GateWay, 22.1.2006 12:31:
Mistä johtuu Kiina/halpamaat-ilmiö? Siitä että Suomessa on työnantajalla huonommat edut kuin muualla
Helppo vastaus: elintasoeroista. Ei kukaan yritys siirtäisi tuotantoaan halpamaihin, jos palkkataso olisi siellä sama. Siitähän se nimikin tulee: halpamaat. Siihen tietysti bonuksena saattaa tulla päälle se, jos työvoimaa on halpa irtisanoa, mutta kyllä se perimmäinen syy löytyy palkkatason alhaisuudesta.
Tähän taas ei voi vaikuttaa mitenkään muuten kuin odottamalla, että nopeasti kasvavien kehittyvien maiden palkkataso alkaa saavuttaa länsimaista tasoa. Vaikka äkkiseltään saattaa tuntua siltä, että tähän menee vielä ikuisuus, on kuitenkin nähty, että elintasoerot saattavat kuroutua hyvinkin nopeasti umpeen. Esimerkiksi jo nyt Intiassa IT-insinöörien palkat ovat nousseet niin nopeasti, että ulkoistamisella ei enää saavutetakaan niin suuria säästöjä. Sama ilmiö on tapahtumassa Virossa: nopea talouskasvu on tasannut elintasoeroa muihin Pohjoismaihin. Tämän vuoksi esimerkiksi Tallink on harkitsemassa laivojensa liputusta Liettuaan tai Latviaan, koska Viron työvoimakustannukset ovat nousseet niin merkittävästi.
Luuletko että globalisoituvassa maailmassa suomalaiset pystyvät kehittämään työtä itselleen? Kärjistetysti ehkä marjanpoimintaa tai polttopuiden sahausta voi löytyä.
Ei sulla kyllä kovinkaan kaksiset käsitykset ole suomalaisten osaamistasosta, jos miellät marjanpominnan tulevaisuuden hittiartikkeliksi. Kuten jussi tuolla alempana kirjoitti, palvelualoja on paljon vaikeampi ulkoistaa Kiinaan. Lisäksi on paljon sellaista korkean osaamisen alaa, jota on hyvin vaikea ulkoistaa - ainakaan vielä.
Esimerkiksi tietotekniikkalalla, jonka itse hyvin tunnen, on globalisaatio ja ulkoistus halpamaihin ollut edesauttamassa merkittävän ajatteluparadigman muodostusta. Kun aikaisemmin korkeaa osaamista vaatinut koodaus on nyt ulkoistettavissa halpamaihin, ovat suomalaiset yritykset joutuneet keskittymään enemmän tuotteistukseen. Tämä on näkynyt mm. ohjelmistotuotealan voimakkaana kasvuna verrattuna räätälöityihin ratkaisuihin. Mutta pian koittaa sekin aika, kun myös tuotteistus voidaan siirtää Intiaan. Niinpä seuraava abstraktiotaso onkin palvelutaso. Softaa ei enää nähdä pelkkänä tuotteena, vaan sen ympärille rakennetaan kokonainen palvelukonsepti, joka pyrkii vastaamaan kokonaisuutena asiakkaan tarpeisiin. Tällaiseen palveluajatteluun olennaisena osana kuuluva konsultointi on sellaista, että sitä on hyvin vaikea ulkoistaa. Ja kas kummaa, tässäkin on taikasanana se palvelu.