Tosi paljon näemmä jengii ollu Pihlajasaaressa, mut ei siel tullu yhtä ainoota tuttuu vastaan.. (ikään kuin saaret ei olis tarpeex isoja?
)
Upeet mestat, upea ilma, upeeta seuraa, upeet eväät (meil oli oma grilliki
) ja mitä upein auringonlasku.. Jäätiin viel mestoille ja lähettiin ensimmäisel lautalla takas. Sade yllätti, mutta laitettiin pressut puihin kiinni ja kuunneltiin sateen ropinaa ja hyvää musaa vaniljan tuoksuessa. Talviturkkiki lähti illalla ja en muista milloin olisin nauttinu niin paljon kuin lämmitellessäni ja kuivatellessani auringon kuumentamalla kalliolla oranssissa ilta-auringossa..
Mä lupasin jo aikaa sit et Mähän grillaan vaikka rakeita satais, perrrrkele!
Kiitos seuralaisille, otan milloin vain uusix