Paras joulumuistosi?

iiks ihanaa, onneksi on muitakin jouluhulluja!

En tiedä onko tää nyt ihanin mut parhaiten jääny mieleen kun joskus pienenä, ehkä 5-vuotiaana, näytin ikkunan takana römyävälle pukille kieltä ja sit kun pukki tuli sisälle juoksin sohvan taakse piiloon*hihu* onneksi sain lahjani siitä huolimatta

Kun sain ekan tietokoneen joululahjaksi ja paketista puuttui virtakaapeli.

Kyllä ne on kaikki lapsuuden joulut, jolloin koko suku oli koolla. Eli n. 20 vuotta sitten, ja siitä taaksepäin.
Uusin paras muisto on joulu 1999, jonka vietin yksin Kuhmossa.
Picture this:

Leivinuuni lämpöisenä, koko omakotitalo huokuu joulurauhaa. Itsetehdyt laatikot ja kinkku ja muut herkut on valmiina. Oikea kuusi oikeine kynttilöineen on kaunis ja tuoksuva. Talon hieman huurteisista ikkunoista näkyy pimeyttä ja tähtien ja kuun valo. Niiden loisteessa näen monien kymmenien kilometrien päähän metsää ja vesistöjä. Lähin naapuri on tosin samassa pihapiirissä, mutta heilläkin kynttilöitä ikkunoissa ja saunan savu nousee piipusta.

Sisällä on aivan hiljaista, ainoastaa nurkissa napsuu -30 asteen pakkanen. Sisälle asti se ei tule. Aamusella olen herännyt rauhassa, syönyt riisipuuroa ja käynyt kävelyllä selkosessa. Nyt on aika istua ruokapöytään, nauttia mauista, tuoksuista, omasta rauhasta. Istun yksin, tunnen kaiken ympärilläni aivan selkeästi. Muistot isovanhemmista, lapsuuden jouluista ja iloista nousee mieleen.Tässä on hyvä.

Kuusen alla on salaperäsiä paketteja, joita äiti on lähettänyt. Ruuan jälkeen istun sohvaan ja sulattelen ruokia. Pehmeä valo ympäröi minut. Sitten aukaisen kaikessa rauhassa lahjoja, ja muistelen ihmisiä, joilta ne on. Sitten vedän huovan ympärilleni ja istun katsellen ulos ikkunasta, jossa myöhäiset lintuset vielä käyvät syömässä lintulaudalta talia ja jyviä.

Uni alkaa painamaan silmää, ja menen petiin lukemaan uusia kirjoja. Talo on hiljainen, ja vaivun hiljalleen uneen. Näen kauniita unia.

oma muisti on onneks sen verran tehokasta mallia ettei juuri viime vuosituhannen puolelle muista - ja melko antijoulistina yritän myös olla muistamatta. mutta niistä vähistä mitä muistan niin ehdottoman kärkisijan vie viime joulu, ensimmäinen joulu mitä pääsin viettämään kodin ulkopuolella ja muutenkin kaikin puolin toimi ja joulun maine omissa silmissä sai hieman valoisamman sävyn. nyt vaan jälleen kammolla odottelee tätä joulua ja paluuta siihen vanhaan mitä ei oikein siedä.

tahtois mieluummin olla viettämättä joulua jossain lämpimässä. joulu on peruttu.

Ei mulla sen ihmeempiä joulumuistoja ole, mutta yhden hetken muistan, jonka haluaisin vielä kerran kokea uudelleen. Mutta tämäkin liittyy lähinnä perheen yhdessä oloon.

Vanhempani ovat eronneet ja toinen isoveljeni on mennyt jo taivaaseen.. Niinpä olen usein miettinyt yhtä joulun hetkeä, minkä muistan. Olin noin 5-vuotias ja isoveljeni olivat 15- ja 17-vuotiaita. Olin saanut lahjaksi pehmolelupossun ja olin maailman onnellisin tyttö. Isoveljeni nappasivat possuni ja alkoivat laulaa "sika, se kuulan kalloon saa.." Samalla he heittelivät possua niin, etten saanut sitä kiinni, mikä tietysti silloin harmitti minua.. Vanhempani katsoivat hymyillen sohvalta meidän touhuja. Tuo hetki on syöpynyt syvälle sydämeeni ja lämmittää mieltäni. Sen hetken kun saisin vielä edes kerran kokea. Meidän oma perhe yhdessä viettämässä ihanaa joulua..

Voih, hyviä joulumuistoja on niin paljon.. kyllä siihen eniten liittyy se, että kaikki rakkaat on paikalla. Parhaimpia joulumuistoja on jääny siitä, kun jouluaattona mennään haudalle isin ja pikkusiskon kanssa ja äiti on laittamassa kotona jouluruokia. On niin ihanaa kävellä pimeydessä pieniä kynttilöitä tuikkivalle hautausmaalle, jossa on muitakin yhtä onnellisia ihmisiä. Ja olla mummin haudan edessä ja tuntea, että hänkin on tänä jouluna läsnä. Kaikki on paikalla, kaikki on valmista.

Tämä ei ole hyvä muisto. Sain aina joka joulu C3PO robotin.

Paras muisto on joulupukki.

No tää ei silleen oo mikään paras joulumuisto, mutta muutama vuosi sitten olin yksin kotona ja kaveri toi mulle omat marianne karkkinsa kun mun oli jäänyt mökille. Muuten se joulu olikin pahin kaikista.

Olin 4-vuotias ja oli jouluaatto. Sitten kun joulupukki tuli ja alettiin jakamaan lahjoja, niin jossain vaiheessa satuin katsomaan pukkia sivuprofiilista. Olin mennyt sanomaan äidille, että "Toi pukki näyttää ihan Maralta !". Martti on tätini miesystävä, jonka olin tunnistanut pulisongeista !

Tämä ei sillä hetkellä ollut ehkä paras joulumuisto, koska usko joulupukkiin karisi silloin aika pahasti, mutta näin jälkikäteen on monet kerrat naurattanut kyseinen tapaus.

ei tuu mitään yksittäistä mieleen... mut toi lumiukko piirretty on paras. on tullu katottua melki joka joulu mut tänä jouluna tulee sit katkos q joulun vietto paikas ei oo telkkaria

En nyt muista mistä vuodesta on kyse,mutta taisin olla n.10v..
Jouluaaton aamuun asti jännitettiin,pääseekö pikkuveli (sillon 1,5v) jorvista pois juhlimaan joulua vai eikö.Pääsihän se ,ja itekki olin melkein kunnossa 7vkon keuhkokuumeen jälkeen.Päästiin siis koko perheen+mummon ja vaarin voimin jouluilemaan.
Oltiin mökillä,jonne saatiin ensin kävellä 2km polviin asti olevassa lumihangessa..
Laiteltiin jouluvaloja ympäri pihan puskia,koristeltiin kuusi heti ikkunan ulkopuolelle ja laitettiin niitä "tulia" mökistä saunalle,koko polun matkalle.. Mökissä pidettiin valaistus vaan kynttilöillä kun se riitti ihan hyvin..
Tunnelma vaan oli aivan ihana ja jääny mieleen ihanimpana jouluna

mun ihan paras joulumuisto toistuu joka joulu.. jouluruoka!! aah, niin ihanaa.. oikeestaan syömisestä on tullut ihan oma joulu perinne meidän perheessä..

joulu alkaa (syömisen osalta) aattoaamuna. koko perhe (suku) valuu mun äidille ns. brunssille syömään uuni riisipuuroa.. puuron jälkeen on joulusauna minkä jälkeen haluavat lähtee hautuumaalle.. tässä kohtaa tulee kinkku uunista-- tuoretta ruisleipää ja lämmintä kinkkua päälle! nam. hengailua hengailua.. seurapeleja, jesh! seuraavaksi syödään monen sorttista kalaa med perunat ja päälle glögit.. päiväunet. ja taas ruokaa!! koko syömis hässäkkä venyy yleensä hyvinkin myöhään ja lahjoja availlaan joskus 10 maissa illalla.. onneks serkutkin alkaa olee jo niin isoja et nou hätä.. seuraa ties kuinka mones irishcofee/terästettyglögi-keirros! ja yöllä sit seurapelien tuoksinnassa taas vähän lisää ruokaa!

eri perheillä/suvuilla on omat joulupravuurinsä..joillain ihan must on joku lipeäkala.. joillain karjalanpaisti.. meillä palapaisti.. mitä siis syötte perheenne kanssa jouluna kinkun lisäksi? kuinkas laatikoiden osalta? oon joskus kuullut hernelaatikostakin.. ois jännä kuulla..

paras joulumuisto oli tottakai joskus ihan pikkusena kun ei ollu pelkästään koko perhe, vaan kerranki koko suku kasassa ja sit oli ihan sikana lahjapaperikasoja ja joulupukki ja isotakka ja ja ja ja ja ja ja ....
oih niitä aikoi... se ei lähe mielestä ikinä!!!!!!!!!