Mun paappa sairastaa Alzheimerin tautia. Se on monena päivänä kysyny mummalta, että olisko niiden mökillä mitään paikkaa mistä se vois hypätä benji-hypyn. Mumma on vaan vastannu, että kyllä siitä rappusilta voi koittaa.
Olin mumman luona ja tein voileipää. Sit se alko tuputtaan mulle voita, mutta mä sanoin etten viitti laittaa ku (oon niin neiti) ja siinä on niin paljo rasvaa.
Mun mumma: "Ai voissako rasvaa? No ei oo"
Minä: "On siinä"
Mumma: "Paaaskat siinä mitään rasvaa oo!!"
Näitä olis lisää kyllä iha sairaasti, ei nyt vaan tuu mielee
isopappa kerto kanssa viimesinä höperöpäivinään juttuja kuinka hän oli muka ollu ortodoksipappina jossain itä-suomessa nuoruudessaan
juu niin niin
sit käytiin kerran kolmessa polvessa sitä kattomassa; mummi eli sen tytär, sitte äiti ja minä siskoineni.
pappa tokas äidille että "ja tää ykshän on jo melkee aikuinen" ku ei enää tunnistanut meit oikeen ollenkaan (joo lähemmäs neljäkymmentä äiti oli sillon ), joskin muisti äidin työpaikan osotteen helsingissä...
tästä sedästä näitä juttuja riittäis.
töissä joku patu katteli fireplacea (iittalan sisustustakka) ja huikkais vaimonsa kattomaan ni vaimo tokas ku ne lähti että "niin toi oli ny se sellanen kalakattila sitte"
juu! melkeen 900e, mitä lie makeanveden timattikrokanttivalkokultakalaa sitte aatteli siinä valmistaa... en itse kuullut tätä mutta kollegani kertoi