukseni vuoksi. kylteistä näkee että liftari on menossa kauemmaksi ja on vakavissaan asiansa kanssa, ts. ei mitään hetkessä tussilla kyhättyjä jne..

mut joo kaikenlaista todellakin koki. tässä mieleenpainuvimpia:

- eräs kuski väitti mm. tekevänsä 200km juoksulenkkejä. hän puhui lakkaamatta niin ettei väliin saanut sanottua mitään. hän myös jaksoi kerta toisensa jälkeen perustella teoriaansa siitä että naiset ja poliisi ovat salaliitossa miehiä vastaan jne.
- erään pankinjohtajan mersun kyydissä, kun tämä ajoi reilua ylinopeutta poliisin tutkaan ja kärähti tutkanpaljastimen käytöstä.
- jonkin valmetin paperikonetehtaan isopomon upouuden (n. 1000km ajetun) saabin kyyti oli niin tasaista että kun kuskini sai puhelun, nukahdin ja heräsin vasta määränpäässäni kun kuski herätteli mua =) tän kyydin sain muuten n. 4:30 aamuyöllä, pakkasta oli päälle 20 astetta.
- yhden rekan kyytiin nukahdin kans ja heräsin siihen että kuolaan omaan syliini =D
- liftasin vesisateessa eräässä erittäin vilkasliikenteisessä moottoritien liittymässä kaksi tuntia ja koko ajan nenäni editse ajoi loputon autojen virta! kaikki ilmeisesti ajattelivat "kyllä joku ton tosta ottaa kyytiin". vitutus oli aikamoinen
- sit oli yks megahieno upouusi 700-sarjan bemari, jonka kuskina oli joku valtion yritystarkastajista, hiton mukava tyyppi
- sit oli yks insinööri, joka asui matkan varrella ja kutsui kotiinsa kahville =) juotiin sit kahvit ja pullat ja jatkettiin matkaa
- liftasin poliisiauton kyytiin ja sain kyydin siellä takakopissa =D heittivät yhden ohitustie loppuun mut.
- sit kerran sain sydänsuruihini nlp-terapiaa kun satuin liftaamaan nlp-terapeurin kyytiin =D

keskimääräinen odotusaika oli ehkä 40 minuuttia/100km matka. kyytiä sai yhtä hyvin päivällä kun yölläkin. yöllä liikennettä on vähemmän, mutta ohiajavia autoja huomattavasti vähemmän. liftasin siis ihan jokaisena kellonaikana. huonolla ilmalla ja kovilla pakkasilla saa helpommin kyytiä. tytöt tosin kuulemma pääsevät liftaamaan n. 5:n minuutin odotusajoilla ilman kylttejä jne. mut sellanen vinkki että kannattaa ottaa ruokaa mukaan liftausmatkalle. leipiä/jugurttipurkkeja/suklaapatukoita tjsp.

vain yhden kerran on ollut "ongelmia", mutta ne ei johtuneet liftaamisesta.. paikalle vaan sattui kotikaupungistani peräisin oleva huligaanijengi, joista eräs kävi rinnuksiini kiinni ja tönäs ojaan jne. juoksin pois, no harm done. olivat ympäripäissään, repivät vielä yhden roskalaatikon bussipysäkiltä ja potkaisivat keskelle tietä, sillä seurauksella että seuraava auto törmäsi siihen 80km/h vauhdilla ja teki lukkojarrutuksen.

vaan joo, mun liftaamiset loppu siihen että muutettiin oman kullan kaa yhteen, jonka luo piti aina liftata KU OLI NII IHA PAKKOPAKKO NÄHÄ JOKA VIIKONLOPPU! ko. kulta on tosin jo ex. =/ life goes on tai jotain.

edit: kuva oliki hävinnyt =(

[ 24 May 2002: Message edited by: melu ]

2000 vuoden kesällä tuli liftattuu enemmänki...
Mut pisin matka mitä oon kerralla liftannu
on Seinäjoki Turku. Eli me oltiin oltu Provinssissa
ja lähdettiin liftaa takas päin. Siinä ei menny
kun joku 7h, joka on aika vähän. Samaan aikaan
Turun Sanomien toimitus oli tehnyt saman retken
ja tehny artikkelin siitä extra lehteen, ja niillä
oli menny yli 10h...
En tiedä mistä johtu kun me pysähdyttiinki välillä
syömään, ja kaikkee...Oli muuten kiva reissu
Päästiin HIM in keikkabussiin...tosin Him ei ollu
paikalla.Suurin osa matkasta me mentiinki sillä bussilla.

Jeps mut liftaaminen on siistii, kunhan vähän tsekkaa
kenen kyytiin menee

Mä oon liftannut muutaman kerran mut hauskinta varmaan oli kun 99 uutena vuotena olin sammunut tuntemattoman ihmisen bileisiin jonnekin Turkuun, ja heräsin aamun tunneilla sohvalta yhä humalassa ja piti keksii kyyti kotiin.

Menin ensin ulos bussipysäkille ihmettelemään jos vaikka tulisi bussi, mutta kun kyllästyin odottamaan aloin liftaamaan. Vihdoin siihen pysähtyi sitten hinausauto ja otti mut kyytiin. Juttelin kuskin kanssa niitä näitä ja matka sujui oikein rattoisasti. Pyysin nuorelta mieheltä vielä lähtiessäni puhelinnumeronkin ja seuraavana päivänä lähetin textarin ja kiitin kyydistä

Tänä vuonna vois liftata Provinssiin kattoon Faithlessii ja/tai takas, jos joku kaveri suostuu liftaus-seuraksi!! Vapaaehtoisia?

Itse en ole hirveästi liftaillut, mutta periaatteena on ,että jos autoon mahtuu niin sisään vaan.
Aina välillä autoon ei olisi edes mahtunut, mutta silti on otettu kyytiin. Kerran eräs liftari joutui makaamaan poikittain takapenkkiläisten sylissä auton ollessa ääriäänmyöten täynnä. Sopu sijaa antaa.

Joo liftaamisessa oon ihan ammattilainen

Viimekesinä tytsyjen kanssa tuli liftattua ihan vaan huvikseen, ei ollut muuta tekemistä.

mm. Yhtenä iltana kiersimme eri kyydeillä n100km.
Kyytejä oli: Vaaleanpunainen lada, pappi, pizzataxi,
Ja 6 muuta autoa. KIvaa touhuahan tuo.. Onhan siinä riskinsä...

Mutta kivaa!

[ 24 May 2002: Message edited by: Partyangel ]

En o ku yhen kerran ottanu liftarin kyytiin, koska se oli
aivan sairaan nätti blondi. Harmi ku se piti heittää niin lähelle =)
Toisekseen en oo koskaan liftannu enkä liftaa.

Liftareille tiedoksi, jos meinaatte mun kyytii päästä:

1. Otan vain naispuolisia kyytiin
2. Jos ei ole omantunnonkaan puolesta rahaa millä korvata,
kävelkää perkele =)
3. Mikälis sitä rahaa oli olematon summa tai muuten vain
pärstäkerroin tai jutut ei miellytä, kuuntelen autossa
musiikkia sellasella volumella ettei tuskanhuudot
takapenkiltä kantaudu mun korviin.
4. Parasta olla selvinpäin tai ei ainakaan missään
järjettömässä puheripulikännissä

[ 24 May 2002: Message edited by: CM ]

Originally posted by CM:

2. Jos ei ole omantunnonkaan puolesta rahaa millä korvata,
kävelkää perkele =)

[ 24 May 2002: Message edited by: CM ]

HAH!!
Liftaamisen ideahan just on siinä
et se on ILMAISTA matkustamista!!
Sääntönä on että kyydistä EI tarvii
maksaa, ja yleensä sen tietää
myös kuski, joka ottaa kyytiin.
Kaunis "kiitos" riittää.

Originally posted by Pocahontas:

HAH!!
Liftaamisen ideahan just on siinä
et se on ILMAISTA matkustamista!!
Sääntönä on että kyydistä EI tarvii
maksaa, ja yleensä sen tietää
myös kuski, joka ottaa kyytiin.
Kaunis "kiitos" riittää.

Todellakin!!!! Ja mä oon kyl tarjoomas rahaa, kun ei tavallaan kehtais mennä ilmaseks... Mut silti toivoin ettei se joku nyt vaan ota rahaa vastaan kun liftaamisesta EI kuulu maksaa!!

liftaamisessa tuntuu pätevän sama murphyn laki kuin kaikessa muussakin toiminnassa. muutaman kerran on ollut oikeasti menossa jonnekin liftaamalla ja kuinka ollakkaan kyydin saaminen on kestänyt 1-6 tuntia, kun taas matka on ollut kyläkaupasta mökille tai mökkinaapuriin n. 0,5km kauniina kesäpäivänä on usein tarjottu kyytiä ilman peukalon näyttämistäkin. strange world...

toisin päin, otan liftarit aina kyytiin jos vain autoon mahtuu, erityisesti jos sataa tai on pakkasta. samaten kerään tienvarresta mahdollisuuksien mukaan ajoneuvonsa särkeneet kulkijat.

viimeisimmät kyytiläiset olivat kaksi seinäjokelaista (?) asennerokkaria (???) matkalla tampereelle keikalle. peugeotista oli karannut pyörä ripustuksineen kaikkineen jonnekin ikaalisten metsiin ja kaverit olivat juuri niin säikähtäneitä kuin reliikkirokkarit voivat ikinä olla. ehtivät kuitenkin keikallensa ja olisivat toki kaljat tarjonneet, mutta jätettiin kuitenkin väliin

Itse olen liftannut aina kun olen ollut jossain päin maata kusessa - ja aina olen päässyt perille. Viimeksi liftasin pidemmän matkan kun tulin kotiin (Helsinkiin) Pohjois Ahvenanmaalta eräänä pääsiäisenä yöllä ilman penniäkään rahaa. Se tosiasia että Affenanmaa on saari ei yhtään helpota kotiinpääsyä..

Mutta liftaamisessa on hauskaa kaikki se mistä CM kirjoitti - mutta päinvastoin, eli tapaa siistejä ja friikkejä ihmisiä mihin ei muuten tutustuisi. Ja ilmaiseksi todellakin, sehän onkin sääntö Nr.1

Jos on itse joskus liftannut niin tuntee aina sympatioita liftareia kohtaa - ja ottaa heidät kyytiin jos mahd. Unite!

[ 27 May 2002: Message edited by: fc kerubi ]

Oho! Täällähän oli tämmönenkin topicci. Loistavaa!

Joskus ajellessani Pk-seudun ja Kaakonkulman väliä on tehnyt mieli pysähtyä liftarin kohdalla, mutta toistaiseksi en ole koskaan uskaltanut.

15-kesäisenä liftasin pari kertaa silloisen poikakaverin kanssa kun myöhästyttiin vimpasta dösästä. Saatiin kerran kyyti yhdeltä puolitutulta porukalta. Enpä olisi uskonut, että tie Pyhtäältä Loviisaan vie Haminan kautta... :scared:

Hmm... Itse olen liftaillut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pisin reissu lienee Kööpenhamina-Amsterdam-Hampuri-Muu Saksa vuonna 1998. Yksin liftaaminen on melko nihkeää, mutta kaverin tai poikaystävän kanssa siinä on ihan oma fiiliksensä.

Helppoa ja miellyttävää liftaaminen harvemmin on, mutta siihen pitääkin asennoitua siten, että vastoinkäymisiäkin saattaa tulla.

Kaikenlaista outoa on kyllä sattunut. Saksassa seisoimme moottoritien varressa (jossa ei edes *saa* liftata) kaatosateessa viitisen tuntia. Kiedoin päähäni valkoisen palestiinalaishuivin sadetta ja tuulta vastaan. Melko pian tämän jälkeen saimme kyydin. Heti aluksi kävi ilmi, että kuski oli palestiinalainen, joka oli luullut minua ja hieman eksoottisen näköistä poikaystävääni maanmiehiksi! Pettymys oli melkoinen kun olimmekin suomalaisia. :scared:

Liftaamiseen pätee tosiaan Murphyn laki. Tähän auttaa joskus tupakka. Eli kun sytyttää röökin, niin se kyyti vihdoin tulee. Jotkut tupakoimattomat kaverinikin pitävät mukanaan tällaista "liftiröökiä" pahojen päivien varalle. :D

Yksin liftaavien naisten sääntö numero yksihän on se, että aina kysytään kuskilta mihin tämä on menossa, ja sitten vasta päätetään hypätäänkö kyytiin.

Viime vuosina on ollut niin paljon rahaa (ja sitämyötä myös niin vähän aikaa), että olen kulkenut enimmäkseen julkisilla. Hieman kyllä ikävöin liftaamista ja siihen liittyvää seikkailun makua. :)

Eiks kellekkään oo koskaan käyny sit mitään pelottavaa tai vaarallista
liftatessa? Olettais et tossa on just noi samat riskit mitkä tekee siitä
kivaa: ei koskaan tiedä keneen törmää..

Reilasin kuukauden elokuussa Itä-Euroopan suunnalla, enkä ollut ikinä eläissäni liftannut, kunnes tuli pattitilanne yhdessä Slovenian pikkuisessa kaupungissa. Viestit isännälle eivät menneet perille ja kaikki vapaana olleet taksit oli jo otettu... eli eikun liftaamaan! Ei siinä kauaa mennyt, kun pari resuista miestä otti meidät kyytiinsä, kysyivät heti ensimmäisenä minne Mika Häkkinen on kadonnut, kun kuulivat, että olemme Suomesta. Kesken matkaa kuski tajusi kadulla olevan veljensä, joka oli kaatokännissä... siinä vaiheessa hieman epäilytti, mutta kuski pamautti oven kiinni ja jätti veljensä hoipertelemaan kaduille. Annoin osoitteen, jonne mennä ja saimme kyydin suoraan kotiovelle. Palkkioksi annoimme miehille Sisu-pastilleja. Harmi, että jäi ilmeet näkemättä... :D

edit:

Myös Sofiassa ja Belgradissa on yritetty liftaamista, mutta harvemmin sitä suurkaupungeissa saa kyytiä. Sofiassa oli lopulta pakko ottaa taksi, koska muuten olisimme myöhästyneet Kreikan yöjunasta ja Belgradissa luulimme, että kaikki yön ratikat olivat menneet jo, mutta liftaustuokion jälkeen vielä yksi kämäinen spora puksutti vielä kohti keskustaa.