Iso osa "kyllä" vastauksista ei minun mielestäni edes tarkoita pahuutta. Esim, seksi ei ole minusta mitenkään pahaa oikeissa olosuhteissa jne.
Todellinen pahuus... Siinä vasta riittääkin ihmettelemistä. Kun on yrittänyt olla kaikin tavoin hyvä ja ainoa palkka on ollut suunnaton kipu ja kärsimys sitä kyseenalaistaa onko hyväntekeväisyys ja sellainen oikeastaan vain heikkoutta.
Hyvyys, voima, eikai näiden piirteiden haltija voi kokea tuskaa toteuttaessaan tekoja jotka ovat oikeita. Onko siis hyväntekeväisyys ja avuliaisuus perimmiltään pahuutta ja heikkoutta kun ne suurimman osan ajasta tuottavat vain tuskaa itselle? Ja miksei siitä kun murskaa heikommat tule huonoa omatuntoa? Minkä takia suurin täyttymys tulee siitä kun voittaa, kun musertaa vastustuksen?