Tekeeks teijän mieli shokeeraa ihmisii....

En minä halua ketään shokeerata
Mutta ihmiset vaan jotenki shokeeraantuu meikäläisest; pikkulapset juoksee itkien karkuun ja vähän isommatkin ja ihmiset osoittelee kadulla ja kiljuu kauhuissaan. Maitokin happanee ku mä kävelen ohi

Kaipa se jollekin murrosikäiselle tyttölapselle saattaa jollain asteella olla shokkikokemus kun junassa joku kumallisen näköinen puolikeravalainen leipääntyy hänen kiljuntaansa ja alkaa mesoamaan, että josko se arvon neiti voisi pitää sen päänsä kiinni

[muokattu 3.8.2004 00:27]

mikkihiiri:
sukupuolielinten vilauttelu on myös hyvin tyydyttävää oikeessa seurassa.

Toivottavasti tuosta ei tule tapaa peleissä

Mä en kyllä tietoisesti hae sitä että jengi paheksuisi minua tai järkyttyisi toiminnastani.
Nautin kyllä mielettömästi siitä kun huomaan että joku katselee toimintaani paheksuen, mutta ruokakaupassa hyppelehtiminen 5-vuotiaan tavoin näin esimerkiksi, tai omituisesti pukeutuminen ei ole sen takia että saisin shokeerata, vaan siksi että nautin siitä että saan tuntea itseni erillaiseksi, eikä siinä ole mitään väliä irvisteleekö se naapurin mummo kun hame ei meinaa vesirajaa peittää ja päällä on sen lisäksi vaikka armeijan harmaa villakangastakki. Musta tuntuu hyvältä kun tiedän ettei kukaan tule vastaan kadulla samalla tavalla maailmaa kokoajan ihmetellen tai samalla tavalla pukeutuen. Ehkäpä isoimman shokin saa itse, jos oikeen suunnattomia tekoja tekee että saisi ihmetystä aikaan. Itsensähän siinä voittaa, uskaltaa olla niin pelottava ja coolin erillainen.

Minikakara:
Täytyy kyllä myöntää että on sitä tullu oltua alasti baarissa parikertaa

olitko sä se joka heilutteli valkoista persettään ctrl:ssa korokkeella viime perjantaina?

Hyzenthlay:
---
Minikakara:
Täytyy kyllä myöntää että on sitä tullu oltua alasti baarissa parikertaa

---


olitko sä se joka heilutteli valkoista persettään ctrl:ssa korokkeella viime perjantaina?

http://www.extremerestraints.com/stat/JS700.html

Minikakara:
Mä oon huomannu vaik oon ”kiltti” ihminen ni ... tekee mieli heittää kaikkii vitun sairait läppii et ihmiset vaa shokeeraantuis. Onks joku huomannu samaa... mun mielest se on hauskaa ...

Eikös ne kilteimmät ja hiljaisimmat ole juuri niitä kaikista sairaimpia..

Muistakaa lapsukaiset, mikäli alatte provosoimaan ihmisiä, pitää myös pystyä kestämään seuraukset mikäli vastapuoli provosoituu...

Mutta joo, tunnustan tämän myös omaksi ”paheekseni”

Tulee han sitä aina välillä shokeerattu ihmisii erillaisilla asioilla :D

innae:
---
mikkihiiri:
sukupuolielinten vilauttelu on myös hyvin tyydyttävää oikeessa seurassa.
---
Toivottavasti tuosta ei tule tapaa peleissä

Ainoastaan sallittu jos se on osa roolipelaamista

Mulla on yleensä tapana aina repästä millon milläkin...yleensä mun hiustenvärillä on kiva shokeraa ihmisiä!
Esim.muutama veekendi taaksepäin kun oli rippijuhla aikaa,olin yksis riparipartyissa niin tuntui et mun pää sai enemmän huomioo kun itse naimaluvan saanut päät pyöri sen mikä ehti...kaikki hauskinta oli se kun 5-vuotias pikkupoju repäs kahvipöydässä miks pojalla on tytön värinen tukka?

Airvision:
kaikki hauskinta oli se kun 5-vuotias pikkupoju repäs kahvipöydässä miks pojalla on tytön värinen tukka?

Itellä vähän vastaava: oltiin intissä paraatimarssilla baretit päässä ja ihmettelin q kaverit kävi marssiessa nauramaan. Sit kuulin marssin jälkeen et joku pikkulapsi oli kovaa ääneen kysynnyt äitiltään mun kävellessä ohi et mix tol pojal o noin punaset hiukset...

Ei varsinaisesti se vaihe meni ohi yläasteella ja lukiossa. Eilen tosin vanhempi pariskunta katsoi pitkään kun seisoin kaverin kanssa baarin edes tupakalla. Ehkä se johtui jotenkin mustapunaisesta keesistäni. Alkaa olla jo aika pitkä nimittäin. Juuri ja juuri pysyy pystyssä.

Ja kerran taksikuski vaihtoi tupakkapuolelta savuttomalle kun kuunteli tarpeeks juttujani. Suunnitelimme vain pornoleffaan juonta Ei sen kummalisempaa. Saatan vaikuttaa humalaiselta joskus, koska olen ajoittain yliaktiivinen. Sydänkohtausta en ole tietääkseni aiheuttanut kenellekkään.

Muuten ole kerta kaikkiaan enkeli.

Aika monet sanovat "shokeeraavansa ihmisiä koko ajan" vaikkeivät oikeasti edes herätä minkäänlaista huomiota.

(en nyt tarkoita tähän ketjuun kirjoittaneita)

mä sokeeraan kyl kavereita (ne ei kyl enää nii palijoo säikähä mun tempauksia) aina sillon tällön, varsinkin kun on tylsää ja kun saa sellasii ihmeellisiä mielenyhtymiä lähinnä nää mun aiheuttamat shokit ihmisille on vahinkoja *hih*mut miä kyl höpisen nii hassuja aina et kukaan ei oikee enää huomaa mitään eroa... eli hmm.. hankalaa.

Ei oikeastaan.

Olen vain oma itseni, mutta jos se jostain syystä sattuisi jotain shokeeraamaan, se ei ole mun osaltani tarkoituksellista, vaan täysin toisesta osapuolesta riippuvaista.

Euphoria:
Eikös ne kilteimmät ja hiljaisimmat ole juuri niitä kaikista sairaimpia..

Kavereiden mielestä juuri tämä väite pätee minuun, vaikka en edes päästä suustani niitä kaikista sairaimpia juttuja.

Muiden shokeeraamista en kyllä tavoittele, mutta joskus huonoilla jutuilla onnistuu senkin tekemään. "Oops".

Jotenkin tuntuu, että monet hakevat shokeeraamisellaan (jos nyt ylipäänsä ketään shokeeraavat) jonkinlaista "coolia" statusta, sellaista että "mä on tosi rohkee ja erilainen enkä vahingossakaan sulaudu massaan". Erilaisuus on mielestäni rikkaus, mutten tajua miksi pitäisi alkaa friikahdella ruokakaupassa tai vilautella baarissa tunteakseen itsensä uniikiksi. En todellakaan tuomitse ketään joka kokee shokeeraavan elämäntyylin omakseen, tuntuu vain siltä että se on toisinaan varsin tarkoitushakuista ja "näyttämisenhaluista", vähän kuin "vittu me ollaan cooleja kun me ollaan niin kännissä että saatiin porttari"-asenne.

Muuten, nykyisin on niin paljon erilaisia pieniä alakulttuureja ja toisistaan poikkeavia elämäntyylejä, että on melko vaikea shokeerata _ihan oikeasti_ (ellei sitten olla todella ahdasmielisellä lahkolaisalueella tms.), siihen ei todellakaan riitä enää vihreä irokeesi ja muutama naamalävistys. Ajat ovat muuttuneet, 30-luvulla shokeeraukseen riitti se, että nainen pukeutui housuihin hameen sijasta.

Hansu:
Siihen ei todellakaan riitä enää vihreä irokeesi ja muutama naamalävistys.

Niin, nykyään ollaan samalla hyväksytyllä tavalla kaikki erilaisia (minä myös!) , mutta jos joku on kunnolla omaperäinen, katsotaan sitä vieläkin kieroon.

Pieni "Pahennus" on aina poikaa.. ei siis millään pahalla, mutta joskus ei vaan jaksa olla asianmukainen.

Ei ole yleensä tarkotus "shokeerata", mut niin vaan käy. Inhoan sellasta ihme "im so different"-skeidaa "oon ihan seko hihiih". Joskus jopa se että ihmiset shokeraantuu mun jutuista on rasite joka vuosien saatossa on alkanut vaan kummittelemaan ja vaivaamaan. Kyl sitä joskus tahtoisi olla perinpohjin ylinormaali pissis.