Uhraatko lampaasi laumasi edessä?

LostM:

Tuntuu olevan niin helppoa puhua muista yleistäen.. Aina on muut ja sinä itse. Pidätkö itseäsi yksilönä? Oletko mielestäsi erilainen? Ainutlaatuinen?
Kerroppa siis minulle miten oikeutat itsesi tälläiseen kuvitelmaan? Mistä tiedät että tekosi, ajatuksesi jne.. eli ne mitä pidät erilaisuutesi perustana ovat omaasi eikä jonkin auktoriteetin vaikutteita? Vai onko se mahdotonta? Vai vetoatko siihen että voit valita tietoisesti jonkin mallin toimintaasi? Onko se sinusta yksilöllisyyttä? Vai perustuuko yksilöllisyytesi vain geneettiseen perimään, fyysiseen olomuotoosi jne.. Vai onko mahdotonta olla täysin yksilöllinen?
Ja tällä kertaa olisi kiva kuulla teidän omia mielipiteitä.
Ps. muutamalle klubituksen suurelle ajattelijalle: Suoria lainauksia "mahtavien tietäjien" opeista on niin TODELLA helppo kopioida. Eli jättäkää ne kerranki väliin, kirjoittakaa omaanne.
Eli kuvainnollisesti vielä kerran: Kertokaa minkä takia ettet siis ole vain tyhmä valkoinen lammas joka kuvittelee olevansa laumansa ainoa musta. Antoisaa pohdintaa*täh*

No jos ajatellaan että soluautomaatioteorialla voidaan
tiettyyn rajaan asti selittää tapahtumaketjuja, ja että
jokainen tapahtuma on edellisten tapahtumaketjun
tapahtumien summa niin kellään meistä ei ole vapaata
tahtoa, että sikäli Ja miks mä en voi olla
valkoinen lammas, miks mun pitäis haluta olla musta
jos en oo, eiks voi olla ylpeä siitä mitä on, ja olla
sitä niin hyvin kuin pystyy?

Toisaalta, oon aina sanonu olevani erikoisen tavallinen
(huomaatko, tässäkin lainaan Stockan mainosta, siis
mahtavaa tietäjää aka. copywriteria), ja esim. pukeudun
mielelläni käytännöllisiin univormu-tyyppisiin asusteisiin.

Lyhyesti: en mä kuvittele olevani mitenkään mainittavan
erityinen, mutta todistettavasti kuitenkin jokainen ihminen
on ainutlaatuinen, sille vaan ei voi mitään.

[muokattu 9.3.2003 22:49]

Uhraisitko muuten itse mummosi sukusi edestä?

LostM:

Tuntuu olevan niin helppoa puhua muista yleistäen.. Aina on muut ja sinä itse. Pidätkö itseäsi yksilönä? Oletko mielestäsi erilainen? Ainutlaatuinen?
Kerroppa siis minulle miten oikeutat itsesi tälläiseen kuvitelmaan?

Olisit nyt pistänyt itsesikin peliin, etkä vain heitellyt kysymyksiä. Mutta asiaan.

Pidätkö itseäsi yksilönä?

Kyllä. Kuten oletettavasti kaikki muutkin.

Oletko mielestäsi erilainen?

Missä suhteessa? Jos tarkoitat erilainen, kuten "hän oli erilainen nuori", niin erikoisuusasteikolla 1-10 olisin varmaan jotain 3. Hyvin yhteiskuntakelpoinen siis. Nyt saa syljeskellä olan yli.

Ainutlaatuinen?

Varmasti.

Mistä tiedät että tekosi, ajatuksesi jne.. eli ne mitä pidät erilaisuutesi perustana ovat omaasi eikä jonkin auktoriteetin vaikutteita?

Meemejä? Sinänsä hauska ajatus, mutta uskoisin jokaisen toimivan loppujen lopuksi hieman eri tavoin. Kaikki käytös ei ole ympäristöstä imettyä. Se miten ympäristönsä vaikutteita hyväkseen käyttää, tuppaa vaihtelemaan suuresti. Joillekin käsky "Älä käytä humehia" on elämänohje, kun taas toiset vetävät uhmalla rojua ränniin minkä kerkeävät.

Vai vetoatko siihen että voit valita tietoisesti jonkin mallin toimintaasi?

Voin.

Onko se sinusta yksilöllisyyttä?

Sekin.

Vai perustuuko yksilöllisyytesi vain geneettiseen perimään, fyysiseen olomuotoosi jne..

Ja voidaanko tulevat tapahtumat laskea tietämällä maailmankaikkeuden nykyinen tila? Onko kaikki toiminta ennalta saneltua? Tätäkin on pohdittu niin paljon, että se on saanut ihan oman isminsäkin. Mutta jos mennään tälle tasolle, niin onko yksilöllisyyden käsitteellä enää mitään merkitystä? Mainitsemasi asiat ovat osa yksilöllisyyttä, eivät sitä rajaavia tekijöitä.

Kertokaa minkä takia ettet siis ole vain tyhmä valkoinen lammas joka kuvittelee olevansa laumansa ainoa musta.

Minulle on oikeastaan ihan sama, olenko jonkun mielestä tyhmä valkoinen lammas tai se cooli musta

uhraatko lampaasi laumasi edessä. mietiskelin mutta en tullut mihinkään fiksuun lopputulokseen mihin rinnastaisin -lampaasi- sanan ym lauseesta. ehkä olenkin se tyhmä ja valkoinen*vink*ystäviäni en ikinä uhraisi, päinvastoin, uhrautuisin/-dun itse heidän puolestaan. mutta eikös ilman paimenta lauman ole vaikea tulla toimeen ja pysyä yhdessä. paitsi ehkä leijonat ym villieläimet. en tiedä miten lampaat toimii ja oikeastaan todella *tun sama mulle*nauraa*tähän aikaan yöstä tulee mietittyä vaikka mitä turhaa.

toki pidän itseäni yksilönä, pieni lapsi oppii noin 2v iäsä olevansa erillinen osa äitiä. ihan psykologinen fakta. mut tota tuskin hait tolla kysymyksellä. meinasitko yksilö/ryhmä? tj.. nojoo, jälleen, en ymmärtäny kysymystä ehkä tarpeeksi hyvin*nauraa*olen väsynyt*hymy*

olenko erilainen kuin mikä/kuka? kaikki muut? kuin joku ystävistäni? välillä erilaisuus on suuri rikkaus ihmissuhteessa, kun välillä repien todella hajalle kun ei kemiat pelaa tarpeeksi hyvin. olen kyllä ainakin huomannut olevani erilainen kuin joku muu ja joutunut ihmettelemään kun en ymmärrä toista. ja blaa blaa blaa*justjoo*

ainutlaatuinen olen varmasti. en usko olevan kahta täysin identtistä ihmistä.

menee jotenkin vittuiluksi*hmph*vaikka ei toki tarkotukseni, tunnet mut :)(: *sydän*loppuihin kysymyksiin on aika turha vastata eikä mulla kyllä mitään fiksua sanottavaakaan niihin ole. enkä jaksa jauhaa jotain ympäripyöreetä paskaa. et jos kerrankin olis vain hiljaa*iloinen*

taidanpa olla se suvun musta lammas*vink*

Eieieiei ei näi vaikeit asioit kannata miettii ja mitä se ylipäätäsä ees hyödyttää jos ne vastaukset tietää???

[muokattu 10.3.2003 08:30]

LostM:

4. Aivan. Mutta miksi yksilöllisyyttä juuri korostetaan jos sillä ei ole loppujen loppuksi väliä?

Korostamatta jättämisellä ei silläkään ole merkitystä sinänsä,
jos (ja kun) tapahtumat ovat aiempien tapahtumien summia,
vaan ne ovat yksinkertaisesti tapahtumaketjun vaiheita joihin
kuvittelemme vaikuttavamme kun itseasiassa olemme
pelkkiä tarkkailijoita

Minun lampaani söisi yhtä hyvin kuin minä ja me elettäis vapaasti mikämikä maassa. Sudetkin tietäis et mun laumaani pitää respecta, niin ne vaan tulis rennosti hengaamaan meidän kanssa ja meillä olisi aivan sairaan hauskaa yhdessä

-Anakin Paimen-

Wintermute:

LostM:
Ja voidaanko tulevat tapahtumat laskea tietämällä maailmankaikkeuden nykyinen tila? Onko kaikki toiminta ennalta saneltua? Tätäkin on pohdittu niin paljon, että se on saanut ihan oman isminsäkin.

Tuohon on saatu jopa jonkinlainen vastaus kvanttimekaniikan
myötä. Nykyisen tieteellisen tiedon mukaan maailmankaikkeuden
nykyinen tila ei ole edes teoriassa tiedettävissä
kvanttimekaniikkaan liittyvän periaatteellisen tason epävarmuuden
takia. Eli determinismi on tavallaan lopullisesti kuopattu.

toma:

Wintermute:LostM:
Ja voidaanko tulevat tapahtumat laskea tietämällä maailmankaikkeuden nykyinen tila? Onko kaikki toiminta ennalta saneltua? Tätäkin on pohdittu niin paljon, että se on saanut ihan oman isminsäkin.

Tuohon on saatu jopa jonkinlainen vastaus kvanttimekaniikan
myötä. Nykyisen tieteellisen tiedon mukaan maailmankaikkeuden
nykyinen tila ei ole edes teoriassa tiedettävissä
kvanttimekaniikkaan liittyvän periaatteellisen tason epävarmuuden
takia. Eli determinismi on tavallaan lopullisesti kuopattu.

Mitä, eli siis asioiden väliset keskinäiset vaikutussuhteet
ei oliskaan pitäviä ja jos mä pudotan esineen niin se
ei välttämättä putoakaan kohti maata Onko
kohteita joihin ei vaikuta mikään voima? Onko kohteita
jotka ilmestyisivät yht' äkkiä ja katoaisivat täysin
sattumanvaraisesti?

Ihan sillä kun kvanttifysiikka ei o ihan tutuin tieteenala

[muokattu 10.3.2003 16:53]

LostM:

kitiara:

1.Mielenkiintoinen ajatus.Jokin puolustava tekijä (yllättäin itse keksin vain vertauksen uhkatekijöistä) Paimen joka vahtii laumaansa.. Mutta mikä se siis olisi? esim. Jokin henkilö jolla olisi ulkopuolista valtaa? Sillä laumaanhan paimen ei kuuluisi, heillä on sisäinen johtajansa laumansa. Entä olisiko aitaa? Siis jotain mikä rajoittaisi heidän maailmaansa? Entä lauman eläminen ilman paimenta? selviäisivätkö he?
Susi? Kuka hän olisi? jokin joka pystyisi tuhoamaan lauman.. miten? entä hänen motiivinsa..
En minäkäänkatso tarpeellisex keskustella lampaasta+laumasta q:n kuvainnollisesti suuntaa-antavasti.. sillä kyse ei ole siitä..
2. Näin aluksi riittää yksilön eroittuminen ryhmästä. tiedän että sitä pystyisi jatkamaan loputtomiin, mut haluan ruohonjuuritason ajatuksia*voiei*
3. Tiedän sut ja sukusi.. voisin melkeinpä sanoa et taitaa olla "perinteisesti" ajateltua niin..

*ding*apuaaaaaaaaaaaaa*poks*ei enää
*sydän*ihku olet

LostM:

Voi pikkusisko parkaa*sydän*
Voi olla et ajan vois käyttää parempaanki q tähän pohdintaan, mut tunnet mun pakkomielteen tän asian miettimiseen*plur*

hienoja ja kauniita ajattelet aina*hymy*mun pää ei vaan kestänyt*iloinen*liikaaaaaa mulle*nauraa*
olet kultaakin kalliimpaa*sydän*
en varmaan ehtinyt edes kiittää ystävänpäivä viestistäsi, se oli kovin kaunis*plur*
luv u*sydän*
maailman paras isoveli*rutistaa* :)(:
ikävä tulee*uuh*

[muokattu 11.3.2003 17:10]

Olen huomannu,että aiemmin kun on liikkunu eri poruikoissa. On tullu kuunneltua sen porukan musiikki ja pukeutu hieman samalaisesti. Onko se sitä pinta liitämistä? Vastas vuoden pari aikana olen alkanu kuuntelemaan sitä musiikkia mistä todella pidän ja pukeutumaan niin kuin haluan vaikka muut olis erilaisia. Olenko vasta nyt yksilö? Mielestäni kyllä mutta en todellakaa voi sanoa että teen kaiken oman mielen mukaa, olen varmaankin liian kiltti sanomaan EI. Olen huomannu myös että samassa porukassa olevat ihmiset kuuntelee eri musiikkia mutta pukeutuu täysin samalla tavalla, sen takia koska toinenkin pukeutuu (olen kysynyt asiaa). Mutta on tietenkin on nämä alakuttuurit joiden mukaa sit pukeudutaa. Tosin musiikki ja pukeutuminen on tästä asiasta vain pinta raapaisu.

Tres:

Mitä, eli siis asioiden väliset keskinäiset vaikutussuhteet
ei oliskaan pitäviä ja jos mä pudotan esineen niin se
ei välttämättä putoakaan kohti maata Onko
kohteita joihin ei vaikuta mikään voima? Onko kohteita
jotka ilmestyisivät yht' äkkiä ja katoaisivat täysin
sattumanvaraisesti?

Ihan sillä kun kvanttifysiikka ei o ihan tutuin tieteenala
[muokattu 10.3.2003 16:53]

Kvanttimekaniikassa kaikki on kiinni todennäiköisyyksistä.
Teoria (joka siis on osoittanut pätevyytensä lukemattomissa
kokeissa) sallii hyvinkin arkijärjen vastaiset tapahtumat.
Syy siihen miksi arkijärki yleensä pätee on se, että noiden
tapahtumien todennäköisyys on äärimmäisen pieni.

Mutta joissain ilmiöissä, kuten esimerkiksi alfa-säteilyssä,
hiukkaset (tai itse asiassa tässä tapauksessa hiukkas-
nelikkö) todella käytännössä "hyppäävät" potentiaali-
energiavallin läpi ulos ytimestä, koska niiden aaltofunktion
tietty osa ulottuu vallin läpi, ja niin niillä on tietty toden-
näköisyys olla ytimen ulkopuolella, vaikka klassisen mallin
mukaan hiukkanen on täysin sidottu ytimeen.

Tästä päästäänkin sitten kaiken aineen ja valon perustavan-
laatuiseen duaaliseen luonteeseen: hiukkaset käyttäytyvät
tietyllä tapaa kuten aallot ja toisinpäin. Loistava esimerkki
on ns. kaksoisrakokoe, joka normaalisti havainnollistaa
aaltoliikkeen interferenssi-ilmöitä (eli eri lähteiden aaltojen
vahvistumista ja heikkenemistä kun ne yhdistyvät). Tämän
kokeen voi tehdä myös elektroneille, joiden havaitaan
myöskin muodostavan aaltoliikkeelle ominaisia diffraktio-
minimejä ja maksimeja. Mutta paras läppä on se, että nämä
aaltojen muodostamat heikentymät ja vahventumat
muodostuvat yksittäisten elektronien törmäyksistä.

Kun interferenssi-ilmiö havaitaan, emme voi tietää kummasta
raosta yksittäinen elektroni kulkee. Mutta jos asetamme
rakoihin jonkinlaiset detektorit, jotka havaitsevat jos
elektroni kulkee kyseisestä raosta, interferenssikuvio
katoaa, aivan kuin elektronit tietäisivät että niitä tarkkaillaan.
Kvanttimekaniikka selittää tämän siten, että hiukkasen
mittaaminen "romahduttaa" sen aaltofunktion, pakottaen sen
yhteen pisteeseen. Mutta tällöin sen aalto-ominaisuudet
katoavat, eikä interferenssiä synny.

Hups, tulipas vähän pitkä postaus, ja ehkä vähän väärään
topikkiin

[muokattu 14.3.2003 14:04]

[muokattu 14.3.2003 14:04]

[muokattu 14.3.2003 14:04]

toma:

... pitkä pätkä läppää josta tajusin yläasteen fysiikan
ja parin kirjan pohjalta ehkä tsägällä puolet ...

Diippii shittii, yliarvioit ymmärryskykyni joiltain osin.

Arkijärjellä ei kuitenkaan ole oman ajattelutapani kanssa
kovinkaan paljon tekemistä Ja pointtini on lähinnä
siinä, että se mitä noista antamistasi esimerkeistä ymmärsin
ei kumoa sitä, etteivätkö asiat olisi vuorovaikutussuhteessa
keskenään - pikemminkin päin vastoin - ja lähinnä on kyse
siitä että vuorovaikutussuhteiden määrä ja laatu ylittää
paitsi mainitsemasi 'arkijärjen', myös tähänastiset teoriat.
Vrt. esim. mittaamisen vaikutus mitattavaan ilmiöön.

Tai sitten ymmärsin jotain perustavalla tavalla väärin,
maallikko kun olen.

[muokattu 14.3.2003 14:33]