Posts: 6,049
Koska tätä aihetta sivutaan nyt toistuvasti,
avataan aiheelle oma topikki.
Kysymys siis kuuluu, onko mielekästä ja mahdollista
rajoittaa yksilöiden oikeutta hankkia lapsia biologisin
keinoin. Rajoitusten puolustajilta ei ole kovin
paljoa tullut käytännöllisiä näkemyksiä siitä, millä
perusteella oikeutta voitaisiin rajoittaa: yleensähän
huonon vanhemmuuden voi todeta vasta siinä vaiheessa
kun lapsi on jo tullut maailmaan.
Käytännössä tämäntyyppinen yksityiselämään puuttuminen
siis edellyttäisi kunkin yksilön arkielämän perinpohjaista
tuntemista ja seuraamista, jotta voitaisiin arvioida
itse kunkin kykenevyyttä vanhemmuuteen - ja toki jatkuvasti.
Voihan henkilöstä, joka juuri nyt kykenisi vanhemmuuteen
tulla huomenna alkoholisti.
Reaalimaailmassa tuntuukin siltä, että vanhemmuuden
säätely vaatisi hyvin tiukkaa totalitaarista yhteiskuntaa,
joka puolestaan tunnetusti johtaa muihin yhteiskunnallisiin
ongelmiin. Jo pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden
alleviivaaminen tällaisilla rajoituksilla johtaa aina rajuihin
vastakkainasetteluihin ja levottomuuksiin. Vanhemmuuden
kontrollointia ei siksi voi käsitellä täysin erillään muista
sosiaalisista ongelmista, ja tämän kaikki vanhemmusdystopistit
säännönmukaisesti sivuuttavat haavekuvissaan.
avataan aiheelle oma topikki.
Kysymys siis kuuluu, onko mielekästä ja mahdollista
rajoittaa yksilöiden oikeutta hankkia lapsia biologisin
keinoin. Rajoitusten puolustajilta ei ole kovin
paljoa tullut käytännöllisiä näkemyksiä siitä, millä
perusteella oikeutta voitaisiin rajoittaa: yleensähän
huonon vanhemmuuden voi todeta vasta siinä vaiheessa
kun lapsi on jo tullut maailmaan.
Käytännössä tämäntyyppinen yksityiselämään puuttuminen
siis edellyttäisi kunkin yksilön arkielämän perinpohjaista
tuntemista ja seuraamista, jotta voitaisiin arvioida
itse kunkin kykenevyyttä vanhemmuuteen - ja toki jatkuvasti.
Voihan henkilöstä, joka juuri nyt kykenisi vanhemmuuteen
tulla huomenna alkoholisti.
Reaalimaailmassa tuntuukin siltä, että vanhemmuuden
säätely vaatisi hyvin tiukkaa totalitaarista yhteiskuntaa,
joka puolestaan tunnetusti johtaa muihin yhteiskunnallisiin
ongelmiin. Jo pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden
alleviivaaminen tällaisilla rajoituksilla johtaa aina rajuihin
vastakkainasetteluihin ja levottomuuksiin. Vanhemmuuden
kontrollointia ei siksi voi käsitellä täysin erillään muista
sosiaalisista ongelmista, ja tämän kaikki vanhemmusdystopistit
säännönmukaisesti sivuuttavat haavekuvissaan.