kilobitti:
--- Gnizhak: Koskahan joku kauppakorkealainen pääsee ärähtämään tosta että se on niputettu AMK:n kanssa samaan kastiin.
---
NIIINPÄ. Eikös se ollut niin että sairaanhoitaja ja lääkärikin on sama asia?
nimim. kaupat.maisteri ehkä jo 6kk kuluttua.
Kauppakorkeasta, kuten muistakin korkeakouluista, käteen tosiaan tippuu akateeminen loppututkinto ja ammattikorkea ei ole korkeakoulu vaan nimensämukaisesti ammattikorkeakoulu. Näin siis väheksymättä amk-tutkintoja tietenkään. Ero vaan on aika suuri, jotta nuo voisi samaan lokeroon niputtaa. =)
ja siis eihän se nyt mitään nalkuttamista ole. kauppakorkeakoulu on ylempi korkeakoulu = yliopistotason koulu siinä missä HY ja muutkin, joten noista vaihtoehdoista on mun siis kauppakorkealaisena ruksattava yliopisto.
hiski:
--- kilobitti:
--- Gnizhak: Koskahan joku kauppakorkealainen pääsee ärähtämään tosta että se on niputettu AMK:n kanssa samaan kastiin.
---
NIIINPÄ. Eikös se ollut niin että sairaanhoitaja ja lääkärikin on sama asia?
nimim. kaupat.maisteri ehkä jo 6kk kuluttua.
---
Kauppakorkeasta, kuten muistakin korkeakouluista, käteen tosiaan tippuu akateeminen loppututkinto ja ammattikorkea ei ole korkeakoulu vaan nimensämukaisesti ammattikorkeakoulu. Näin siis väheksymättä amk-tutkintoja tietenkään. Ero vaan on aika suuri, jotta nuo voisi samaan lokeroon niputtaa. =)
Mä olen lukenu peruskoulun jälkeen itteni rakennusmaalariksi ja sen jälkeen oppisopimuksella kukkamyyjäksi.
Sitten oon käyny teatteri ja roolivaate paja kurssin.
+kaikkia muita erillaisia kursseja..
Ne jotka ei jaksa vain istuu koulunpenkissä niin muistakaa oppisopimus..
Ainakin mulle se oli juuri täydellinen ratkasu.
Vuoden 2001 ylioppilas ja kaksi vuotta opiskellut liiketaloutta amk:ssa (kolmas alkaa ensi kuussa).
Violette
Sitä paitsi Suomen koulutusjärjestelmässä on eroteltu selkeästi korkeakoulut (yliopisto, tkk ja kauppakorkea) ja ammattikorkeakoulut.
Itseasiassa viime keväänä tuli kai sellainen asetus, että ammattikorkeakoulukin ovat myös korkeakoulu yliopiston, tkk:n sekä kauppakorkean mukaan. (En ole ihan varma kuitenkaan, mutta tälläisen jutun kuulin. Korjatkaa toki, jos olen väärässä).
Violette
AMK:sta taas valmistuu noiden tradenomien lisäksi vaikka mitä muuta, kuten sairaanhoitajia, medianomeja, sosionomeja jne.
Eivätkö noita voi sitten laskea korkeamman asteen koulutukseksi. Ainoastaanko ekonomi, DI ja fil.maisteri ovat ”todellista korkeakoulutusta”? Sitä paitsi medianomiksi valmistumiseen tarvitaan 160 ov:a, kuten myös sairaanhoitajaksi valmistumiseen (muistaakseni) eli ihan yhtä paljon kuin ekonomiksi.
mikkihiiri:
Eivätkö noita voi sitten laskea korkeamman asteen koulutukseksi. Ainoastaanko ekonomi, DI ja fil.maisteri ovat ”todellista korkeakoulutusta”? Sitä paitsi medianomiksi valmistumiseen tarvitaan 160 ov:a, kuten myös sairaanhoitajaksi valmistumiseen (muistaakseni) eli ihan yhtä paljon kuin DI:ksi tai ekonomiksi.
160 noppaa amk:ssa on kyl vähän eri asia kuin 160 noppaa yliopistossa... sori vaan...
ja DI-tutkinto on 180... voi tulla vaikka vertaan matikan, fysiikan tai kemian tasoa ja sitten kirjoitella uudestaan!!
Uhuu:
160 noppaa amk:ssa on kyl vähän eri asia kuin 160 noppaa yliopistossa... sori vaan...
Jeps, yliopistossa riittää kun ilmottautuu tenttiin ja lukee siihen (tai pääsee yleistiedolla läpi), amk:ssa joutuu tekeen harkkatöitä ja välikokeita (ja jopa joillakin kursseilla noudattamaan läsnäolopakkoa).
JussiS:
--- Uhuu:
160 noppaa amk:ssa on kyl vähän eri asia kuin 160 noppaa yliopistossa... sori vaan...
---
Jeps, yliopistossa riittää kun ilmottautuu tenttiin ja lukee siihen (tai pääsee yleistiedolla läpi), amk:ssa joutuu tekeen harkkatöitä ja välikokeita (ja jopa joillakin kursseilla noudattamaan läsnäolopakkoa).
niin.. no mä en kyl oo opiskellutkaan yliopistossa... huihui
Pohjalla neljä vuotta lukiota ja 106 hyväksyttyä kurssia, vuosi inttiä, lukiossa suoritettu puhetaidon kurssi (tms.), neljä vuotta ja n. 120 ovaria opiskelua (fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa, matematiikkaa ja vähän sekalaista sälää päälle) yliopistossa sekä kesän mittainen perehdytys tutkimusavustajana toimimiseen heterogeenisen nukleaation parissa. Vielä pitäisi jaksaa opiskella semmoiset neljä vuotta ja reilu kuutisenkymmentä opintoviikkoa ennen kuin paperit ovat kourassa - miltä alalta, sitä en vielä tiedä.
mikkihiiri:
Vuoden 2001 ylioppilas ja kaksi vuotta opiskellut liiketaloutta amk:ssa (kolmas alkaa ensi kuussa).
Itseasiassa viime keväänä tuli kai sellainen asetus, että ammattikorkeakoulukin ovat myös korkeakoulu yliopiston, tkk:n sekä kauppakorkean mukaan. (En ole ihan varma kuitenkaan, mutta tälläisen jutun kuulin. Korjatkaa toki, jos olen väärässä).
Eivätkö noita voi sitten laskea korkeamman asteen koulutukseksi. Ainoastaanko ekonomi, DI ja fil.maisteri ovat todellista korkeakoulutusta? Sitä paitsi medianomiksi valmistumiseen tarvitaan 160 ov:a, kuten myös sairaanhoitajaksi valmistumiseen (muistaakseni) eli ihan yhtä paljon kuin ekonomiksi.
EDIT: erheen
[muokattu 11.8.2004 11:11]
Siis ammattikorkeakouluthan juuri nimenomaan OVAT korkeamman asteen kouluja, mutta ne vain ovat AMMATTIKORKEAKOULUJA, jotka erotetaan KORKEAKOULUISTA (yliopistot). Opintoviikkojen määrä ei vaikuta siihen, mikä tutkinto on kyseessä vaan se, valmistuuko amk:sta vai yliopistosta. Itse asiassa ovareita ei juurikaan voi vertailla näiden eri tutkintojen välillä, koska kyseessä on kaksi ihan eri tutkintoa. Kyse nyt on siis ihan vaan termeistä, enkä missään tapauksessa nyt tarkoita vähätellä ammattkorkeaa millään tavalla - se nyt vain on eri koulu, piste. Näin se Suomen kahtiajakautunut korkeakoulujärjestelmä nyt vaan menee.
En tiedä, tajusiko kukaan tuosta avautumisestani mitään Sori...
EDIT: ja vielä näistä tutkintonimikkeistä: yliopistosta saa joko kandidaatin tutkinnon (120 ov, alempi korkeakoulututkinto) tai maisterin tutkinnon (160 ov, ylempi korkeakoulututkinto), lukuunottamatta tietenkään oikiksen kandeja. TKK:lta valmistuu diplomi-insinööriksi.Ammattikorkeakoulusta taas saa , ammattikorkeakoulutukinnon, joka on koulutusohjelmasta riippuen yleensä 140-160 ov.
root:
Onko kukaan kuullut alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta?
Yliopistoissa kandi on alempi, maisteri ylempi. Tosin maisteritutkinto ei ole vielä käsittääkseni mahdollinen ammattikorkeakoulussa.
MBA:ta en noteeraa, koska niissä on aivan hävyttömiä eroja.
Korjatkaahan jos olen väärässä.
-A
Yritin selventää sitä kansainvälisin termein, että se menis ehkä helpommin perille sellaselle jota ei vähääkään asia taida kiinnostaa.
Mut joo, siis pointtini tossa oli se että ulkomaisille tradenomi on BBA ja KTM on MBA, mutta tässä maassa ero on TODELLA suuri. ois pitäny alottaa helpoimmasta päästä
Tradenomin palkka, about 2000e/kk
KTM:n palkka, about 3500e/kk
HUOM! rankka yleistys!
ella_:
ja siis eihän se nyt mitään nalkuttamista ole. kauppakorkeakoulu on ylempi korkeakoulu = yliopistotason koulu siinä missä HYY ja muutkin, joten noista vaihtoehdoista on mun siis kauppakorkealaisena ruksattava yliopisto.
Ei helvetti oikeesti, on ihmiset ylpeitä koulutuksestaan. Pyh, amispaskaa, mä oon maisteri!.
Kuljetko
1. Bussilla
2. Junalla
Meen kyl bussil mut ne on maakaasubusseja ni ruksaan ton junan.
alek száhala:
Ei helvetti oikeesti, on ihmiset ylpeitä koulutuksestaan. Pyh, amispaskaa, mä oon maisteri!.
Aika harva nyt noin ajattelee, mutta fakta on se, että yliopistoon on usein vaikeampi päästä kuin AMK:uun, opiskelu kestää kauemmin, on vaativampaa jne.
Itse olen ylpeä ylemmästä korkeakoulututkinnostani, muttei se mikään oikotie onneen ole. Tosin tilastollisesti mitä korkeampi koulutus, sitä pidempi esim. elinikäodote ja parempi työllisyys*piis*
Itse koin parhaaksi anniksi yliopistossa yleisen kriittisyyden ja analyyttisyyden kehittymisen.
alek száhala:
--- ella_:
ja siis eihän se nyt mitään nalkuttamista ole. kauppakorkeakoulu on ylempi korkeakoulu = yliopistotason koulu siinä missä HYY ja muutkin, joten noista vaihtoehdoista on mun siis kauppakorkealaisena ruksattava yliopisto.
---
Ei helvetti oikeesti, on ihmiset ylpeitä koulutuksestaan. Pyh, amispaskaa, mä oon maisteri!.
Jos ihminen on saavuttanut jotain, hänellä on imo myös täysi oikeus olla ylpeä saavutuksistaan. Ei se tarkoita, että automaattisesti ylenkatsoo muita.