Soap-nimisen varieteen Berliinissä, joka oli aivan mielettömän hienosti tehty ja esitetty. Suomessa taas näin viimeksi Patarouva-oopperan. se oli todella suuri pettymys. Mua ei ainakaan vakuuttanut oopperan nykyaikaistaminen.
Sound of Music tuli käytyä katsomassa Imatran kaupungintalolla tuossa kuukausi takaperin noin. Erittäin hyvä ja Arja Koriseva on kyllä valoisa persoona, vaikka sille voisikin nauraa.. Kai Hyttinenkin oli oikein ihana. Täytyy myöntää, että kyllä se on parempi katsoa teatterissa kuin joltain laimealta videolta, jossa se vaikuttaa lattealta ja tylsältä. Kannatan! Raahatkaa vain peppunne Imatralle katsomaan hyvää musikaalia :)
KOM-teatteri
Kohti (ohj. Pekka Milonoff)
19.4.2008
Kohti on monikerroksinen tarina negatiivisten käyttäytymismallien ja tunnetaakan siirtymisestä sukupolvesta toiseen ja tämän ketjun katkaisemisesta, kapitalismin ja humanismin välisestä ristiriidasta ja uskalluksesta kohdata itsensä ja toinen ihminen. Kerrokset jäävät jonkin verran ohuiksi ja siksi sekoittavat, ja herää kysymys, ovatko kaikki kohtaukset ja henkilöt olennaisia liki kolmen tunnin esityksessä.
Raikkautta esitykseen tuovat lavasteet heijastettuine kuvineen ja videokameran käyttöineen sekä kirjailija Itkosen osallistuminen esitykseen kertojan äänenä ja vuorokeskustelun alustana käsikirjoittajan ja alkuperäistekstin välillä. Cameo-roolissaan ja muusikkona Itkonen on loistava lisä, mutta varsinaiseen näyttelemiseen lahjakkuus ei riitä: kirjailijan poukkoileminen lavalla eri hahmoina tuntuu katsojan aliarvioimiselta ja herättää lähinnä myötähäpeää.
Suurimman osan ajasta esitys on hieman väritön, mutta onnistuu kuitenkin jokusen intensiivisen jaksonsa aikana sekä katsojan naurattamisessa että itkettämisessä. Loppuvaiheessa meno on jopa tunnelmaa rikkovan intensiivistä ja muistuttaa ajoittain teatterikoulun oppitunteja lattialla ryömimisineen, karjumisineen ja vääntelemisineen. Lopun lauluesitys Missäs oot, me tullaan sinne sykähdyttää aluksi, mutta kuten tässä näytelmässä muutkin elementit venyy tunnelman lässähtämiseen asti.
Juho Milonoff näyttelee röyhkeää salkunhoitajaveljeä anteliaasti, ja räkä ja kuola lentävät niin, että eturivissä saa pelätä vettä kestämättömien meikkien puolesta. Vilma Melasniemi työskentelee uskottavasti nuorena Juliana ja Laura Malmivaara onnistuu tavoittamaan syöpäpotilaan olemuksen, joskaan ei muuten vaikuta uppoavan rooliinsa. Janne Reinikainen isänä tekee laadukasta jälkeä ja Eeva Soivio on herkullinen sekä vaimona että rakastajattarena.
En suoralta kädeltä suosittele tätä näytelmää. Parhaiten Kohti puhuttelee varmaankin 30+ -katsojakuntaa, ehkä nuorempiakin perheen perustamisen kynnyksellä olevia, jotka ovat päässeet hyvään vauhtiin aikuistumisen ja omien vanhempisuhteidensa angstailussa.
Viime viikolla käytiin Saaremaa Opera Days:illä tsekkaamassa Wagnerin Lentävä Hollantilainen.
Kuressaari oli ihan nätti paikka ja se Piispanlinnan miljöö ihan ok. Järjestelyt ei kyllä menny tuolla ihan nappiin; mm. vieraiden ohjeistusta ei käytännössä ollut, akustiikka ja mikrofonien (!!?) asettelu olivat surkeita, koko oopperateltta paukkui hulluna tuulessa häiriten muutenkin huonoa äänentoistoa, palveluhenkilökuntaa oli aivan liian vähän (jotain 6 tyyppiä vs. 1600 vierasta) ja kaiken lisäks Turun kaupunginjohtaja aiheutti älyttömän seisahduksen (tietty just siinä missä olin) kahvi/drinkki/tms -jonossa katteettomalla visa electronillaan (tms) Onneksi itse oopperaesitys oli ihan ok.
Eihän tota voi/pidä verrata Savonlinnan oopperajuhliin, mutta ens kerralla pysytään kotimaassa
Viime kesänä Tuntematon Sotilas. Joskus mut raahattiin balettia katsomaan, nukahdin kesken. Oopperaan mut saa vaan aseella ja silloinkin mietin vähintään puolet ajasta et oisko se luoti armeliaampi.
En ole tällaista topikkia huomannutkaan aikaisemmin! Olisi kyllä jo melkoisen pitkä viestiketju, jos kirjoittelisin aina, kun oon käyny teatterissa tahi oopperassa. Itse asiassa tää ketju sais huomattavasti pituutta jo sillä, että edes yrittäisin luetella pötkössä kaikki näkemäni teatteri- tai oopperakappaleet (juu, en meinaa).
Oon itekin näytellyt useassa produktiossa ja ollu mukana kaiken maailman teatterikerhoissa pienestä pitäen. Siitä varmaan kiinnostus teatteria kohtaan alun perin on syntynyt. Ala-asteella kirjoitin oman näytelmänkin. Ei siitä sen enempää.
Nykyään harrastan teatteria enää yleisönä, mutta sitä tuleekin sitten tehtyä ahkerasti.
Tänään ollaan menossa katsomaan Neil Hardwickin Tankki täyteen - viime kesien malliin huolella, hyvin ja suurella sydämellä tehtyä harrastajateatteria. Viime viikonloppuna oli ohjelmassa Laila Hirvisaaren Vuoksen Helmi Teatteri Imatran tuotoksena, joka puolestaan oli ammattiteatteria.
No juu, tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka kuinka, mutta sitä varten minulla on oma teatteriblogi Bloggerissa, jonne kirjoittelen ajatuksiani teatterikappaleista aina joskus ehtiessäni. Tällä hetkellä se on kyllä pahasti vaiheessa Suomen lyhyen kesän ja siitä aiheutuvan kesäteatterisuman takia.
Musiikin parissa kun olen, tykkään erityisesti käydä oopperassa.
Viimeksi on nähty Taikahuilu ja Rigoletto. Teatterissa kävin katsomassa Spring Awakening- näytelmää.
Kävin myös baletissa pari kk sitten kaverin seuralaisena. Käytiin katsomassa Kylian Ek esitystä (ei ollut ehkä ihan minun makuuni).
Seuraavan vuoden aikana meinaan käydä katsomassa ainakin seuraavat:
Kävin eilen katsomassa veljen kanssa teatterissa komedian Kiviä Taskussa - tykkäsin! Itse tarina ei ollut kummoinen, mutta esitystapa oli hieno. Lyhyesti, kaksi näyttelijää (Mika Nuojua ja Martti Suosalo) esittävät kahdestaan kaikki roolit (joita oli about 15), hyppien luontevasti roolista toiseen, välillä jopa hoitaen useammankin henkilön kohtaukset melko näppärästi.
Se oli hauska, se oli koskettava, voin helposti suositella kaikille.
Espoossa leppävaarassa on teatteri-ravintola alberga.
Samalla voi vaikkapa sapuskoida ja ottaa kyytipojaks vaikka lasin viiniä,
nimittäin esitykset on samassa tilassa missä syödään.
Mielstäni hyvä näin ilman väliaikoja.
Marraskuussa kävimme tsekkaamassa parisuhteen hoito-opas,
komediaa, kaksi näyttelijää, tila pieni, näin ollen katsojat
ovat tunnelmassa alusta loppuun tiiviisti mukana.
Oli hyvä esitys ja toistekkin tulee varmasti mentyä! :)