(onneks mä en voi muuttaa, koska lupasin äitille.Ne tulee isin kaa auttaa mua laittaa pihan kuntoon, sillä ehdolla etten muuta taas uuden vuoden hujakoilla:D)
---
Ja sen jälkeen muuttokuume pois suomesta ja sitten pois Eu:sta :D
Mä käyn vielä väkivaltaseks naapuriani kohtaan joka ei osaa eläimistään pitää huolta, vaan päästää kissansa juoksentelemaan pihalla. On tosi kivaa kun yks niistä sit painelee meiän pihalle ja menee nuohoomaan lastenrattaisiin.
Se helvetin ämmä ei edes avaa ovea kun menee sinne vaikka varmasti on kotona. Kerran jo kiukuttelin sille ni oli taas niin reipas vastaus "ei ne tykkää valjaista ja pakko ne on ulos päästää, en minä voi sille mitään jos ne karkaa portin alta/aidan yli".
Aijaa!? No mä en sit varmaan voi mitään sille et mulla on ansoja/loukkuja/myrkkyjä mun pihassa. Se on voivoi.(Varsin eläinrakkaana ihmisenä en kuitenkaan voisi mitään tollasta tehdä )
Mä en selkeesti ole valmistautunu henkisesti siihen, että lapsille tulee uhmaikä.
Vittu kun mikään ei kelpaa eikä mikään ole hyvä, ihmeellistä vinkunaa ja raivoomista koko ajan
Miksi?
Eilisen päivän :(. Vitutti ja oikeen kovasti...
Olin ajoissa lentokentällä, mutta kuitenkin viimeinen ja koska kone Berliinistä Hesaan oli - niinkuin koneet aina on - ylibuukattu, niin mut jätettiin sinne. Kiitos. Huvitti kamalasti. Sain tietysti korvauksen ja pääsin seuraavaan koneesen, mutta olipas mukavaa saada tietää, että vanhemmat oli varannu pöydän ravintolasta ja kutsunu sukulaiset sinne. Siitä ei tietenkään tullut mitään. Ja näyttää vähän siltä että se oli ainoa mahdollisuus tänä kesänä nähdä ne kaikki samaan aikaan samassa paikassa. Prkl!
Vaikka kuinka olen yrittänyt vältellä tätä tilannetta, niin se sydän on taas särkynyt
Tää on kyl yks kamalimmista tunteista, vaikka tietää että aika parantaa mutta kun on niin ikävä :(
Jos joku keksii tähän jonkun "ehkäisykeinon" niin ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita!
inneah, 24.7.2009 03:36:
Vaikka kuinka olen yrittänyt vältellä tätä tilannetta, niin se sydän on taas särkynyt
Tää on kyl yks kamalimmista tunteista, vaikka tietää että aika parantaa mutta kun on niin ikävä :(
Jos joku keksii tähän jonkun "ehkäisykeinon" niin ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita!
mont juttuu olis mieles mut ne toimii mulle..
vietä aikaa niiden oikeesti kaverien kans!! lähe viihteelle ..pidä hauskaa jossain ihan muussa porukas ku tää yks on ollu mukan :) kumminki ..frendit jeesaa aina!!! :)
inneah, 24.7.2009 03:36:
Vaikka kuinka olen yrittänyt vältellä tätä tilannetta, niin se sydän on taas särkynyt
Tää on kyl yks kamalimmista tunteista, vaikka tietää että aika parantaa mutta kun on niin ikävä :(
Jos joku keksii tähän jonkun "ehkäisykeinon" niin ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita!
Just kavereiden kanssa ajanviettäminen ja niille asiasta puhuminen, jos se tuntuu hyvältä. Mieleisten asioiden tekeminen yms.
Tietysti riippuu suhteen pituudesta mutta mulla kyllä aina auttaa uuden säpinän "löytyminen".. Mullahan on tässä vuoden aikana ollut yrityksiä ja virityksiä vaikka kuinka ja paljon ja saanut kokea näitä sydänten särkymisiä, niin paras lääke on ollut vaan eteenpäin meneminen.
inneah, 24.7.2009 03:36:
Vaikka kuinka olen yrittänyt vältellä tätä tilannetta, niin se sydän on taas särkynyt
Tää on kyl yks kamalimmista tunteista, vaikka tietää että aika parantaa mutta kun on niin ikävä :(
Jos joku keksii tähän jonkun "ehkäisykeinon" niin ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita!
Symppaan täysin Ois tosi jees jos joku keksis jonkun ihmepillerin tai nappulan, joka veis pahan olon ja kaipauksen pois, mut sitä odotellessa muu ei taida auttaa ku aika... :(
Just kavereiden kanssa ajanviettäminen ja niille asiasta puhuminen, jos se tuntuu hyvältä. Mieleisten asioiden tekeminen yms.
Tietysti riippuu suhteen pituudesta mutta mulla kyllä aina auttaa uuden säpinän "löytyminen".. Mullahan on tässä vuoden aikana ollut yrityksiä ja virityksiä vaikka kuinka ja paljon ja saanut kokea näitä sydänten särkymisiä, niin paras lääke on ollut vaan eteenpäin meneminen.
Pidemmän suhteen jälkeen toki aivan eri asia.. .
Sitku olis viel niitä kavereita :( kun ei ole niin pitää yksinään aina selvitä ja nettiin nillittää :D
Ja ei tämä edes ollut mikään suhde, kunhan taas vaan ihastuin heti ja sit saa aina nenilleen...
Ja vaikee mitään uutta säpinää hommata kun toinen on kokoajan mielessä :(
Mut ei tähän kuolla, ennenkään kuoltu, aika parantaa! <3
Sitä vaan miettii kuinka monta kolhuu tää sydän viel kestää....
Annakins, 24.7.2009 09:58:
--- inneah, 24.7.2009 03:36:
Vaikka kuinka olen yrittänyt vältellä tätä tilannetta, niin se sydän on taas särkynyt
Tää on kyl yks kamalimmista tunteista, vaikka tietää että aika parantaa mutta kun on niin ikävä :(
Jos joku keksii tähän jonkun "ehkäisykeinon" niin ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita!
---
Symppaan täysin Ois tosi jees jos joku keksis jonkun ihmepillerin tai nappulan, joka veis pahan olon ja kaipauksen pois, mut sitä odotellessa muu ei taida auttaa ku aika... :(
Pojilla varmaan on jo tällänen ihmepilleri käytössä kun tuntuu et ne selvii näistä jutuista aina vklopun ryyppyputkella ja sit on asia jo käsitelty ja unohdettu!
Oon tullu siihen tulokseen et naisilla on yksinkertasesti vaan liikaa tunteita, kyl se putkiaivo ois niin paljo parempi omistaa!
Sitku olis viel niitä kavereita :( kun ei ole niin pitää yksinään aina selvitä ja nettiin nillittää :D
Ja ei tämä edes ollut mikään suhde, kunhan taas vaan ihastuin heti ja sit saa aina nenilleen...
Ja vaikee mitään uutta säpinää hommata kun toinen on kokoajan mielessä :(
Mut ei tähän kuolla, ennenkään kuoltu, aika parantaa! <3
Sitä vaan miettii kuinka monta kolhuu tää sydän viel kestää....
No musta netti on ihan hyvä vaikka tilittää. Musta tuntuu, että mun jotkut kaverisuhteet on kärsinyt näistä mun miessotkuista. Ja kaverit on usein liian puolueellisia, ei mua lohduta mitkään "näin on parempi sulle"-lässytykset. Puuh.
Mä tiedän ton tunteen, liian hyvin. Ja mulla ei auta se vaikka mies olisi kuinka kusipäinen tahansa tmv.
Kuitenkin kotona murjottaminen on vihoviimeinen asia, kun siellä sitä vaan kelaa yksinään. Pitää keksiä jotain itselle mielekästä puuhaa, sitten vaikka yksin.
Mä oon kyllä vissiin vähän kehittynyt tässä asiassa putkiaivoajatteluun.. Kun näitä on tässä tosiaan ollut enemmän ja vähemmän, niin ei vaan jaksa enää välittää. Mulla toki auttaa se, että ihastun helposti, niin äkkiä on jo uus mielessä.