Jos haluat laadukasta huumoria päivääsi tai päiviisi, suosittelen kirjaa "Alivaltiosihteeri - Se virallinen kirja" Itse olen repeillyt koko ajan yhden ko. kirjoista parissa. Kannesta kanteen minun mielestä aivan loistavaa huumoria. Niitä kirjoja on siis tosiaan useampia, minulla on luettavana vuosien 1990-1999 ajoilta koottu kirja. Alivaltiosihteerihän on YLE:n radio-ohjelma, joka tulee sunnuntaisin klo 14:03 Radio Suomessa.
Muun muassa kirjassa säälittiin kovasti joulua Turussa, mm. koska kirkossa koko väki laulaa "Enkeli taivaan laususi näin..." Kirja ei kuitenkaan koostu pelkästään turkulaisvitseistä todellakaan, vaan vitsejä on ihan laidasta laitaan. Itseäni suht uutena turkulaisena turkulaisvitseistä saan hyvät naurut.
Siis mä en jaksa. Kovilla pinnistelyillä päästy sivulle 145, enkä kestä enää yhtään mukahauskaa sanailua ja väkisinväännettyä huumoria, jotka aiheuttavat lähinnä myötähäpeää. Tarina voisi ehkä olla ihan hyvä, mutta tuota tyyliä ei nyt vaan pysty. Ehkä 12-vuotiaana olisi kolahtanut.
ee102, 19.7.2007 18:17:
Alivaltiosihteerihän on YLE:n radio-ohjelma, joka tulee sunnuntaisin klo 14:03 Radio Suomessa.
Ohjelma on ainakin pienissä erissä huvittava, kai tuon voisi kirjanakin katsastaa. :)
ee102, 19.7.2007 18:17:
Jos haluat laadukasta huumoria päivääsi tai päiviisi, suosittelen kirjaa "Alivaltiosihteeri - Se virallinen kirja"
Tähän ei voi muuta sanoa kuin että juuri näin. OT, livenä näitä oli suorastaan vaarallista kuunnella auton ratissa, kerran jouduin ajamaan tien sivuun kun nauroin niin helvetisti tällaiselle jutulle: löytötavarakuulutukset sekaannuttivat tavaratalossa takapuolista pitävän miehen: kassalta ei saanutkaan periä
Jep kirjat kolahtaa. Historian arvoituksista kertovat opukset, muut mysteereistä kertovat kirjat ja kaikki paperille painettu jonka sisältö herättää kysymyksiä joihin ei välttämättä ole vastausta, ainakaan helppoa sellaista. Myös klassikkoromaanit, tieteiskirjat, pokkarit, sarjakuvat. Tälläkin hetkellä kolme tieteisteosta kesken ja yks pokkari että lukemista riittää :D
Siis mä en jaksa. Kovilla pinnistelyillä päästy sivulle 145, enkä kestä enää yhtään mukahauskaa sanailua ja väkisinväännettyä huumoria, jotka aiheuttavat lähinnä myötähäpeää. Tarina voisi ehkä olla ihan hyvä, mutta tuota tyyliä ei nyt vaan pysty. Ehkä 12-vuotiaana olisi kolahtanut.
Järkyttävää. Douglas on tunnettu nimenomaan nokkelasta, vähän joka suuntaan irvailevasta huumoristaan ja pikainen tarkistus (luin kirjat läpi 20-vuotiaana) osoitti, että se puree ainakin allekirjoittaneeseen nykyään aivan yhtä hyvin kuin ennenkin. Tarina on tosiaan ihan hyvä, mutta en tiedä olisiko koko sarjaa tullut ikinä luettua läpi, jos tyyli olisi ollut erilainen. Tällaisenaan kuitenkin yksi parhaimmista lukukokemuksista ikinä (kuunnelmakin toimi, leffa oli pettymys).
viimeksi luettua
raija oranen - ruusun aika
raija oranen - ruusun aika 2
tuli niin hassu fiilis ku nuita kirjoi luki. fanitin pienenä tota sarjaa, oli yks mun lemppareista.
ja se ohjelma oli kyl suoraan noista kirjoista tehty, vuorosanat ja kaikki... tuli niin elävästi mieleen ne jaksot.
Toki kirjat kolahtaa, nykyaan ei vaan jaksa sellasia monien tuntien lukumaratooneja kovin usein kuten nuorempana, oonkohan liian adhd tai jotain tai sitten kirjat on liian lyhyitä, lukutahti on siinä 100 sivua tunnissa suomeksi ja englanniksi about 80 sivua. Usein tulee luettua 5-30 min ennen nukkumaanmenoa.
Äskettäin luin Dan Simmonsin Hyperionin ja Fall of Hyperionin, iha jees hollywood-scifia, eli hömppää.
Nyt olis työn alla Neil Gaimanin Fragile Things ja lukujonossa ainakin The New History of Witchcraft, Tribes of Britain, Tolkienin Children of Hurin, Way Beyond Monochrome ja postissa tulossa mm. 2-osainen jättiopus muodista nimeltä "Fashion", sekä Pin-Up Grrrls: Feminism, Sexuality, Popular Culture. Samoten Criticizing Photographs ja muita valokuva/taide-kirjoja.
Hyllyssä on lukematta pari kotimaista novellikokoelmaa ja joku Fay Weldonin feministinen novellikokoelma (josta muutama novelli luettuna ja feminismiä saa kyllä etsiä huolella, vaikka päähenkilö onkin aina nainen). Tie Tampereelle -opuksen voisi taas ehkä lukea jossain välissä..
Jep tuli eilen ostettuu juoppohullun päiväkirja osat 2-5.. ensimmäinen osa oli hyvä joten luultavammin nämä jatko-osat jatkaa samaa linjaa kuin eka kirja.. joten hyviä ja hauskoja lukuhetkiä tiedossa
Epailija, 20.7.2007 21:45:
Järkyttävää. Douglas on tunnettu nimenomaan nokkelasta, vähän joka suuntaan irvailevasta huumoristaan ja pikainen tarkistus (luin kirjat läpi 20-vuotiaana) osoitti, että se puree ainakin allekirjoittaneeseen nykyään aivan yhtä hyvin kuin ennenkin. - -
Niin. Mun mielestäni se "nokkeluus" on vaan ärsyttävää ja noloa. Ehkä se johtuu siitä, että teksti muistuttaa mua peruskoulussa kirjoittamistani tekeleistä. :D Ei pahalla.
Pakko kysyä: Nauratko Monty Pythoneille?
En. :)
Tosin on myönnettävä, etten ole koskaan oikein antanut niille tilaisuuttakaan; kun pari ensimmäistä näkemääni sketsiä ei naurattanut niin ei tehnyt mieli katsella enempääkään. Aukko sivistyksessä? (Eikä mulla ole edes televisiota) (ja olen tosikko sniff)
mange, 22.7.2007 23:36:
Nyt työn alla on Kahlil Gibranin 'Mestarin sanoja'. Tämä taas on aikamoinen jeesustelu kirja mutta luetaan se nyt pois kun kerran aloitinkin.
Tällä hetkellä olen lukemassa Thomas E. Ricksin kirjaa Fiasco: The American Military Adventure in Iraq
Aiheesta kiinnostuneille voin lämpimästi suositella. Kirjassa on paljon sisäpiiritietoa, mm. korkea-arvoisilta upseereilta, Bushin hallinnon jäseniltä, CIA:lta jne. Auttaa myös lajaa-alaisemmin ymmärtämään miksi Irakin sota meni niin pieleen oikeastaan kaikin osin, millaista hävytöntä poliittista peliä käydään tuhansien ihmisten hengillä ja miten käsittämättömän ammatitaidottomia ihmisiä Bushin hallinnosta löytyy. Kirjassa käsitellään sekä politiikkaa että itse sodankäyntiä, ja myös sitä millaisia uhrauksia sotilaat ja miljoonat siviilit ovat joutuneet tekemään epäonnistuneen politiikan takia.
djsakke, 22.7.2007 23:42:
Toki kirjat kolahtaa, nykyaan ei vaan jaksa sellasia monien tuntien lukumaratooneja kovin usein kuten nuorempana, oonkohan liian adhd tai jotain tai sitten kirjat on liian lyhyitä, lukutahti on siinä 100 sivua tunnissa suomeksi ja englanniksi about 80 sivua. Usein tulee luettua 5-30 min ennen nukkumaanmenoa.
Toi on kyllä aika hyvä tahti. Itsellä lukutahti on 60-80 sivua tunnissa, jolla jo pärjää oikein mukavasti. Voi lukea kirjan illassa.
Ja englanniksi tietysti huomattavasti hitaammin, ehkä 30 sivua.
Annakins, 23.7.2007 14:05:
Mul on just vika Potteri menossa =D Luin eilen puolet, tänään vois lukea loput.
Haluan mainita tänne Petra Hammesfahrin, joka kirjoittaa todella intensiivisiä jännäreitä. Hammesfahr on melko uusi tuttavuus minulle. Olen lukenut hänen suomennetun tuotantonsa, jota ei valitettavasti ole vielä kuin kolmen kirjan verran (Syysuhri, Pahantekijä ja Uskoton mies). Saksaa en valitettavasti osaa niin hyvin, että jaksaisin Hammesfahria lukea alkuperäiskielellä. Seuraavia suomennoksia odotellessa.
Chatte, 23.7.2007 15:02:
Haluan mainita tänne Petra Hammesfahrin, joka kirjoittaa todella intensiivisiä jännäreitä. Hammesfahr on melko uusi tuttavuus minulle. Olen lukenut hänen suomennetun tuotantonsa, jota ei valitettavasti ole vielä kuin kolmen kirjan verran (Syysuhri, Pahantekijä ja Uskoton mies). Saksaa en valitettavasti osaa niin hyvin, että jaksaisin Hammesfahria lukea alkuperäiskielellä. Seuraavia suomennoksia odotellessa.
Äiti just luki loppuun Syysuhrin ja sanoi, että oli sekavin ja huonoin kirja, jonka on lukenut pitkään aikaan...
yritin myös joskus aikoinaan lukea tota linnunradan käsikirjaa,
mutta alkoi kyllä hiukan ärsyttää se tyyli. ehkä sille pitäisi antaa
uusi mahdollisuus nyt kun olen vanha ja viisas... ja kun monty
pythonkin kolahtaa! :)
Annakins, 23.7.2007 15:07:
Äiti just luki loppuun Syysuhrin ja sanoi, että oli sekavin ja huonoin kirja, jonka on lukenut pitkään aikaan...
No, näin me olemme erilaisia. Mutta Hammesfahrin myyntiluvuista ja dekkaripalkinnoista päätellen joku muukin on lisäkseni pitänyt hänen kirjoistaan.
Syysuhrissa on paljon henkilöhahmoja ja kerronta ei etene kronologisesti, kuljetaan nykyhetkestä menneeseen ja takaisin, jopa pienin vihjauksin tulevaan. Kirjassa ikään kuin kulkee useampi tarina rinnakkain. En kuitenkaan sanoisi kirjaa missään nimessä sekavaksi. Minusta kirjoittajan tyyli on kiehtova.
Pahantekijä oli mielestäni vielä koukuttavampi kuin Syysuhri, vaikkakin molemmat tempaisivat otteeseensa varsin kiitettävästi. Kuin myös Uskoton mies. Mutta makuasioitahan nämä.
Nyt on Potter luettu, oli kyllä aika hyvä vaikka jatko-osia veikkaan että on tulollaan joskus. Tai joku spin-off. Tai jotain. Nyt vaan odottamaan suomennosta...