http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomalainen+superlehm%C3%A4+antaa+jopa+80+litraa+maitoa+p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4/1135246411355
Suomalainen superlehmä antaa jopa 80 litraa maitoa päivässä
1.6.2009 20:59
Tapio Mainio
Helsingin Sanomat
TAIVALKOSKI. Suomen lypsylehmät ovat kasvaneet takavuosia kookkaimmiksi ja ne tuottavat reilusti enemmän maitoa.
Maanviljelijä Pekka Nyman taputtaa 13-vuotiasta Kulkuri-nimistä lehmää, joka on elämänsä aikana lypsänyt yhteensä 100 000 litraa maitoa.
Kulkuri on samalla Suomen kahdessadas satatonnari.
"Koskaan Suomen historiassa ei ole ollut yhtä aikaa elossa näin monta satatonnaria. Vielä 1980-luvun alussa samaan ylsi vuosittain kaksi lehmää. Myös superlehmien vuorokausituotos on kohonnut huippulehmillä 40 litrasta jopa 80 litraan", kertoo jalostusagronomi Sirkka-Liisa Haapamäki Faba Jalostuksesta.
Saavutusta juhlittiin Taivalkosken Metsäkylällä sijaitsevalla tilalla, jossa Pekka Nyman hoitaa 12-päistä lypsykarjaa yhdessä veljensä Kauko Nymanin kanssa.
"Kulkurilla on jo sen verran ikää, että se tykkää välillä makoilla. Silti se lypsää hyvin edelleenkin", Pekka kehuu.
Parhaina päivinä Kulkurista on herunut 52 litraa vuorokaudessa ja vielä nytkin se lypsää 30 litraa vuorokaudessa.
"Ostin Kulkurin välityksen kautta vasikkana valkealalaiselta tilalta. Sen äitikin oli hyvä lypsylehmä", Pekka kertoo.
"Kulkuri maksoi yli 2 000 euroa. Tämä on kuin hyvä vanha Mersu. Säästyy rahaa kun ei tarvitse niin usein ostaa uutta lehmää", Pekka sanoo.
Syytä on siis onnitella myös suomalaista karjanjalostusta.
"Hoidolla ja ruokinnalla on erittäin tärkeä merkitys", Faba Jalostuksen osastopäällikkö Auli Himanen toppuuttelee.
"Vaatimattomaltakin tilalta voi löytyä satatonnari. Eläin joka kärsii, ei voi tuottaa hyvin eikä se pysy myöskään terveenä", hän lisää.
Jalostuksessa eläimiä parannetaan valinnan avulla. Jokaiselle tilalle ei tarvitse hankkia huippusonnia, sillä lähes kaikki lypsylehmät keinosiemennetään. Samoin tilat ostavat hyvän perimän omaavia vasikoita, jotka toimitetaan tilalle noin kaksivuotiaina ennen ensimmäistä poikimista.
Jalostuksen ja valinnan vaikutus näkyy myös Nymanin tilalla, jossa karjan keskikoko on suurentunut.
"Lypsylehmien jalkojen korkeutta on tietoisesti pidennetty, jotta utareet eivät roikkuisi navetan lattiassa. Säkäkorkeus on noussut vuodesta 1995 noin kahdeksan senttiä. Sen sijaan jalostuksessa ei ole korostettu liian suuria utareita, koska ne voisivat revetä", Himanen sanoo.
Voisiko lehmän jalostaa kirahvin kokoiseksi?
"Jalostuseläimeksi ei suosita lehmiä, jotka ovat kovin paljon keskivertolehmää suurempia. Tavoitteena on optimikorkeus", Himanen sanoo.
"Sen sijaan terveys, hedelmällisyys, kestävyys ja kyky vastustaa utaretulehduksia ovat ominaisuuksia, joilla ei ole rajaa. Taustalla on lukematon määrä geenejä. Joskus yksittäinen geeni voi vaikuttaa siihen, ettei eläin sovi jalostukseen", Himanen kertoo.
Pääsi näköjään taas kotiin ja netin ääreen palattuani unohtumaan, että uutispimento ois oikeesti paras vaihtoehto.