René Patrick - Breakthrough [Breaks]

Jeps, nyt tuli kuunneltua tämä suuremmalla tarkkaavaisuudella. Ensimmäisen kerran kun tämä setti soi, en edes tiennyt, että mikä miksaus mulla on soimassa (settejä kummiskin on jokunen koneella) ja kolmannen biisin kohdalla tuli sellainen whoaa!-fiilis, että mitäs hiton settiä tämä on ja nyt kun tosiaan tätä kuunteli tarkemmin, niin kyllähän tämä kasvaa ihan mukavasti.

Juurikin tuo Flesh Eater oli mukava pommi keskellä nauhaa, joita pitää ollakin, mutta sitten The Way I Feel hieman säikäytti, että eikö tässä pystytäkkään lunastamaan edellisen biisin antamia lupauksia. sLusT kun lähti soimaan niin sitten oltiinkin taas enemmän back in business ja samaa kohtuullisen tykkiä linjaa sitten jatkettiin loppuun saakka. Etenkin päätösraidan kohdalla oli sellaista meininkiä mistä meiksi tykkää eniten. Babylon Breaks <3. Tuosta kun olisi mixsi jatkunut vielä vaikka 25 minsaa, niin vot.

Miksaus oli varmaa, mutta olisiko siinä saanut olla enemmän rähinää. Täytyy myös yhtyä Pekon ajatuksiin siinä, että hieman kaponen on stereokenttä ja se syö kyllä biisien tehoja. Mutta jos sinä tälle rikkobiitimmälle alueella olet suuntaamassa, niin kyllä tässä sellainen työnäyte on, että tämän päälle on hyvä rakentaa.