Posts: 15
Posts: 4,793
Kirjat chakroista vetävät puoleensa.
Posts: 1,033
¡ Previous post about a year ago !
Posts: 510
Posts: 4,793
Sosiaalibarometri 2014
Posts: 3,204
Posts: 4,256
Ei kummosia. Dan Simmonsin Flashback. Nyt taas r.a.salvatoren forgotten realmsia kirjastosta ku tullu lainattavaks "uutta". Ja joku random scifi. Saas nnähä millon jaksan ton englanninkielisen kirjallisuuden neitsyyden poistaa. Oli lainas hetken william kingin troll-, skaven-, daemonslayer läpyskä. Vois olla tarpeeks "yksinkertasta" englantia. Pitäis hakea jossai välis uudestaa ku saanu alotettuu sitä sillon
¡ Previous post a few years ago !
Posts: 510
PIERRE LEMAITRE: Verihäät
Olisikohan tässä kaikkien aikojen vittumaisin lukukokemukseni? Usein jännityskirjoja mainostetaan sitaatilla "piinaavaa jännitystä", ja jos ei tämä romaani ihan tarkalleen ottaen ollut jännityskirjallisuutta niin olihan ainakin piinaava! Siis todella piinaava ja epämiellyttävä. Kirjojen puolelta saman nihkeysgenren lähin edustaja voisi olla ruotsalainen Kolme sekuntia, josta on vastikään tehty kuulema aika köpö jenkkielokuva, ja elokuvan puolelta lähimpiä hengenheimolaisia lienevät Haudattu ja Marttyyrit, vaikka edustavatkin eri genreä.
Vaikka lukukokemus olikin siis enimmäkseen epämiellyttävä, niin olihan tarina toisaalta tasokkaasti kerrottu ja juonikuvio taiten punottu. Eikä jutussa ollut ihan niin paljon "puolitarpeetonta" brutaaliutta kuin Lemaitren muutamassa muussa kirjassa.
Siis: harvinaisen positiivinen negatiivinen lukukokemus.
Olisikohan tässä kaikkien aikojen vittumaisin lukukokemukseni? Usein jännityskirjoja mainostetaan sitaatilla "piinaavaa jännitystä", ja jos ei tämä romaani ihan tarkalleen ottaen ollut jännityskirjallisuutta niin olihan ainakin piinaava! Siis todella piinaava ja epämiellyttävä. Kirjojen puolelta saman nihkeysgenren lähin edustaja voisi olla ruotsalainen Kolme sekuntia, josta on vastikään tehty kuulema aika köpö jenkkielokuva, ja elokuvan puolelta lähimpiä hengenheimolaisia lienevät Haudattu ja Marttyyrit, vaikka edustavatkin eri genreä.
Vaikka lukukokemus olikin siis enimmäkseen epämiellyttävä, niin olihan tarina toisaalta tasokkaasti kerrottu ja juonikuvio taiten punottu. Eikä jutussa ollut ihan niin paljon "puolitarpeetonta" brutaaliutta kuin Lemaitren muutamassa muussa kirjassa.
Siis: harvinaisen positiivinen negatiivinen lukukokemus.