Olisikohan Gary D:n Die hardplatte tai Lab4 candyman (ekaa painosta),
tosin en tiedä mitä noi (parhaat omasta mielestä) tinribit olis arvoltaan..?
Voisin myydä pois tämän Taucher - Child of a universe (DMDSCUBA 001 / 1999)
Tarjouksia=)?
neuronaut, 6.2.2008 14:58:
Niin ja Shiwa 2000 - Runkmeditation & Perstantra:n kehutaan olevan rajotettu 500 kappaleeseen.
500 kpl painos on peruspainos joka otetaan vinyylistä jos ei olla täysin varmoja että se on hitti. Tanssimusiikkilevy on oikeasti harvinainen jos sitä on painettu alle 200 kpl (ja joku sen haluaa silti ostaa).
Oma vittumaisin metsästys oli Dharma Bums - Wrong is Right (Tai Drahma Bums, riippuu mistä kattoo), hiukan psykehtävä trance vuodelta 1995. Orkidealta löytyi tuplakappaleet Who's Zooming Who-kokoelmasta ja sitä kautta levy päätyi omaan hyllyyn :)
Paras löytö oli ehdottomasti porukoiden ostaman talon vintiltä, jossa ruotsalaisten 7" kansanlaulujen joukosta löytyi alkuperäinen 7" sinkku Jimi Hendrixin Hey Joesta!
Harmillisesti faijapuoli keräilee vinyyliä ja tajusi levyn arvon...
Hintahaarukka siinä 25-100 punnan kieppeillä, mitä nyt on viime aikoina tullut netissä nähtyä. Tarttui haaviin eräästä Nykin levydivarista 4 dollarilla. Hinnalla ei tosin yhtä suurta merkitystä kun ite levyllä, aivan kurko biisi. B-puoli blanco.
KLF:ltä mulla löytyy aika läjä vinyylimakseja, joista harvinaisin lienee What Time Is Love : Pure Trance 1 (TVT 4071), 20-30 dollaria tosta on pyynti Discogsissa.
Kyllähän noita harvinaisia proge- ja trance-levyjä on hyllyyn jonkin verran kertynyt, joista ehkä 10-15 ovat ihan huomattavan harvinaisia. Tässä ne, joilla on tapana keulia:
Kyllähän niitä löytöjä tulee välillä tehtyä, vaikka tapana ei olekaan metsästää mitään erityistä. Muun muassa KLF:n Chill Out maksoi euron Lielahden kirppiksellä.
Arvokkaimpia ovat varmaan jotkut noista Beatleseista tuolla hyllyssä ja joistain 2000-luvun valkokeskiöisistä pyydetään Discogsissa aivan järjettömiä hintoja, jos sisältäisivät kuraa, niin voisi myydäkin mutta huonoja levyjä tulee harvemmin ostettua tai keräiltyä sukulaisten vinteiltä / poistoon menossa olevilta levykokoelmilta.
Tunnearvoltaan kallein on valkokantinen promojulkaisu (virallinen julkaisu on musta) Miss Kittinin Requiem For A Hitistä (http://www.discogs.com/release/724474), josta taisin maksaa 3 euroa mutta joka sai uutta kansi- ja keksiötaidetta artistin itsensä taiteilemana ennen Helsingin keikkaa.
Pikaisen Discogsin selailun jälkeen näyttäis, että toi Prana - Geomantik LP ois kallein mitä valikoimista löytyy. Hankin ton joskus kaverilta ehkä noin parin euron hintaan :D. Älppärin pahvien kunto on kuitenkin sen verran kehno, ettei tosta varmaan ihan älyttömästi rahaa sais.
New Order - Blue Monday
Alkuperäinen reikä-sleevellä ja vielä prässätty pieleen - molemmilla puolilla on Blue Monday eikä Beachia ollenkaan. http://www.discogs.com/release/20755
500 kpl painos on peruspainos joka otetaan vinyylistä jos ei olla täysin varmoja että se on hitti. Tanssimusiikkilevy on oikeasti harvinainen jos sitä on painettu alle 200 kpl (ja joku sen haluaa silti ostaa).
Mikko Alatalo: Sitä Ollaan Niin Neekeriä Että/Parempaa Hyvää Ja Pahempaa Pahaa [7"]
Jean-Pierre Kusela: Naurava Kulkuri/Lääketieteen Opiskelijan Epätoivo [7"]
Oldschoolissa ja hc:ssa 200-300 painos on vielä varsin normaali, eikä välttämättä niin harvinainen. 100 painokset tuntuu olevan jo vähän hankalammin saatavilla ja hinnoissaankin. :/