%, 9.9.2008 01:38:
Oon niin samaa mieltä aloituspostaajan kanssa. Vittu tätä elämää, oot köyhä hilaat joka vitun aamu itses sinne toimistolle tai pätsiin tekeen jotain aneemista paskaduunia, käyt välillä vähän nukkumassa kotona ja vedät kännit viikonloppuna tuskaan. Lomamatkalla käyt kanarialla puhumassa paskaa suomalaisten kanssa. Ei vittu tällä elämällä oo paskankaan väliä.
No luoppa joku vitun ura, niin sitten oot työs kanssa vielä enemmän naimisissa ja teet sitä eläkeikään asti 12h vuorokaudessa. Kun pääset eläkkeelle, tylsistyt täysin ja alat kiskomaan viinaa joka päivä, ettei olis niin paskaa elämä. Maksasi vingahtaa ja kuolet pois. The end, mitä vitun järkeä. Kun saan jostain rahaa, muutan vittuu näistä länsimaista... Ja vittu ne sanoo, että on lottovoitto syntyä suomeen, vitut.
Enää tarvitsisi tietää, kuka hitto pakottaa sinut elämään kuvailemasi kaltaista elämää. Itse olen huomannut, että lähes mikä tahansa on mahdollista pullamössö-Suomessa asuvalle, ei tarvitse kuin antaa itselleen rivakka potku persuuksille jos tuntuu että on jumahtanut vanhoihin kuvioihin. Sen sijaan niissä ihailemissasi "ei-länsimaissa" harvalla on mitään muuta vaihtoehtoa kuin se päivittäinen raataminen jotta saa perheelle leivän pöytään. Sieltä ei lähdetä etsimään itseään kaukaisiin maihin. Syy, miksi sinä voisit viihtyä kehitysmaassa, on tasan se, että länsimaissa kerätyllä omaisuudella voit elää siellä rikkaan siirtomaaherran toimetonta elämää.
Anekdoottina mainittakoon eräs tällaisen letkeän kehitysmaan asukas, johon tutustuin eräällä reissullani. Päälle parikymppinen tyttö oli ollut samassa guesthousessa töissä ikänsä, ja vapaapäiviä oli yksi per kuukausi. Jokainen työpäivä kesti aamusta iltaan, eikä hän ollut ikinä käynyt edes lähimmässä kaupungissa 4 tunnin bussimatkan päässä. Kuukausiliksa: vähemmän kuin sinä tienaat parissa tunnissa. Siinä sitä oravanpyörää, sen jälkeen voi miettiä onko se 40 tunnin työviikko melkoisella suomalaisella palkalla sittenkään niin paha.