Gateway, 10.12.2008 21:04:
Meikäläisen mieliaihe. Eroja on tietenkin kun tiedosto pakataan 1/4:aan alkuperäisestä. Sanoisin että bileissä et kuule mitään eroa, tämähän on itsestään selvää koska häiriötekijöitä on niin paljon. Kotona etenkin luurit päässä ja normaalisti kuuntelemallakin erot kyllä huomaa korkeissa äänissä. MP3-pakatussa on hieman suttua ja kirkkauden puutetta ylä-äänissä. Lisäksi tilantunto paikoin kaventuu pakatussa musassa mutta tämä lienee harvinaisempaa ja biisikohtaista. Jokainen tallaa tavallaan, mutta minä ainakin olen lähtenyt sille linjalle jo alusta asti että ostan digimusaa vain wav-formaatissa. Vastaavasti häviötön pakkausformaatti kuten FLAC toki myös sopii.
Tästä aiheesta kävin syksyllä keskustelua ja loppujen lopuksi tulin itse siihen tulokseen, että vaikka klubiolosuhteissa eroa ei huomaisikaan, niin waveissa on headroomia vaikkapa omien edittien tekemiseen taikka samplaamiseen. Toki useimmissa paikoissa waveista (tai FLAC filuista, jotka myös käy yhtä hyvin) joutuu maksamaan hieman lisää, mutta ainakaan laadusta ei sitten tarvitse tinkiä missään tilanteissa. Levytila ei enää tänäpäivänä ole hyvä syy suosia mp3-formaattia, koska esim. FLAC tiedostoja (~30 Mb/biisi) mahtuu 300 Gb kovalevylle 10 000. Sen kokoinen kovalevy ei maltaita maksa ja varmasti tuollaisella biisiarsenaalilla pärjää kekoilla aika pitkälle. Jos biisejä on tuon yli niin ylimääräiset voi säilyttää himassa vaikkapa Teran kokoisella levyllä, josta sitten tarpeen mukaan siirtelee biisejä keikkakäyttöön.
edit: Mutta tosiaan jos pelkästään soittelua varten ostaa eikä ole mikään hifistelijä niin varmasti mp3 320kbps ajaa asiansa ihan yhtä lailla kuin wav.