Replying to KONEMETSÄ 2009 - Open Air Forest Festival 2.7.2009 @ Marttila:
Caro², 18.7.2009 17:33:
---
tbo, 18.7.2009 13:11:
Caro rakas, kaikkea taidetta on twiikattu ties millä aivokemiaan vaikuttavalla niin kauan kuin sitä on tehty. Taide joka on tehty täysin selvinpäin on niin mikroskooppisen pienessä vähemmistössä et huh hah hei.
---
Yksi mielipide muiden joukossa. Ei yhtään sen enempää kuin mikään muukaan :) Mielipiteissä on se hauska juttu, että ne peilaa eniten kertojaa, ei kerrottavaa 
No jaa, no joo.
Menee rankasti offariin, ainaki tässä ketjussa, mut menköön, pieni taidefilosofinen keskustelu on aina paikallaan. Oon näitä keskusteluja käyny ihan etabloituneiden taiteilijoiden (laidasta laitaan) kanssa, ja lukenu asioista enemmästä kuin yhdestä lähteestä, ja kaikki tuntuu viittaavan tähän samaan suuntaan.
Tärkein seikka taiteessa on
kyky nähdä asiat totutusta poikkeavalta kantilta. Se on perusedellytys taiteen syntymiselle ja sen tekemiselle. Ilman sitä
ei ole taidetta. Jos se puuttuu, asiat on ihan niinkun ne on aina ennenkin ollu, täysin tavallisia ja arkipäiväsiä.
Tähän sopiva esimerkki on Marcel Duchampin Suihkulähde.
Jos se otetaan "ihan sellaisenaan", se on vain jalustalle kumolleen asetettu kusilaari. Kun sitä taas katsotaan toiselta kantilta, se on viime vuosisadan merkittävin taideteos (jollaseks se valkattiin jonkun arvovaltasen raadin puitteissa:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/4059997.stm). Se sama ero on taidevalokuvalla ja dokumenttivalokuvalla. Se sama kuva voi edustaa toista tai toista, riippuen siitä miltä kantilta sitä kuvaa tsiigaa. Tajuat varmaan mistä on kyse.
Ensimmäiset viittaukset "taiteeseen" ihmiskunnan historiassa on kampakeraamiset kuviot saviruukuissa ties miten kauan sitten. Samoihin aikoihin on myös syntyny vastaavia luola- ja kalliomaalauksia. Tiedätkö miten ne kuviot on syntyny? Well, I'll tell you - ne on tehty muistuttamaan entoptisia hallusinaatioita, joita esiintyy a) meillä jokaisella kun esim. painelee kevyesti silmämunaa tai b) esim. sienten tai muiden luonnonpsykedeelien vaikutuksesta. Ne johtuu silmän ja näköhermon rakenteesta, eikä niissä oo mitään sen ihmellisempää sinällään. Mutta miks ne on sit kopioitu saviruukkuihin ja luolien seinille? Well, I'll tell you that too: ne on tehty
muistuttamaan siitä tajunnan tilasta missä niitä hallusinaatioita on nähty. Ne tajunnantilat on just niitä tilanteita jotka antaa uusia perspektiivejä ja joissa on mahdollista nähdät asiat totutusta poikkeavalla tavalla.
Toi tajunnan tilakaan ei oo sen ihmeellisempi sinällään, se on vain muuntunut tietoisuuden tila, jossa hahmottaa asiat hiukan arkitajunnasta poikkeavalla tavalla. Tätä meidän arkitajuntaahan voi muokata keinolla jos toisellakin: meditaatiolla, valvomisella, paastolla tai millä tahansa niistä sadoista ja tuhansista kemiallisista vaihtoehdoista mitä meillä nyt onkaan käytössä alkaen kahvista tai sokerista tai alkoholista päätyen psykedeeleihin tai muihin "huumeisiin". Now, varmin ja ennenkaikkea nopein tapa varmistaa se tila jossa meidän on helpoin olla luova, etsiä uusia ratkaisumalleja olemassaoleviin ongelmiin ja nähdä asioita uudelta kantilta on tehdä se kemiallisesti - tiedät kyllä mitä tapahtuu jos kiskaset litran viinaa kiduksiin mut et voi olla varma mitä tapahtuu jos istut pers torassa meditaatiotyynyllä tai vaikka olisitkin, se meditaatiotyynyllä istuminen vaatii treenausta ja aikaa hiukka enemän kuin sen viinan kittaaminen (viina on vähän huono esimerkki, se ei aina tuo "inspiraatiota" (paitsi kirjailijoille) mut bear with me, please). Tämän takia ihmiset on tehny sitä aina - ja taide on aina heijastanu sitä. Ei niinkään sitä että on vedetty kemikaalia X tai Y vaan sitä että on päästy siihen muuntuneeseen tajunnan tilaan ja se mitä siitä on muistettu tai koettu on sit jälkeenpäin purettu taiteeseen muodossa tai toisessa. Tätä toi mun edelinen kommentti ajo takaa.
Jos sä alat valkkaamaan taidetta sen perusteella mikä on tehty "huumeissa" tai ei niin voin kertoa että laihaks jää tulos. Karjalalaiset runonlaulajat söi kärpässieniä ja joi bisseä, kreikkalaiset filosofit veti somaa Eleusiissa, Vincent van Gogh kittas absinttia, Sibeliuksen Janne vietti Akselin kanssa kosteita iltoja Kämpissä, Pentti Saarikoski, Ernest Hemingway ja Charles Bukowski joi ämpäritolkulla viinaa, jatsarit ja rastat poltti kilotolkulla ganjaa, hippirokkarit ja teknomuusikot veti kaksin käsin kaikkee mikä vähänki toimii jne jne jne jne. Teknomusiikki on tästä ehkä yks räikeimpiä esimerkkejä. Klubimusiikki, niin kauan kun on klubeja ollu, on _aina_ ollu musiikkia jonka tahdissa vedetään huumeita (koska klubit on ollu paikkoja joissa vedetään huumeita), ja sitä musiikkia on aina tehty siks et sen tahtiin vois vetää huumeita. Ei ole olemassa klubimusiikkia ilman huumeita, ja se millasia huumeita kulloinkin on ollu kuuluu selkeästi siinä musiikissa - acid house tarkottaa ihan just tasan sitä mitä siinä sanotaankin. Jos löydät taidesuunnan jonka historiaan ei joku tajuntaa laajentava kemikaali ole vaikuttanu saat banaanin. Seriously.
Mikään tästä ei tarkoita sitä että musaa tai taidetta ei vois arvostaa tai jopa tehdä (jossain määrin, muista se sokeri ja kahvi) selvinpäin, sehän on itsestäänselvää. Mutta on typerää olla tiedostamatta taiteen ja päihteiden välistä yhteyttä, koska silloin näkee vain kolikon toisen puolen.
Päivän lainaus: "All music is innately psychedelic." -Genesis P. Orridge Iara Leen elokuvassa Modulations
Nonni, nyt saa offari riittää. Jatkot siellä offarijatkoissa.
BTW, sun kuvat Konemetsästä oli...hyviä. Peruslaatua, hyvin pitkälle sellasta kädenjälkeä kuin mitä sulta on tottunu odottamaankin. Meikän silmään ehkä aavistuksen verran turhan teknisiä. Mut arvaanko kovin väärin jos sanon että sä pidätkin itseäs valokuvauksen puitteissa dokumentaristina enemmän kuin taiteilijana?
